Vuosi 2023: luopumista ja nollatila

Vuosi 2023 oli luopumisen vuosi, jota väritti kaksi isoa asiaa. Ensimmäinen oli Tuton tukehtuminen mun käsivarsille maaliskuun 22 päivä ja toinen oli Facebookin yrittäjätilien kaappaus syyskuussa. Nuo kaksi asiaa jäivätkin päällimmäisenä mieleen kuluneesta vuodesta.

Kuva Pasi Hakala Studio Varjo

Tuton kuolemaan saakka alkuvuosi oli tavanomainen: tein kahta työtä täydellä höyryllä. Tietenkin olin varautunut siihen, että 12-vuotias saksanpaimenkoira ei voi enää elää kauaa, mutta en olisi voinut koskaan ajatella koiran kuolevan niin traagisesti. Koira kärsi ja kitui viimeiset hetket ja minä jouduin hoputtamaan eläinlääkäriä ja hoitajaa antamaan lopetuspiikin mahdollisimman nopeasti. Hoitaja laittoi tärisevin käsin kanyylia henkeä haukkovan koiran suoneen eikä se meinannut onnistua. Ei sitten millään. Eläinlääkäri lähti kriittisellä hetkellä toiseen huoneeseen ja tuli paikalle vasta kun Tuton sydän oli pysähtynyt. Eli lopetus oli kaikkea muuta kuin mitä olisin sen toivonut olevan enkä toivo kenellekään samaa kokemusta ikinä. Koiran kuolema itsessään on suuri suru, joten sen toivoisi tapahtuvan mahdollisimman kivuttomasti.

Onneksi kaikki tapahtui kuitenkin nopeasti eli koira ei joutunut kitumaan päivä saatikka viikko tolkulla. Muutamaa tuntia ennen sydämen pettämistä iloinen ja energinen Mummukka pelasi palloa lumihangessa niin että lumi pöllysi. Ja sitten kaikki oli ohi yhdessä hetkessä. Olin aina sanonut, että Tuto tulee lähtemään saappaat jalassa ja niin todellakin tapahtui.

Tuton kuolemaa seurasi hiljaisuus ja suru, joka ei ole vieläkään hävinnyt.

Mummukka helmikuussa 2023.

sain kokea mitä on kollektiivinen suru

Tuton kuolema kosketti tuhansia ihmisiä. En voi vieläkään ymmärtää sitä viestien suurta määrää, jota sain somen kautta ihmisiltä. Tutut ja tuntemattomat ihmiset itkivät ympäri Suomea ja surivat Tuton kuolemaa. Moni kertoi elämänsä pysähtyneen meidän surun myötä. Tuto Mummukka oli tunnettu somekasvo lähes kymmenen vuoden ajan, jonka yksittäisen videon katselumäärät saattoivat olla jopa puoli miljoonaa! Tuton kuoleman myötä ymmärsin mitä on kollektiivinen myötätunto ja vieläkin ihmettelen ihmisten empaattisuuden määrää. Kiitos teille kaikille, jotka jaoitte kanssamme Tuton kuoleman aiheuttamaa surua.

tiesin että tili häviää

Huhtikuussa minulta tuli myyntiin VHH TEHO verkkokurssi, joka otettiin kivasti vastaan. Mitään muuta en sitten keväästä muistakaan. Kesä meni pitkälti Oven kanssa treenatessa ja elokuun alusta marraskuun puoli väliin kävimme vähintään kaksi kertaa viikossa Orivedellä treenaamassa tottista, jälkeä ja puruja. Mentiin hurjasti eteenpäin kaikilla osa-alueilla. Lisäksi mulla oli paljon työreissuja, joten kävin syksyn aikana kotona lähinnä kääntymässä.

Syyskuussa käyttäjätilien kaappaus oli iso menetys ja on vieläkin, sillä en ole vieläkään saanut Kutsu Vapauteen Facebook tiliä käyttööni. Tili on edelleen olemassa, mutta sitä hallinnoi korealainen henkilö, joka ei ole tehnyt tilillä mitään näkyvää. Merkillistä oli, että muutamaa tuntia ennen tilin kaappausta kirjoitin sivulle postauksen, jossa kerroin epäileväni, että tili poistetaan. No ei poistettu, mutta kaapattiin. Mulla oli tosi vahva tunne, että tili lähtee ja niin siinä kävi.

nollatila ilman tunnelatausta

Loppu vuoden ajan olen ollut nollatilassa, jolla tarkoitan tietynlaista pysähtyneisyyden tilaa. Tuntuu, että tämä vuosi on tyhjentänyt mua tavalla, jota en ole koskaan ennen kokenut. Enkä koe sitä mitenkään negatiivisena asiana, mutta en positiivisenakaan. Se vaan on sitä mitä se on. Juuri nyt mä en tavoittele mitään enkä pyri mihinkään. Mulla ei ole suuren suuria unelmia, mikä tuntuu tosi oudolta. Eilen kun tulin joogasta sanoin meidän Jennille, että taas mun pää on ihan tyhjä. Olen tottunut siihen, että yli 20 vuoden ajan mulla on joogan jälkeen aina tasapainoinen olo. Ja nyt mulla on tyhjä olo, johon ei liity mitään tunnelatausta. Se ei tunnu hyvältä eikä huonolta. Se vaan on.

Loppu vuonna olen lukenut ja nukkunut paljon. Olen myös opetellut olemaan tekemättömyyden tilassa, mikä on vaikeaa. Olen vähentänyt puhelimen käyttöä ja karsinut elämästä muutenkin kaikkia turhia asioita. Joulun aika vietettiin tiiviisti perheen ja ystävien seurassa ja elämässä on ollut vahvasti läsnä merkityksellisyyden tunne. Uusi vuosi tulee vaihtumaan rauhallisissa merkeissä: yhtään rakettia ei ammuta tänäkään vuonna ja todennäköisesti ollaan jo syvässä unessa ennen puolta yötä. Ja se sopii mulle oikein hyvin.

isoja muutoksia tulossa

2.1.2024 mun elämään tulee iso muutos, josta kerron myöhemmin. Juhlitaan nyt ensi vuoden vaihtuminen. Vaikka tämä vuosi sisälsi surua ja menetystä, niin mulla on kuitenkin kiitollinen olo. Vuosi on sisältänyt paljon ihania kohtaamisia, uusia tuttavuuksia, kauniita muistoja ja paljon rakkautta. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet osa mun elämää tänäkin vuonna. Ja kiitos kaikille verkkokurssilaisille, jotka ovat tehneet elämäntapamuutoksen, innostuneet kasvojoogasta ja laittaneet itsensä sille paikalle, jolle se kuuluu eli ensimmäiselle! Ensi vuonna jatketaan:)

Tuu instaan @satusjoholm.