Sympatikotonia voi säikäyttää toden teolla- lue haastatteluni Kauneus ja terveys lehdestä

sympatikotonia ei näy ulospäin eikä siihen ole olemassa lääketieteellistä testiä

Sympatikotonia voi aiheuttaa lukuisia elämänlaatua huonontavia fyysisiä oireita ja pahimmillaan epäilyksen vakavasta sairaudesta. Sympatikotonia eli sympaattisen hermoston liiallinen ja pitkittynyt aktivaatio ei näy ulospäin, sitä ei voi mitata millään yksittäisellä lääketieteellisellä testillä eikä siihen ole olemassa ”parantavaa täsmä lääkitystä”. Suomeksi sanottuna sympatikotonia tarkoittaa pitkittynyttä stressitilaa, jossa elimistö ei ole päässyt palautumaan kuormituksesta. Kuormitus voi olla psyykkistä tai fyysistä. Fyysisen ylikuormituksen yhteydessä puhutaan yleensä ylikunnosta. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja loppujen lopuksi kyse on kuitenkin aina kokonaiskuormituksesta. Toiset ovat herkempiä sympatikotonialle kuin toiset ja hermoston toimintaan vaikuttavat jopa varhaislapsuuden kokemukset. Sympatikotoniasta ei toivu hetkessä vaan hermoston tasapainottaminen vie aikaa, lue lisää alla olevasta postauksesta.

Stressi kuuluu elämään, mutta stressistä pitää myös palautua. Sympatikotonia tarkoittaa aina pitkittynyttä stressitilaa, jossa hermoston sympaattinen aktivaatio on kohonnut eikä elimistö kykene palautumaan stressistä normaalisti. Tämä taasen voi aiheuttaa lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita ja pahimmillaan vakavan sairastumisen.

Lue myös: Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys

Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

mitä oireita sympatikotonia voi aiheuttaa?

Sympatikotonia voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita laidasta laitaan ja oireet voivat vaihdella hyvinkin paljon riippuen ihmisestä. Siinä missä toisella puhkeaa migreeni, niin toisella voi ärtyä suolisto. Myös iho voi oireilla, päässä voi olla puristava tunne ja lihakset kipuilla. Sympatikotonia voi aiheuttaa rytmihäiriöitä, sydämen lisätyöntejä tai sydämen syke toi tuntua kurkussa. Huimaus, väsymys, aivosumu ja kognitiiviset häiriöt ovat myös yleisiä. Stressihormoni kortisolin nousu voi heikentää immuunijärjestelmää, ylläpitää hiljaista tulehdusta, puhkaista kroonisen sairauden ja kutistaa aivojen hippokampusta. Sympatikotonia vaikuttaa usein myös uneen: toinen ei saa nukahdettua, toinen heräilee keskellä yötä ja toinen herää aamulla liian aikaisin. Palauttavan syvän unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi tai sitä ei ole ollenkaan. Sympatikotonia voi aiheuttaa myös ärtymystä, alakuloa tai ahdistusta- puhumattakaan painon noususta (kortisoli), johon ei tunnu auttavan yhtään mikään.

Lue lisää:

Sympatikotonia- Kärsitkö oudoista oireista vaikka lääkärin mukaan kaikki on kunnossa?

Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon

Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

sympatikotonia tuli itselleni tutuksi 5 vuotta sitten

Sympatikotonia tuli itselleni tutuksi noin 5 vuotta sitten. Kärsin oudoista oireista, jotka alkoivat sen jälkeen kun läheiseni sairastui vakavasti ja oli lähellä menehtyä. Koska oireilleni ei löytynyt lääketieteellistä syytä, niin aloin tutkia asiaa itse. Sattumalta löysin jostakin netin syövereistä kirjoituksen sympatikotoniasta ja ymmärsin mistä todennäköisesti on kysymys. Etsin tietoa aiheen tiimoilta ja voinkin sanoa, että tietoa oli erittäin vaikea saada vielä 5 vuotta sitten! Keräsin tiedon murusia sieltä ja täältä, haastattelin lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Aloin myös kirjoittamaan aiheesta blogiini postauksia sitä mukaa kun oma tietomääräni aiheen tiimoilta lisääntyi. Kiinnostus aihetta kohtaa johti myös siihen, että aloin opiskelemaan viime syksynä hermoston toimintaa Palautumisohjaaja koulutuksessa. Viime vuosien aikana median kiinnostus sympakotoniaa kohtaa on lisääntynyt ilahduttavasti- sympatikotonia on tullut kansan tietoisuuteen ja hyvä niin.

Lue myös:

Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon

Voidaanko pitkittynyttä stressitilaa hoitaa ruokavaliolla ja lisäravinteilla

haastatteluni sympatikotoniasta uusimmassa kauneus ja terveys lehdessä

Uusimmassa Kauneus ja Terveys lehdessä (4/2021) käsitellään monipuolisesti sympatikotoniaa. Lehdessä on myös minun haastatteluni, jossa kerrotaan minun kokemukseni sympatikotoniasta ja miten selvisin siitä. Lehteen on haastateltu minun lisäkseni neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlssonia ja työpsykologi, psykoterapeutti Annukka Merikalliota. Lehti kannattaa hankkia mikäli haluat tietoa sympakotoniasta. Itsekin sain artikkelin myötä vahvistusta monille omille ajatuksilleni sympatikotoniaan liittyen ja opin uuttakin.

Minulla on tarkoituksena jatkossakin kirjoittaa sympatikotoniasta ja pitää instassa hermostoa rauhoittavia LIVE lähetyksiä, jotka ovat olleet viime aikoina tauolla oman tilanteeni vuoksi. En ole vielä palautunut ja toipunut Nellin kuoleman aiheuttamasta shokista, joten en ole sen vuoksi pitänyt LIVE lähetyksiä alku vuodesta. Aloitan niiden pitämisen kun koen olevani sen verran toipunut, että minulla on annettavaa muille- tyhjästä astiasta kun on vaikea ammentaa. Sen tiedän, että kun tästä toivun kunnolla, niin olen voimaantuneempi kuin koskaan. Kirjoitan myöhemmin postauksen, jossa kerron niitä keinoja joiden avulla olen pystynyt välttämään hermoston ylikuormittumisen vaikka alkuvuosi onkin ollut elämäni raskain.

Tuu instaan: satusjoholm (ilmoitellen siellä kun LIVE lähetykset taas alkavat)

Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen