Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys
Kaupallinen yhteistyö: https://www.palautumiskoulupro.fi/
autonomisesta hermostosta
Autonominen hermosto jakautuu sympaattisen ja parasympaattiseen osaan. Hermostot toimivat sympatovagaalisessa vuorovaikutuksessa eli ne eivät kilpaile keskenään. Elimiin tulee siis sekä sympaattisia ja parasympaattisia impulsseja siten, että sympaattiset impulssit kiihdyttävät ja parasympaattiset rauhoittavat (Harri Peltomaa, 2017). Sympaattinen hermosto aktivoituu toiminnassa ja varsinkin stressitilassa. Sympaattisen hermoston toimintaan liittyy kiinteästi HPA-akseli, joka aktivoituessaan erittää kortisolia eli stressihormonia. HPA-akseli aktivoituu myös fyyisessä rasituksessa. Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa ja se mahdollistaa energiavarastojen täyttymisen ja palautumisen. Parasympaattisen hermoston toimintaan liittyy läheisesti 10. aivohermo eli vagus/kiertäjähermo, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Vagushermo yhdistää toisiinsa aivot, keuhkot, sydämen ja vatsan ja aktivoi sydämen, keuhkojen, pallean, munuaisten ja suoliston toimintaa aina peräsuoleen saakka.
Lue palautumiseen ja uneen liittyviä postauksia kootusti täältä.
pitkäaikainen stressi voi johtaa sympaattisen hermoston liialliseen aktivaatioon eli sympakotoniaan
Pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen kuormitus voi johtaa autonomisen hermoston sympaattisen osan liialliseen aktivoitumiseen eli sympakotoniaan. Sympakotonia voi johtaa pahimmillaan uupumiseen eli burn outiin ellei asiaan puututa tarpeeksi ajoissa. Lue lisää sympakotoniasta ja sen aiheuttamista oireista täältä. Elimistö palautuu lyhytaikaisesta stressistä luonnollisesti tasapainon tilaan ihan itsekseen. Sen sijaan pitkittyneestä stressitilasta toipuminen vaatii aikaa. Palautumisohjaajakoulutuksessa olen oppinut, että autonomisen hermoston tasapainottuminen tai rauhoittuminen vie aikaa vähintään kaksi kuukautta tai jopa pidempään (Jukka Kataja, Rentoutuminen ja voimavarat, 2009). Mikäli stressitila on jatkunut todella pitkään, niin toipuminen voi viedä vieläkin pidemmän ajan, jopa useita kuukausia. Sympakotoniasta toipuminen edellyttää muutakin kuin sen tiedostamista, että palautuminen on riittämätöntä. Tarvitaan tekoja eli sitä, että palautumiseen aletaan kiinnittää huomiota eli elämäntapamuutosta. Olemme tottuneet elämäntapamuutoksiin painonhallinnan osalta, mutta harvemmin siitä puhutaan tässä yhteydessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen rentoutumisharjoitus vie yhden askeleen lähemmäksi palautumisen tilaa ja tuo hetken helpotuksen stressaantuneelle keholle ja mielelle.
Lue myös: Opiskelu alkoi- tämä koulutus muuttaa mun elämän
Hengityksellä voidaan vaikuttaa autonomiseen hermostoon
Yksi tehokkaimpia tapoja autonomisen hermoston tasapainottamiseen on hengitys. Rauhallinen hengitysrytmi ja hengitysharjoitukset lisäävät hermoston parasympaattista tilaa. Yksi suurimmista oivalluksista Palautumisohjaajakoulutuksen aikana on ollut se, että hengitysharjoituksiakin voi tehdä suorittamalla! Olen meditoinut, joogannut ja tehnyt hengitysharjoituksia päivittäin jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan aina hengitys ei olekaan ollut rentoa ja rentouttanut kehoa, vaan se on ollut puskemista ja suorittamista, mikä on saattanutkin aiheuttaa jumeja kehoon ja lisätä elimistön sympaattista aktivaatiota. Jälleen kerran tulin siihen tulokseen, että suorittaja on suorittaja vaikka olisikin joogaopettaja ja meditoisikin päivittäin! Mutta aion opetella itseni ulos tästä suorittamisen noidankehästä ja sain jo viime viikonlopun aikana runsaasti välineitä luonnollisen ja rauhoittavan hengityksen opettelemiseen. Olen kuin alkoholisti, jonka huume on suorittaminen! Tiedostin myös, että hengityksen rentouden opetteleminen vaatii aikaa eikä sekään tapahdu hetkessä SUORITTAMALLA! Hengitystä ei voi puskea rennoksi vaan uuden taidon opetteleminen on kuin opettelisi ajamaan polkupyörää: hitaasti harjoittelemalla ja välillä kaatuen, mutta kuitenkin koko ajan eteenpäin mennen.
Lue myös: Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset
epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi jumittaa kehoa- kehon asennot vaikuttavat hengitykseen
Stressi vaikuttaa hengitysrytmiin eli nopeuttaa hengitysrytmiä ja kehon asento vaikuttaa hengityksen soljuvuuteen. Jokaisella meistä on oma luonnollinen hengitysrytmi, joka on usein kadoksissa. Sisään-ja uloshengityslihaksien lisäksi hengitykseen osallistuu myös apuhengityslihakset, joita ovat niskan, kaulan ja rintakehän yläosan lihakset. Epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi aiheuttaa lihasjumeja niskoihin ja rintakehään, kun taas tasapainoinen hengitys rentouttaa kehoa ja tasoittaa hengitysrytmiä. Koulutuksessa kävimme opiskelimme pinnallisen ja palleahengityksen eroa: miltä ne tuntuvat ja näyttävät.
Mikäli hengityslihakset ovat kovin jumissa, niin rauhallinen hengitys voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Ulla Ollikkala kertoi, että myös alan ammatti-ihmisiltä löytyy hengityksen epätasapainoa, joka ilmenee apuhengityslihasten jännityksenä ja kireytenä. Tämä saattaa johtua mm. siitä, että lihakset ovat hieman liiankin hyvässä kunnossa eikä niitä ole osattu rentouttaa. Lisäksi jos ihminen käyttää paljon lihastyötä hyvän ryhdin kannattelemiseen, voi tasapainoinen hengitys olla mahdotonta. Tämä antoi paljon ajattelemisen aihetta itselleni. Palautumisohjaajakoulutukessa teimme paljon harjoituksia, joissa keskityimme hengityksen tasapainottamiseen ja siihen, että tunsimme kuinka hengitys kulki pitkin selkärankaa ylös ja alas aina lantionpohjaan saakka. Se oli ihan mieletöntä ja olen tehnyt noita harjoituksia päivittäin koulutuspäivien jälkeen. Ensi viikolla alan pitämään taas pienen tauon jälkeen hermostoa tasapainottavia syvävenyttelyharjoituksia instassa- tuu mukaan:)
Terveellistä elämää ja hermostoa rauhoittavia LIVE-harjoituksia instassa: satusjoholm ja 2blackgsd
PalautumiskouluPRO:n etusivulle pääset täältä.
lue lisää palautumisesta ja unesta
- Laajan unipolygrafian kautta Prahaan
- Kotikäyttöisten unenseurantalaitteiden luotettavuus- haastttelussa Uniklinkan Markku Partinen
- Laaja unipolygrafia Helsingin Uniklinikalla- tulokset ja niiden vertailu Ouran unituloksiin
- Helsingin uniklinikan Markku Partinen: Levottomien jalkojen ja raajaliikehäiriön hoito
- Sympatikotonia- Kärsitkö oudoista oireista vaikka lääkärin mukaan kaikki on kunnossa?
- Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon
- Voidaanko pitkittynyttä stressitilaa hoitaa ruokavaliolla ja lisäravinteilla
- Tätä et välttämättä tiennyt unesta- haastettelussa Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta
- Palautuminen- Tiedätkö mitkä asiat edistävät ja estävät palautumistasi?
- Miten olen saanut lisättyä syvän unen määrää
- Vagushermon vaikutus hyvinvointiin ja palautumiseen- haastettalussa suunnistuksen maailmanmestari Jani Lakanen
SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA
Instani löydät nimellä satusjoholm.
Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.
Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.