Hae
Kutsu vapauteen

Kun lapsille syötetään koulussa ruoan sijasta moskaa

Samaan aikaan kun terveystietoinen vanhempi stressaa siitä kun kouluruoka ei ole luomua, toinen vanhempi itkee itsensä uneen kun ei tiedä mistä saisi rahaa loppukuun ruokamenoihin. Elämä ei ole tasa-arvoista eikä hyville tyypeille aina tapahdu hyviä asioita vaikka moneen asiaan voimmekin itse vaikuttaa. Olen puhtaan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja, kyllä. Tiedostan todella hyvin ravinnon merkityksen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sitä kautta oppimiseen ja jaksamiseen. On hienoa, että kouluruokailusta keskustellaan, mutta mikäli se sävy on halveksiva eikä rakentava niin siitä ei hyödy kukaan- kaikista vähiten lapset. Me terveystietoiset ihmisen saatamme joskus sortua ylimieliseen arvosteluun, joka ei tuo muutosta kaipaamiimme asioihin vaan ainostaan rakentaa muureja ja raja-aitoja. Näin on saattanut käydä esimerkiksi kouluruokakeskustelussa, joka kaikessa epätäydellisyydessään kuitenkin on pääsääntöisesti ihan kansainvälisestikin tarkasteltuna ihan huippujuttu. 

Suomeen on muodostunut elitistinen terveystietoisten ihmisjoukko, joka arvostelee somessa kovin sanakääntein kouluissa tarjottavaa ruokaa. Vanhemmat säälivät lapsiparkoja, jotka joutuvat syömään roskaksi verrattua kouluruokaa ja pelkäävät lastensa sairastuvan ruoan sisältämien aineosien takia. Aikuiset ihmiset sanovat kouluruokaa moskaksi, roskaksi ja jopa paskaksi ja vieläpä kirjoittavat siitä julkisesti somessa omalla nimellään. Joku ahdistuu voimakkaasti sen vuoksi, että koulussa tarjottu laskiaispulla sisälsi runsaasti e-koodeja ja saa osakseen voimakasta myötätuntoa. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, että kouluruokailu on ainoastaan yksi ateria lapsen/nuoren ruokavaliossa ja mikäli lapsi olisi syntynyt johonkin muuhun maahan kuin Suomeen, voisi tilanne olla vielä paljon pahempi.

Ymmärrän sen, että tiettyjä superprosessoituja, lisäaineita ja sokeria sisältäviä karkkeja, leivoksia ja limsoja sanotaan roskaksi ja moskaksi koska ne eivät sisällä mitään ravintoaineita eli niistä on ihmisen terveydelle enemmän pelkästään haittaa, joista ylipaino ei ole se kaikkein vaarattomin. Mutta sitä en voi ymmärtää, että ilmaista kouluruokaa verrataan moskaan koska siinä sentään on yritetty koostaa pienellä budjetilla mahdollisimman monipuolinen ja terveellinen ateriakokonaisuus, jossa erilaiset erikoisruokavaliotkin on pyritty huomiomaan mahdollisimman hyvin. Toki kunnissa ja kouluissa on valtavia eroja siinä miten hyvin edellämainituissa on onnistuttu.

Ihanneyhteiskunnassa lapsille, nuorille ja toki aikuisillekin tarjottava ruoka olisi luomua, lähituotettua, lisäaineetonta, maukasta, värikästä ja alusta asti itse valmistettua. Ruokailuympäristö olisi meluton ja kiireetön ja ruokailutilanne olisi rento ja miellyttävä. Ja näin joissakin kouluissa onkin. Kukaan tuskin enää tänä päivänä kiistää puhtaan ja ravitsevan ruoan merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen, mutta mielestäni siinä vaiheessa mennään jo aika pitkälle mikäli aletaan nimittämään ilmaista lämmintä ruokaa moskaksi. Missä vaiheessa ihmisiltä on kadonnut kokonaan todellisuudentaju? Minkälaista esimerkkiä vanhemmat näyttävät omille lapsilleen mikäli yksi laskiaispulla aiheuttaa moista ahdistusta? Suomessa on myös paljon lapsila, joille koulussa tai päiväkodissa tarjoittu ateria on päivän ainut ja paras ateria- valitettavasti. Opettajien mukaan on aina ollut oppilaita, jotka ovat viikonlopun jälkeen hurjan nälkäisiä ja joille opettajien on pakko hakea keittiöstä jotakin syötävää ennen lounasta. Ymmärtääkseni näiden lasten määrä ei ole viime vuosien aikana ainakaan vähentynyt.

Toinen lapsi varastaa kouluruokailussa illaksi näkkileipää kun toisen lapsen äiti taistelee koulun kanssa saadakseen lapselleen luomuruokaa

Samaan aikaan kun terveystietoinen äiti taistelee päiväkodin tai koulun kanssa saadakseen lapselleen luomuruokaa tai maidottoman ruokavalion (ilman että lapsella on  maitoallergia) saattaa toisen lapsen yksinhuoltajaäiti miettiä mistä ihmeestä saisi illaksi rahaa, jotta saisi valmistettua lapsilleen illallisen. Viimeksi mainitussa tapauksessa kamppaillaan selviytymisen kanssa- ihan se halvin tehotuotettu ulkomaalainen jauhelihakin kävisi mikäli olisi rahaa ostaa se jauhelihapaketti. Polarisaation ääripää on mielestäni saavutettu nyky Suomessa seuraavassa tosielämän tarinassa, jossa ei ole sankareita:

– Se jätkä ottaa pikavippejä joka viikonloppu, että sais ostettua itselleen jotakin ruokaa
– Miten voi olla mahdollista? Minkäikäinen se on?
– Se on 16 ja se sano, että sen vanhemmat ei enää osta jääkaappiin ruokaa
– Sano nimi, niin teen lastensuojeluilmon
– En varmaan sano…
– Si
is onko sillä pojalla vanhemmat? Onko ne töissä? Onko sillä sisarruksia, saako ne ruokaa?

– Ainakin toinen on töissä. Se on nuorin, muut on jo muuttanut pois kotoa. Se varastaa aina kouluruokailussa taskut täyteen näkkäriä illaks että olis jotakin syötävää
– Mä kuolen??? Sano nyt se nimi, niin mä voisin auttaa…

Olen myös keskustellut lääkärin kanssa siitä, että on paljon nuoria 1. tyypin diabeetikkoja, joiden verensokerit heilahtelee vaarallisen korkealla koska kotona on aina jääkaappi ihan tyhjä– 16-vuotiaan pitää ostaa siis omalla opintorahallaan itselleen ruokaa jos meinaa syödä. Ja se ruoka on yleensä halvinta mahdollista eli pakastepizzaa tai muuta vastavaa joka aiheuttaa verensokerin heilahtelua. Muistutan vielä, että 1.tyypin diabetes ei johdu elintavoista vaikka tämmöistäkin väitetään vaan se on hoitamattomana henkeä uhkaava vakava autoimmuunisairaus. Mitä huonommin lapsella/nuorella on asiat kotona ravintoon liittyvissä asioissa, sitä suurempi merkitys ilmaisella kouluruokailulla lapsen/nuoren elämässä on- vaikkakaan se ei olisi täydellisesti koostettu kaikkien puhtaimpien ja laaduikkaimpien kriteereiden valossa.

Menkää hyvät ihmiset mukaan politiikkaan- muutos on mahdollinen

Miksi tämmöinen terveyshihhuli ja puhtaan ruoan puolesta puhuja kuin minä kirjoitan tästä aiheesta? Minä, joka ostan mahdollisimman usein luomuruokaa, vältän lisäaineita ja valmisruokia, kirjoitan vhh ja ton ton- blogia, juon suodatettua vettä jne. En ole siitä huolimatta vaatinut aikoinaan lapsilleni luomuruokaa päiväkodissa tai kouluissa vaikka toki olisi ollut tosi hieno juttu jos luomuruokaa olisi siellä tarjoiltu. Olen myös pienestä pitäen opettanut lapsilleni, miten hieno asia ”ilmainen” kouluruokailu on ja miten etuoikeutettuja suomalaiset tässä mielessä olevat verrattuna muihin maihin. Olen myös kertonut heille kuka tämän ”ilmaisen” kouluruoan maksaa eli sen ettei yhteiskunnassa kuitenkaan mikään ole ilmaista. Olen sitä mieltä, että mikäli minulla on oikeus vaatia itselleni tai tässä tapauksessa lapsilleni yhteiskunnalta vaikkapa ”puhtaampaa” ruokaa kouluihin, niin minun täytyy osallistua somessa huutamisen tai ahdistumisen sijasta politiikkaan ja alkaa taistelemaan se haluamani ruoka sinne kouluihin. Joissakin kunnissa tämä on jo tapahtunut ja ihmiset niitä päätöksiä tekevät eikä ”kunta”. Taistelulla tarkoitan sitä ihan raadollista hallinnonalojen välistä vääntöä kuluista: mistä se 0,10 euroa/oppilas lisäys koululaisten luomuruokaan otetaan pois? Otetaanko se vaikkapa vanhustenhuollosta tai vaikkapa koulun pihaan rakennettavasta lähiliikuntapaikasta?

Kaikkihan me haluamme lapsillemme parasta, eikös niin? Toivoisin kuitenkin edes jonkin asteista suhteellisuudentajua näihin somekeskusteluihin tai edes sivistyneempää sävyä. Olen myös huolissani yhteiskunnassamme yhä lisääntyväst ja sitä jakavasta
polarisaatiosta, jossa ääripäät ovat paljon kauempana toisistaan kuin voi ja margariini? 
Olen ihan varma, että jossakin vaiheessa Suomessakin ollaan siinä tilanteessa että ilmaisesta kouluruoasta joudutaan kustannussyistä luopumaan. Miten käy siinä tapauksessa niiden lasten, joiden elämässä se kouluruokailu oli paras, maittavin ja ravitsevin ateria koko päivänä? Voisimmeko siihen asti olla kiitollisia siitä, että meidän koulujärjestelmä tarjoaa edes jonkinlaisen ilmaisen aterian lapsillemme vaikka se ei olekaan aina luomua, lähituotettua, saattaa sisältää e-koodeja, juomana tarjoillaan rasvatonta maitoa ja sitä itse perkelettä eli margariinia? Voisimmeko olla tyytyväisiä siihen, että asiat ovat riittävän hyvin vaikka eivätkään täydellisesti?

Tärkeintä on kuitenkin, että keskustellaan oli sävy mikä tahansa. Ja että puhtaan ja terveellisen ravinnon merkitys ihmisten tietoisuudessa lisääntyy. Mikäli ei itse jaksa lähteä politiikkaan vääntämään asioista voi vaikuttaa siihen missä sävyssä asioista keskustelee: haluaako oikeasti muutosta vai ainostaan lisätä vastakkainasettelua. Sama ilmiöhän on nähtävissä vielä räikeämmin ravintosuosituksiin liittyvässä keskustelussa vai voisiko sanoa somesodassa. Muutosta tulee kun jokainen katsoo peiliin ja aloittaa itsestään. 

Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita löydät täältä.


6 kommenttia

  1. Nicola kirjoitti:

    Hyvin kirjoitettu teksti.!!! Itse olen pienituloinen perheen äiti ja kyllä kouluruoka on todellakin hyvä juttu kaikin tavoin. Ja on todellakin tärkeää että lapsi saa syödäkseen monipuolisen ruoan koulussa.

  2. Satu Sjöholm kirjoitti:

    Kiitos❤️

  3. Sirpaliisa kirjoitti:

    Kirjoita hyvin todellisesta asiasta! Itse, omat lapseni ja toistaiseksi lasten lapseni ovat olleet tyytyväisiä kouluruokaan, "kumipottuja" lukuunottamatta 80-luvulla.
    Sairaala elämässä ollessani kapinoin usein "vanhusten soseruuasta", ulkonäkö oli saatu jo kerran käytetyn näköiseksi vai turhalla kiirehtimisellä. Liha tai kala, perunat, kastike, salaatti kerralla blenderiin ja tulos oli sitä mitä oli. Toinen keittäjä oli malttanut "muussata" nämä kaikki osaset yksitellen ja ruoka soseuttamisesta huolimatta näytti ruualle.

    Itse käyn sotaa pyörätuolia vastaan, olen ollut koko ikäni yhtä pyöreä joka suuntaan, jojottanut varmaan nykyisen painoni pariin kertaan. Lihava on taitava keksimään tekosyitä kiloihinsa liittyen, niin minäkin. Miten ohitetaan herra Alzheimerin huoli syömisestä, hän syö parin tunnin välein ja sotatila on valmis jos jätän kerrankin väliin, Apua, mitä minä teen! No huijaan toista senkun kerkeän mutta kiinnihän siinä yleensä jää.

  4. Satu kirjoitti:

    Minä olen jo useasti päiväkodilla antanut palautetta ja pyytänyt että asiaa vietäisiin eteenpäin ruuan suhteen. Lounas itsessään on hyvä mielestäni, mutta aamiainen on aina puuro tai murot ja leipä. Eli jopa pelkkää viljaa aamiaiseksi. Välillä ei ole edes tarjolla tummaa leipää vaan pelkkää vaaleaa vehnäleipää. Tähän käsittääkseni on tullut muutos ja tarjolla olisi nykyisin myös ruisleipää. Olenkin ehdottanut, että aamiaisella puuron lisäksi olisi vihannes tai hedelmäpala. Ja toinen epäkohta on välipala. Tarjolla on vähintään kerran viikossa kiisseliä, joka päiväkodissa tarkoittaa todella sokerista vaihtoehtoa tai esim tavallista sokeroitua jogurttia. Ja jos tähän lisätään vaikka lounaalla syöty makaroniruoka, lapsen ruoka voi jopa koostua suurilta osin vehnään tai ylipäätänsä viljoihin sekä sokerivälipalaan. Tämä siis ainakin Laukaan kunnassa päiväkotiruokailun tilanne. Harmittaa kun lapselleni syötetään mielestäni epäterveellisiä ruokia, enkä voi asiaan millään tapaa vaikuttaa. Ja olen yksinhuoltaja, mutta meillä syödään kotona terveellistä ja edullista kotiruokaa. Päiväkotiin ja kouluun voi mielestäni antaa rakentavaa ja järkevää palautetta, näin voi ehkä jotain muutosta saada aikaan, jos tarpeeksi moni kertoisi asiallisen mielipiteens, jos löytyy parannusehdotuksia.

  5. Satu Sjöholm kirjoitti:

    Päiväkodissa ruoan merkitys on paljon suurempi kuin koulussa, jossa syödään vaan yksi ateria. Kaurapuuro on terveellisempi vaihtoehto kuin murot, itsekin syön sitä aamulla. Palautetta kannattaa antaa päiväkodille mutta en tiedä vaikuttaako mitään. Meillä pojat aikanaan tykkäsivät kovasti päiväkodin ruoista, toinen puhuu vieläkin asiasta usein?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *