Koiran raju laihtuminen
2Meille ei kuulu nyt oikein hyvää. Kohtalon koura juottaa väkijuomaa ja jokainen, joka omistaa koiran tietää, ettei mikään ole niin kurjaa kun koiran tai lapsen sairastaminen. Tuton alamäki alkoi toukokuun puolivälissä kun ulkokorvien yläosaan tuli rupea ja koira alkoi ravistamaan päätään. Hoidin korvaa paikallisesti kunnes huomasin parin päivän kuluttua, että hännän alle oli tullut ihottumaa, joka levisi kulovalkean tavoin pakaroihin ja alaselkään. Avuksi tuli taasen Rikkosen Hanna trimmerinsä kanssa: Tuton turkki trimmattiin ihan lyhyeksi lantiosta alaspäin. Tutolla on selvästi jokin ulkoilmaan liittyvä allergia, koska koira oireilee joka vuosi toukokuusta syyskuuhun iholla, anaaleilla tai nielulla. Mikään kutina koira se ei kuitenkaan ole eikä hiivakaan ole ongelma ollut koskaan eli ei kutise eikä raavi. Loppuvuodesta Tutolle tehdään allergiatestit ja mahdollisesti aloitetaan siedätyshoito, jotta tähän kesäaikaan vaivaavaan kierteeseen saataisiin helpostusta.
Kolmisen viikkoa sitten käytin Tutoa eläinlääkärissä (ei käyty Almavetissa kun Suvi ja Teppo oli lomalla) korvan takia ja samalla tarkistettiin anaalit, jotka olivat täynnä. Tulehdusta ei ollut korvissa eikä anaaleissa, joten ajattelin, että kyllä tämä tästä. Koira ei kuitenkaan jäljestänyt normaalisti vaan saattoi hukata jäljen mikä on Tutolle tosi epätavallista. Yksi keppi saattaa metsään jäädä, mutta nyt ei ollut kyse siitä: jäljestäminen oli tosi tuskaista. Pään ravistelu jatkui ja mielestäni koira oli myös laihtunut. Käytettiin Tutoa Almavetissa tämän viikon tiistaina ja huomasin, että koira on laihtunut 3. viikossa peräti 4.5 kiloa. Tutosta otettiin verikokeet, joiden tulokset olivat normaalit. Nukutuksessa korva tähystettiin, nielu tutkittiin ja anaalit tarkistettiin. Nielu oli ärtynyt ja sieltä löytyi joko paise tai kasvain, joka pitäisi poistaa kirurgisesti. Korvassakin oli vierasta materiaalia kuten heinää ja muuta kivaa- ei kuitenkaan palloja eikä leluja? Anaalit olivat kunnossa. Sovittiin, että patti nielusta poistetaan saman viikon lauantaina.
Aamulla menimme Almavettiin ja ensimmäisenä puntariin: herran jumala, paino oli tippunut taasen 3. päivässä 700 g eli 3. viikossa 5 kiloa?? Sanonkin aamulla miehelleni silittäessäni koiraa, että mielestäni Tuto on ihan luuranko. Eläinlääkäri Suvi Heinola järkyttyi myöskin rajusta laihtumisesta ja sanoi, ettei uskalla leikata Tutoa ennen kuin syy laihtumiseen on selvitetty. Likka pistettiin unille, vatsa ja sisäelimet ultrattiin, kurkkuun tutkittiin uudelleen. Kurkku oli ennallaan eli oli toiselta puolelta hyvin ärtynyt. Paksusuoli oli kunnossa, ohutsuoli selvästi tulehtunut. Suvi määräsi Tutolle kahden viikon antibioottikuurin, joka toivottavasti tehoaa sekä nieluun että ohutsuoleen. Parin viikon päästä on uusi aika, jolloin nielu operoidaan ellei se ole siihen mennessä parantunut.
Outoa tässä on se, että Tutolla on ollut koko ajan tosi hyvä ruokahalu eikä se ole oksentanut eikä ripuloinut muuta kuin toukokuun puolessa välissä oli neljän päivän ripuli. Jätökset ovat olleet tosi hyviä, kuin suoraan oppikirjasta. On jaksanut myös harrastaa, mutta toki ei ole pystynyt sillä tasolla suoriutumaan kuin aikaisemmin eikä ole ihme. Ruokintaa ei ollut tullut muutoksia eikä tule. Tuto oli viisi vuotta raakaruoalla, jolloin suolisto-ongelmat alkoivat. Koiralle on sopinut parhaiten matalarasvainen ja korkea kuituinen nappula eli syö nyt Britt Caren rice and rabbit:ä. Suvin kanssa juteltiin siitä, että Tuton suolisto-oireilu ei ole ihan tyypillistä IBD oireilua vaikka toki viitteitä siihen suuntaan toki on. Positiivista on se, ettei vatsasta eikä sisäelimistä löytynyt kasvaimia. Historia toistaa itseään tuon rajun laihtumisen osalta: 2,5 vuotta sitten tilanne oli sama, olen siitä tänne blogiinkin kirjoittanut. Tuolloin tosin koira ripuloi ja oksensi, joten laihtuminen oli loogista. Tuto on ollut nyt myös normaalia väsyneempi. Toivotaan, että antibiootti alkaa puremaan ja paino lähtee nousuun- nyt ei ole varaa laihtua yhtään enempää. Huoli on kova eikä se poistu ennen kuin näen itse koiran voinnissa käänteen parempaan suuntaan.
Eläinlääkäristä kotiuduttuamme Tuto on ollut tosi vaisu, pääosin nukkunut. Kari käytti äsken Tutoa kakkalenkillä, niin koira ei jaksanut kävellä juuri yhtään eli tulivat nopeasti takaisin kotiin. Syönyt on kyllä hyvin- ruokahalu kun ei ensimmäiseksi tuolta neidolta häviä. Äsken kuittasi naapurin perhoskoirille terassilla, että hengissä ollaan, älkääs alkako kukkoilemaan siellä? Mikäli antibiootti alkaa tehota sekä ohutsuoleen että kurkkuun, niin muutaman päivän sisällä tilanne voi olla jo hurjan paljon parempi. Pitää lukea täältä omasta blogista meditaatioharjoituksia, ettei mieli ala laukkaamaan liikaa mitäjoseialatehoamaan- ajatuksissa?
Eläinlääkäristä kotiuduttuamme Tuto on ollut tosi vaisu, pääosin nukkunut. Kari käytti äsken Tutoa kakkalenkillä, niin koira ei jaksanut kävellä juuri yhtään eli tulivat nopeasti takaisin kotiin. Syönyt on kyllä hyvin- ruokahalu kun ei ensimmäiseksi tuolta neidolta häviä. Äsken kuittasi naapurin perhoskoirille terassilla, että hengissä ollaan, älkääs alkako kukkoilemaan siellä? Mikäli antibiootti alkaa tehota sekä ohutsuoleen että kurkkuun, niin muutaman päivän sisällä tilanne voi olla jo hurjan paljon parempi. Pitää lukea täältä omasta blogista meditaatioharjoituksia, ettei mieli ala laukkaamaan liikaa mitäjoseialatehoamaan- ajatuksissa?
 |
| Tuto ja poikani koira Kara |
Lisää koira-aiheisia postauksia löytyy täältä.
Blogin etusivulle pääset täältä.
Koiran laihtuminen- koepalojen tulokset!
Tämä on jatkokertomus, joka käsittelee Tuto koiran laihtumista, vatsakipuja ja suolisto-ongelmia. Aikaisemmat aihetta käsittelevät postaukset löytyvät täältä:
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/koira-laihtui-ruoan-lisayksesta.html
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koira-laihtuu-syyn-selvittaminen.html
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koiran-laihtuminen-vatsan-tahystys_11.html
Yhteenvetona todettakoon, että koira alkoi laihtua loppuvuodesta hurjasti (kuvia löytyy aikaisemmista postauksista), jolloin eläinlääkäri määräsi pitkän Axilur kuurin matojen poissulkemiseksi. Suolisto-oireita ei vielä silloin ilmennyt, sen sijaan koira oli ihan järkyttävän nälkäinen. Suolisto-ongelmat alkoivat tammikuun puolessa välissä ja pian sen jälkeen sovimme lääkärin kanssa vatsalaukun tähystyksestä. Myös sellaista ihmeellistä hengen haukkomista on välillä esiintynyt ja siihen on auttanut vatsahappolääke. Missään vaiheessa koira ei ole ollut vaisu eikä väsynyt. Koiralla on aikaisemmin ollut yksi suolistotulehdus huhtikuussa 2015, josta parantui nopeasti suolistoantibiooteilla.
Vatsalaukun tähystys oli reilu viikko sitten 8.2.2016 ja siinä ei todettu silmämääräisesti mitään poikkeavaa. Koepaloja otettiin runsaasti ja aikaisemmin on otettu verikokeita ja ulostenäyte. Verikokeiden tulokset ovat muutoin olleet normaaleja, paitsi B12-vitamiini oli reippaasti alle viitteen ja foolihappo viitearvojen alarajalla. Tähystys päivänä aloitettiin suolistoantibiootti Tylosin ja vatsahappolääkkeet. Ruokana keitettyä kanaa ja riisiä ja lisinä maitohappobakteereja, männynkuorijauhetta ja molkosania. Mitään vitamiinilisiä en nyt ole uskaltanut antaa ja onko niistä edes hyötyä ellei ruokakaan imeydy? Voisikohan glutamiinista ja biotiinista olla apua siihen, että ruoka alkaisi imeytyä paremmin? Ihmisillähän noita valmisteita käytetään vuotavan suolen hoitoon, joten toimisikohan koirallakin? Tuto ei ole ripuloinut sen jälkeen kun on alkanut saamaan Tylosinia, mutta uloste on edelleen löysää ja tummaa. Mielestäni koira on saanut painoa lisää, mutta tämä on subjektiivinen arvio, ei tieto. Ei olla käyty eläinlääkärillä punnituksessa viime päivinä. Vatsakipuja on edelleen ollut välillä, mutta ne ovat vähentyneet. Energiaa edelleen riittää vaikka muille jakaa ja lenkillä tarjoaa koko ajan tekemistä ja kontaktia. Siis ihan koko ajan.
 |
| Mamma sanoi, että mä olisin lihonut! Kuulemma mun tapauksessa se olisi pelkästään hyvä juttu. |
Eli tällä kertaa Tylosin ei ole ollut sellainen ihmelääke kun aikaisemmassa suolistotulehduksessa, jolloin koiran vointi muuttui muutamassa päivässä parempaan suuntaan. Toki oireetkin tuolloin olivat erilaiset (ummetus, vatsan turvotus ja kaasuuntuminen). Pari päivää sitten saimme ulostenäytteen tulokset, jotka olivat normaalit: ei siis giardiaa eikä parasiitteja. Ei löytynyt selitystä sieltäkään suunnasta. Eli huoli on ollut suuri eikä tilannetta helpota yhtään se, että olemme perheemme kanssa lähdössä 29.2 Yhdysvaltoihin 8. päivän lomareissulle ja äitini tulee koiraa hoitamaan. Ei ole kiva lähteä lomalle, ellei koira ole kunnossa. Kuitenkaan hintavaa reissua ei noin vaan viitsi peruakaan ellei ole hengen hätä.
Tänään sain vihdoin tietää tähystyksessä otettujen koepalojen tulokset ja tässä suora lainaus lääkärin tekstistä: Tuton mahalaukussa todetaan krooninen limakalvon tulehdus eli gastriitti. Tulehdussoluista on eniten eosinofiileja, lymfosyytteja ja palsamsyytteja. Myös helikobakteereja todettiin. Taustasyinä voivat olla mm. IBM, allergia, loiset ja sisäelinperäiset sairaudet. Tuton kohdalla on poissuljettu loiset ja sisäelinperäiset sairaudet. Allergia voi olla yhtenä komponenttina pahentamassa oireita. Suolistosta ei ole koepaloja, mutta on hyvin todennäköistä, että suolistossa on samansuuntaisia muutoksia, koska Tuton oireilu on myös suolisto-oireilua.
 |
| Ihan vaan tiedoksi kaikille, ettei meidän Allu oo ainut perheen pesäpalloilija. Mä olen Alluakin nopeampi ja jaksan treenata vaikka koko päivän. |
Lääkityksenä aloitetaan helikobakteerin häätöön tarkoitettu antibiootti ja rinnalla Tylosin. Ellei tästä hoidosta ole vastetta, aloitetaan kortisoni. Kun olen lueskellut gastriitin oireita, niin ne kaikki sopivat Tuton oireisiin: ripuli (välilä), laihtuminen, ruoan imeytymisen heikentyminen, vatsakivut jne. Olen helpottunut siitä, että nyt tiedetään mikä koiraa vaivaa ja koira saa lääkityksen. Epätietoisuus on kaikista kamalinta. Mikäli gastriitti johtuisi helikobakteerista ja se saataisiin häädettyä, niin siinä tapauksessa päästäisiin todella helpolla. Helikobakteeria on jonkin verran koirilla tutkittu ja se on ilmeisesti koirilla aika yleinen eikä läheskään kaikilla aiheuta oireita. Mutta mikäli koiralla on oireita ja heliko löydetään, se häädetään. Tämän enempää en aiheesta tiedä, koska vasta äsken sain yleensäkin tietää, että koiralla voi olla heliko. Itseasiassa en tiedä paljoa gastriitin hoidostakaan koiralla, mutta eiköhän sekin tule tässä ajan kanssa opittua. Ilmeisesti ainakin ruoka pitäisi olla helposti sulavaa ja antaa useissa erissä päivän aikana.
Mielenkiintoista tässä on se, että kolme kuukautta sen jälkeen kun Tuto tuli meille, sairastuin gastriittiin. Tähystyksessä löydettiin heliko. Löysin tutkimuksen, jossa on tieteell
isesti todistettu, että koiran helicobakteeri voi tarttua ihmiseen. Linkki tutkimustulosten yhteenvetoon löytyy täältä: ttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/41027. Tätä on nyt kuitenkin turha alkaa tämän enempää spekuloimaan, varmaa tietoa ei saa mistään eikä sillä ole mitään merkitystä. Mutta mielenkiintoista kuitenkin.
Koiralle aloitetaan nyt siis uusi lääkitys ja hoitosuunnitelma on valmiina. Tulevaisuudessa nähdään, paraneeko Tuto nopeasti vai siirrytäänkö kortisoniin. Pahin kauhuskenaario olisi ollut se, ettei koepaloistakaan löytyisi mitään ja koira vaan jatkaisi oireilua ja laihtumistaan. Näin on valitettavasti liian monelle saksanpaimenelle käynyt ja monesti syy laihtumiseen ja oireisiin on löytynyt vasta avauksessa. Välillä on mieleen hiipinyt pelkoja, että mitä jos Tutonkaan oireisiin ei löydetä mitään syytä. Entäs jos suolisto ei suostu ottamaan mitään vastaan ja koira kuihtuu käsiin. Olen yrittänyt kuitenkin elää kuten opetan ja yrittänyt rauhoittaa laukkaavaa mieltäni meditaatioharjoituksilla, joita löytyy myös täältä blogista. Se, että olen joogannut ja tehnyt mielenhallintaharjoituksia jo iäisyyden ja se, että kirjoittelen ja julkaisen meditaatioharjoituksia ei tee minusta yli-ihmistä, jota eivät mitkään vastoinkäymiset hetkauta. Yritän kuitenkin hyväksyä asiat sellaisena kuin ne eteeni tulevat ja uskoa siihen, ettei mitään elämässäni tapahdu ilman tarkoitusta. Vastoinkäymiset on tarkoitettu voitettavaksi ja jokin oppiläksy minun täytyy tämänkin asian kautta oppia.
 |
| Mä niin rakastan kuvissa poseeraamista ja huomion keskipisteenä olemista. Olisin tässäkin asennossa vaikka koko päivän… |
Kirjoittelen taas kuulumisia kun nähdään miten Tuto reagoi helikohäätöön. Ainakin varmaan yhden postauksen ehdin tekemään ennen reissuun lähtöä. Katsoin juuri ulos ja huomasin, että ulkona paistaa aurinko. Nautitaan näistä ihanista ulkoilusäistä ja tehdään koiriemme kanssa pitkiä lenkkejä. Kiitos teille kaikille, että olette hengessä mukana<3
Treenipostauksia löytyy täältä:
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/kooste-treenikaudesta.html
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/treenikuvia-vuosilta-2014-2015.html