Hae
Kutsu vapauteen

Kuinka usein?

Otin vastaan tämän Kuinka usein- blogihaasteen eli vastaan näihin kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt vastaavaa postausta ja suoraan sanottuna en tiedä, kiinnostaako tämä ketään. Minun mielestäni on kuitenkin ollut hauska lukea muiden bloggaajien vastauksia, siis yllättävän hauskaa. Ja samalla lähtee tästä haaste muille bloggaajille- otatteko kopin?

kuinka usein?

Sanot läheisille, että rakastat heitä. Silloin kuin tunnen tarvetta sanoa, aika usein. En halua hokea sitä koko ajan vaikka turhempiakin asioita tulee sanottua. Lauseen hokemisen sijaan yritän käyttäytyä rakastavasti- rakkaus on tekoja sanojen lisäksi.

Tarkistat kuivakaapin sisällön. Leivon ja laitan ruokaa niin paljon, että päivittäin tulee tsekattua. Ja siitä huolimatta aina jotakin puuttuu, kun alan leipomaan. Ja aina keittiön laatikot ovat sotkuiset.

Peset vessan. Kerran viikossa vähintään ja aina kun on tarvetta- nykyään harvemmin kuin asumme mieheni kanssa pääsääntöisesti kahdestaan.

Puhdistat liesituulettimen. Apua. Liian harvoin eli pari kertaa vuodessa.

Syöt noutoruokaa. En koskaan. Päinvastoin kun yleensä luullaan, ruokavalioni EI ole mitenkään täydellinen, mutta noutoruokaan en koske. Mielluummin syön sitten karkkia jos haluan lipsua.

Valehtelet. En koskaan, mutta liioittelen aika usein. Se on paha tapa, josta haluan päästä eroon.

Riitelet suhteessa. Olemme opetelleet riitelemään mieheni kanssa vasta viime vuosien aikana. Aika usein tulee nykyään kivahdettua ukkokullalle, mutta ne on sellaisia muutaman minuutin juttuja. Kunnon riitoja on harvoin ja ne kyllä puhdistavat ilmaa mukavasti.

Sheivaat. Aina kun käyn suihkussa, tosin jalat liian harvoin. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät sheivaa.

Vaihdat hammasharjan. Kun se alkaa menemään huonoksi eli leviämään. Liian harvoin.

Käyt kirjastossa. En koskaan.

Peset peitot ja tyynyt. Pari kolme kertaa vuodessa. Yleensä jouluksi ja juhannukseksi.

Syöt herkkuja.  Kerran viikossa pääsääntöisesti.

Vaihdat lakanat. Kahden viikon välein. Rakastan puhtaita ja mankeloituja lakanoita, mutta en jaksa vaihtaa niitä joka viikko.

Vaihdat pyyhkeet.  Kerran viikossa.

Peset hiukset. Kaksi kertaa viikossa.

Soitat isälle/äidille? Vaihtelee tosi paljon, ehkä kerran viikossa.

Näen vanhempiasi. Muutaman kerran vuodessa.

Käyt leffassa. En käy ollenkaan, katson leffat kotona. En jaksa sitä popcornien hajua ja karkkipussien ratinaa:) On paljon miellyttävämpää löhötä omalla sohvalla verkkarit ja villasukat jalassa.

Föönaat hiukset. AINA kun pesen hiukset! Ihan pakko koska hiukseni ovat luonnonkiharat. Kun jaksan föönata ne aina pesun jälkeen, niin ne pysyvät siedettävinä seuraavaan pesuun asti.

Putsaat lattiakaivot. Vähintään kaksi kertaa vuodessa. Meillä on suihkuhuoneessa tiskiharja aina valmiina lattiakaivojen putsausta varten.

Käyt metsässä.  Aloitan päiväni aamulenkillä metsässä saksanpaimenkoirani kanssa. Kävellään yleensä aina umpimetsässä eli tehdään omia polkuja. Siinä saa samalla hyvää reisujumppaa:)

Käyt suihkussa. Aina kun hikoilen.

Soitat anopille. Hän on kuollut.

Peset rintsikat. Liian harvoin, koska hikeni ei haise, niin unohtuu pestä. Treenitopin pesen jokaisen hikoilun jälkeen.

Leivot. Joka viikko. Rakastan leipomista.

