Hae
Kutsu vapauteen

Jaksamisen äärirajoilla- nyt tää helvetti loppuu!

Mä oon ollut jo pitkään jaksamisen äärirajoilla. Se on osa mun luonnettani, joka ajaa ja on aina ajanut mut äärirajoille. Oon dopamiinihakuinen äärimmäisyys ihminen, joka inhoaa tylsyyttä ja tasaisuutta ja joka tekee aina kaiken täysillä. Jos en tee täysillä, niin en tee ollenkaan. Se ei ole ollut mikään tietoinen valinta, vaan se on mun tapaa olla ja elää. Se olen minä- hyvässä ja pahassa. Se on kaksiteräinen miekka. Hyvä ja paha. Vahvuus ja heikkous. Ja se on asia, jonka kanssa pitää olla helvetin tarkkana.

 

Mikä mut sitten herätti tällä kertaa? Se, että aloin heräämään keskellä yötä miettimään tekemättömiä asioita. Se, ettei mulla ole ollut vapaa-aikaa enää moneen vuoteen. Se, että viikonloppuisin oli tunne, ettei aika riitä mihinkään. Se, etten jaksanut enää puhua ystävien kanssa puhelimessa. Se, että loppu vuoden viikonloppu meno sai mut tuntemaan ilon sijasta stressiä, koska aika ei riitä mitenkään. Se, että aloin inhoomaan tätä blogia, jota ennen rakastin. Se, että istuin vessan pöntölläkin puhelin kädessä, että ehdin tekemään kaiken mitä pitää. Se, että aloin keskeyttämään meditoinnin, koska se ja se pitää vielä tehdä.

 

Löysin siis itseni tilanteesta, jossa mulla oli liian monta rautaa tulessa. Varsinainen työn lisäksi somesta on aikaa myöten tullut mun toinen työ. Olen julkaissut kirjan, opiskellut ketovalmentajaksi ja palautumisohjaajaksi, rakentanut verkkokurssia, kirjoittanut blogia, kouluttanut saksanpaimenkoiria jne. Millä helvetin ajalla? No, jokainen voi varmaan sen itsekin päätellä mutta kerron nyt kuitenkin: öisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Liian monena yönä olen herännyt neljältä kirjoittamaan ja ollut loppu päivän puolivaloilla. Ja kaikki on ihan omaa syytä, koska ihan itse olen ajanut itseni tähän pisteeseen. En ole burn outissa enkä ole koskaan ollutkaan, mutta jos jatkan tätä rataa niin pian olen. Enkä aio jatkaa.

 

Olen tehnyt valintoja viime viikkojen aikana. Olen luopunut 3:sta isosta aikasyöpöstä, jotka liittyvät bloggaamiseen ja someen. Tällä hetkellä teen vapaa-ajallani ainoastaan keto verkkokurssia ja sitäkin ajan kanssa, keskityn insta storeihin ja päivitän blogia silloin kuin siltä tuntuu. Ja lasken rimaa alemmaksi. Blogin suhteen se näkyy siinä, että jos julkaisen yleensäkään kuvia, niin ne ovat nopeita kännykkä räpsyjä. Kirjoitan mitä sylki suuhun tuo. Kiroilen, jos tekee mieli kiroilla ja yleensä tekee. En vastaa enää ystävällisesti ilkeisiin viesteihin, vaan alan bannaamaan. En ole ennenkään kuvia kumarrellut, mutta nyt se vähäinenkin loppuu. Niin ja alan tekemään somea enemmän Karin kanssa, koska se on niin älyttömän hauskaa. Me tehdään nykyään yhdessä instastoreja Karin ketomatkasta ja tällä tiellä jatketaan ainakin toistaiseksi. Eli nyt on hyvä aika lopettaa mun seuraaminen jos haet blogeista kauniita kuvia, kielioppivirheistä vapaata tekstiä ja sopivaa kielenkäyttöä. Mä nostan nyt käteni ylös, hyppään ilmaan ja lähden lentämään vapauteen.

 

 

Tuu instaan seuraamaan aitoa ja filttereistä vapaata elämää (storeissa): satusjoholm 

8 kommenttia

  1. Leena Tero kirjoitti:

    Hei Satu

    Olen ”seurannut” sinua jo pitkään ja ihmetellyt ja ihaillut pitkään sun energisyyttäsi. Tämä kirjoituksesi paljasti jaksamisen toista puolta. Varmasti juuri oikeat päätökset ajankäytön suhteen olet tehnyt. Itsellä ollut jo vuosia haasteita terveyden kanssa, jotka haasteet johtuvat alunperin itseni laiminlyömisestä. Kelloa ei valitettavasti voi kääntää taaksepäin, joten näillä mennään nyt.
    Aivan mahtavia ovat sinun ja Karin yhteiset tekemiset, ei turhia kainostella ja olla jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Jatkakaa samaan malliin. Joskus jos pääsisin sinua livenä näkemään…
    Terveiset mökiltä syksyisestä Hailuodossa.
    Leena

    • kutsuvapauteen kirjoitti:

      Hei Leena ja kiitos viestistä:) Olen kyllä valtavan energinen, mutta rajansa on jaksamisella minunkin suhteeni:)
      Joo me jatketaan Karin kanssa:) Jos joskus näet minut jossakin, niin tule moikkaamaan:) Kaikkea hyvää<3

  2. Maria-Terttu Lindfors kirjoitti:

    Hei! Tsemppiä!
    Oletteko tehneet / tekemässä (Biomedin) rasvahappoanalyysiä (MILA-laboratorio)? Ottakaa ohjelmaan?

    Olisi makeaa laittaa peräkanaa keto- ja karnivoreihmisten tuloksia esille eri kanaviin :).

    Yksi on esillä Vitasalin facesivulla.

  3. Heidi Raudaskoski kirjoitti:

    Tsemppiä. Hyvä, että itse huomasit ” hidastaa tahtia” . Se on sitä elämän mukanaan tuomaa viisautta. Joskus todellakin vähempi, on parempi.

  4. Saria kirjoitti:

    Hyvä asenne, tsemiä et olo pian helpottais!

  5. Sinimaarit kirjoitti:

    Näin se menee.. Itsekin kokeneena. Paljon sopii monelle mutta liika ei kenellekään..
    Olen psyk sh töitä tehnyt 20v ja itsekin uupunut kerran kunnolla, useammin vähän ja se ei todella kannata.. Ihmisiä ollaan kaikki. Kierroksia alas.. Löytyy ilo ja tekeminen asioihin.
    Kaikkea parasta❤

    • kutsuvapauteen kirjoitti:

      Kiitos viestistä ja hyvin kiteytetty:) Kaikkea parasta myös Sinulle<3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.