Siivoat jääkaapin. Päivittäin sitä saa pyyhkiä, mutta aika harvoin tyhjennän sen kokonaan ja siivoan kunnolla. Siis ihan liian harvoin!!

Käyt puntarilla. Joka aamu tyhjällä vatsalla- paras painonhallinta keino!

Komennat miestäsi. Jatkuvasti ja koko ajan kuulemma:) Omasta mielestäni en kuitenkaan komenna vaan esitän toivomuksia:)

Syöt irtokarkkeja. Joskus tulee syötyä. Itse on osta niitä koskaan, mutta jos vaikka pojilla on karkkia, niin hyökkään heti heidän pussille 😆 Tämä on yksi meidän perheen ”kun sun seuraajat tietäisi”- inside vitseistä.

Vierailet isovanhempiesi luona. He ovat siirtyneet toiseen ulottuvuuten.

Peset pyykkiä. Joka toinen päivä.

Käyt hammaslääkärissä. Viiden vuoden välein. Minulla on ollut elämässäni ainoastaan pari reikää.

Käyt kaupassa. Mieheni käy yleensä, minä ehkä kerran viikossa. Lue suuren suosion saanut postaus Mies ruokakaupassa vaimon kirjoittaman ruokalapun kanssa:)

Peset ikkunat. Miehet pesevät kerran vuodessa. Tuton kuonon jälkiä pyyhin lasiovista joka viikko, tosin aina niitä löytyy:)

Vaihdat sukat. Päivittäin.

Olet eri mieltä miehen kanssa. No en ole laskenut, mutta onhan se ihan selviä asia, että jos parisuhteessa on kaksi voimakastahtoista ihmistä, niin  aika usein tulee oltua myös eri mieltä. Tosin ollaan monesta asiasta myös samaa mieltä. Mielestäni samaa mieltä oleminen ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia parisuhteessa.

Siivoat. Joka päivä, koko ajan. En pysty rauhoittumaan jos on sotkuista.

Tarkistat toimiiko palovaroitin. En tarkista.

Peset autosi. Mies käyttää autoni autopesulassa.

Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit. Pari kolme kertaa vuodessa, yleensä silloin kuin vuodenajat vaihtuvat enkä enää löydä kaapista mitään.

Siivoat lääkekaapin. Ehkä kerran vuodessa käyn läpi ja hävitän vanhentuneet lääkkeet.

Puhdistat hiukset harjasta. Aina kun harjaan hiukset.

Seuraa terveystietoista matkaani blogissa, facebookissa ja instagramissa

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä.

Kuvat Pasi Hakala/Studio Varjo, stailaus Anniina Harvia

Irtipäästäminen

irtipäästäminen vapauttaa tilaa uudelle

Postaus on omistettu rakkaalle ystävälleni ja sielunsiskolleni Miialle, jonka kanssa olemme yhdessä viime aikoina käyneet läpi irtipäästämisen liittyviä haasteita. Ilman irtipäästämistä ei voi syntyä mitään uutta, mutta usein ego haluaa roikkua vanhassa ja tehdä asiat ”minun tavallani”. Niin kauan kuin roikumme ja takerrumme asioihin, joista meidän tulisi jo päästää irti, seisomme pysähtyneessä vedessä, olomme on turhautunut ja ahdistunut. Mitä enemmän roikumme vanhassa, sitä enemmän estämme niiden asioiden esiintulemista, joiden aika olisi ilmaantua elämäämme virkeinä uusina tuulahduksina.

saat sen mistä luovut

Tommy Hellstenin Saat sen mistä luovut- kirja on puhutellut minua valtavasti elämäni aikana. Hän kuvaa kirjassaan sitä, miten liiallinen tarkertuminen asioihin estää asioita tapahtumasta ja syntymästä. Muutokset pääsevät syntymään ainoastaan sellaisessa vapaudessa, jossa energia saa virrata vapaasti ja jossa asiat saavat tapahtua itsestään, pakottamatta. Ilman, että ohjailemme tietoisesti asioiden kulkusuuntaa mihinkään suuntaan. Itse lisäisin tähän vielä sen, että saat enemmän kuin sen mistä luovut, sillä universiumi haluaa antaa meille paljon enemmän kuin mistä osaamme edes unelmoida. Meillä on kuitenkin vapaa tahto eli mikä haluamme roikkua vanhassa, ei kukaan pakota meitä siirtymään elämässämme eteenpäin.

Irtipäästäminen on prosessi

Itseään ei voi pakottaa irtipäästämään vaikka haluaisikin. Tunnemme kyllä sydämessämme ja olossamme minkä asian olisi jo aika antaa mennä. Siitä huolimatta irtipäästäminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa ellei sen aika ole oikea. Irtipäästäminen on prosessi, joka etenee omaan tahtiin ja usein tuskattuttavan hitaasti. Jotta irtipäästäminen on mahdollista asioista, jotka vievät meistä energiaa, meidän täytyy olla valmiita päästämään irti fyysisellä, henkisellä että sielun tasolla. Mieltämme pystymme ehkä huijaamaan, mutta emme sydäntämme. Mikäli vielä jollakin tasolla haluamme pitää kiinni vanhasta, ei irtipäästäminen ole mahdollista.

vapaus ja hengittämisen helppous

Irtipäästämisestä seuraa vapaus ja energia alkaa virrata vapaasti. Se tuntuu raikkaana tuulahduksena ihollasi, hengittämisen helpouttena ja askeleen keveytenä. Pystyt nostamaan katseesi ylös taivaan horisonttiin, näet vapaana lentävät linnut ja kauniin auringonlaskun eri tavalla kuin ennen. Irtipäästämisen aikaan saama raikas energia täyttää sinut päästä varpaisiin ja tunnet olevasi uusi luomus. Ja sitähän sinä oletkin. Prosessiin kulunut aika ei mennyt sittenkään hukkaan vaan jokainen hetki oli vaivan arvoinen. Tunnet miten rauha, vapaus ja keveys täyttää sinut päästä varpaisiin ja tiedät, että jotakin uutta on tulossa vanhan tilalle. Kohotat katseesi horisontiin ja annat sille luvan tulla. Olet valmis, vihdoinkin.

anna alitajunnallesi lähtökäsky

Vaikka irtipäästäminen onkin prosessi, niin siihen pystyy omilla valinnoilla vaikuttamaan tai ainakin sitä pystyy nopeuttamaan jonkin verran.  Kun alitajunnalle antaa lähtökäskyn alkaa työstämään asioita eteenpäin, niin asiat alkavat suuntautumaan luonnostaan sitä uutta kohti, joka on syntymässä irtipäästämisen seurauksena. Mitä suurempi kipu, sitä kauniimpi lopputulos vaikka uutta voi syntyä ilman kipuakin mikäli uskaltaa luottaa johdatukseen joka ikisellä askeleella.

Täältä löydät meditaatioharjoituksen irtipäästämiseen ja uuden kohtaamiseen.

Kuva: Wild woman sisterhood

She Let Go
She let go. Without a thought or a word, she let go.
She let go of fear. She let go of the judgments.
She let go of the confluence of opinions swarming around her head.
She let go of the committee of indecision within her.
She let go of all the ‘right’ reasons. Wholly and completely,
without hesitation or worry, she just let go.
She didn’t ask anyone for advice. She didn’t read a
book on how to let go… She didn’t search the scriptures.
She just let go.

She let go of all of the memories that held her back.
She let go of all of the anxiety that kept her from moving forward.
She let go of the planning and all of the calculations about how to do it just right.
She didn’t promise to let go.
She didn’t journal about it.
She didn’t write the projected date in her day-timer.
She made no public announcement and put no ad in the paper.
She didn’t check the weather report or read her daily horoscope.
She just let go.

She didn’t analise whether she should let go.
She didn’t call her friends to discuss the matter.
She didn’t do a five-step Spiritual Mind Treatment.
She didn’t call the prayer line.
She didn’t utter one word. She just let go.
No one was around when it happened.
There was no applause or congratulations.
No one thanked her or praised her.
No one noticed a thing.
Like a leaf falling from a tree, she just let go.
There was no effort. There was no struggle.
It wasn’t good and it wasn’t bad.
It was what it was, and it is just that.
In the space of letting go, she let it all be.
A small smile came over her face.
A light breeze blew through her.
And the sun and the moon shone forevermore.
Here’s to giving ourselves the gift of letting go…
There’s only one Guru ~ you.
―Rev. Safire Rose

Seuraa terveystietoista matkaani blogissa, facebookissa ja instagramissa

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .