Hae
Kutsu vapauteen

Vagushermon vaikutus hyvinvointiin ja palautumiseen- haastattelussa suunnistuksen maailmanmestari Jani Lakanen

Haastattelen tässä postauksessa suunnistuksen maailmanmestaria Jani Lakasta, joka on oman huippu-urheilu- ja valmentajauransa aikana perehtynyt palautumiseen ja vagushermon toimintaan. Mielestäni menestyneet huippu-urheilijat ovat palautumisen ammattilaisia muiden asiantuntijoiden ohella. Vagushermoston toiminta liittyy vahvasti outoja oireita aiheuttavaan sympatikotoniaan, josta olen kirjoittanut aikaisemmin, lue postaus täältä. Vuosien myötä olen itse oppinut tunnistamaan milloin sympaattinen hermostoni on aktivoitunut ja milloin taas olen palautumisen tilassa. Minulla on kokemusta myös ”ylipalautumisesta”, jolloin yleensä olen ottanut käyttööni kaikki vagushermoa tasapainoittavat keinoni käyttöön. Mistäkö tiedän käyväni ylikierroksilla? ”Sisäisen kiireen tunteen” lisäksi palleani hieman kramppaa, mikä tuntuu epämiellyttävänä tunteena kylkiluiden alla.

Stressi kuuluu elämään, mutta elämä ei voi olla pelkkää stressiä, liika on liikaa. Ilman stressiä emme saa mitään aikaiseksi, mutta mikäli emme palaudu välillä, palamme loppuun. Yleisimmät asiat, jotka saavat kehoni ylikierroksille ovat liika innostuminen jostakin kivasta asiasta ja kiire. Aikaisemmin pyrin mahdollisimman nopeasti rauhoittamaan tilannetta ja stressasin helposti siitä, että olen ylikierroksilla. Ajan kanssa olen huomannut, että kun saan työni tehtyä ja hommat hoidettua, niin hermostoni rauhoittuu muutamalla yksinkertaisella jutulla nopeasti alle vuorokaudessa. Sen sijaan kaaoksen keskellä en pääse palautumaan, joten tärkeintä onkin vaan tehdä hommat pois alta häiritsemästä. Tärkeimmät omat keinoni vagushermon rauhoittamiseen ovat jooga, shindo, terveellinen ravinto, nesteytys, pitkät metsälenkit Tuton kanssa ja meditaatio. Oletko jo tutustunut blogin meditaatio- ja joogaharjoituksiin, löydät niitä täältä. Lue täältä postaus mitkä asiat edistävät ja estävät palautumista. Kaikista tärkeintä on tunnistaa onko keho stressin vai palautumisen tilassa, koska Janilta olen oppinut, että se ei voi olla molemmissa yhtäaikaa.

Jani Lakanen

 

1. Kuka olet ja miksi kiinnostuit vagushermon toiminnasta? 
Olen Jani Lakanen, huippusuunnistajana ja suunnistuksen maailmanmestarina tunnettu urheilupiireissä. Vähemmän kuitenkin olen tunnettu urheilupiirien ulkopuolella, jonne julkisuusarvoni ei aikanaan (ennen some-aikaa) kantanut. Olen koulutukseltani liikunta- ja terveystieteiden maisteri, liikunnanopettaja ja valmentaja. Oman urheilu-urani aikana kiinnostuin valmentamisesta ja nykyään olen tehnyt työtä urheilu- ja hyvinvointivalmennusyrittäjänä. Kirjoitan ja esiinnyn myös mielelläni. Edelleen rakastan myös suunnistusta osana oman terveyden optimointia. Keho-mieli-balanssin kehittäminen 2013-14 oli oma juttuni. NaturalBalance -metodi edelsi TerveydenOptimointi -metodia. Lisää minusta, NaBa-metodista ja Polkuni mestariksi -kirjasta voit lukea täältä ja täältä
Vagushermosta kiinnostuin heti, kun sen olemassa olosta kuulin. Olen ollut vuosikymmenen erittäin kiinnostunut autonomisen hermoston toiminnasta, palautumisen mekanismeista ja kehon-mieli-balanssista. Urheilussa hermoston kuormitustilan huomio on jäänyt sydämen toiminnan varjoon, koska erityisesti suomalainen tutkimus on kohdistunut pitkälti sydämen toimintaan, kuten sykevälivaihtelun merkitykseen. Sykevälivaihtelusta on toki yhteys autonomiseen hermostoon, mutta varsinainen hermoston toiminta on sydämen toimintaa suurempi arvoitus. Sydän on meidän tärkein lihas, mutta se on kuitenkin vain lihas, joka toimii autonomisen hermoston ohjaamana. Keskushermosto ja sen osa Vagushermo eli kiertäjähermo ovat vaikeammin tutkittavissa ja niihin vaikuttaminen on suurempi kokonaisuus kuin pelkkä liikunta/treeni. Kaikki kehon ja mielen stressi vaikuttaa Vagushermoon, joten terveydestä kiinnostunut ihminen on ehdottomasti kiinnostunut myös Vagushermon aktivointiin vaikuttamisesta.
2. Mikä vagushermo on ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen terveyteen?
Vagushermo eli kiertäjähermo on aivoista jokaiseen kehon osaan yltävä hermo. Nimensä mukaisesti se ”kiertää” koko kehon. Vagushermosta riippuu, kumpi osa autonomisesta hermostosta on aktiivinen: sympaattinen vai parasympaattinen. Sympaattinen hermosto on aktiivinen, kun meillä on pienikin stressi päällä. Stressiä aiheuttaa hyvin moni asia. Stressi voi olla negatiivista, kuten yleinen rasittuminen ja väsymys vallitsevaan elämäntilanteeseen tai työtehtäviin.
Stressi voi olla myös positiivista eli innostumisen seurausta. Myös fyysinen rasitus, liikunta ja treeni aiheuttavat stressiä, josta normaalitilanteessa seuraa positiivisia vaikutuksia. On hyvä ymmärtää, et
tä kehossamme ei pääse tapahtumaan palautumista, jos Vagushermo ylläpitää sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Parasympaattinen hermosto pääsee toimimaan vasta, kun kaikki stressi on poissa.
3. Miten vagushermo vaikuttaa palautumiseen?
Olemme yksilöitä ja autonominen hermostomme toimii myös yksilöllisesti. Toisilla Vagushermo aktivoi luonnostaan herkästi parasympaattista hermostoa ja palautumista, kun puolestaan toiset meistä elämme jatkuvassa stressitilassa ja vain syvä uni palauttaa kokonaisvaltaisesta stressistä. Silloin on todella vaikea kehittää suorituskykyä ja pidemmän päälle optimoida päivittäistä terveyttään. Tietoisuus Vagushermosta ja sen aktivointiin vaikuttaminen ovat avain terveyden optimoinnin ytimeen.
Vagushermon aktivointioppaan voit ladata täältä.
Vagushermo ”päättää” puolestasi, palaudutko ja vahvistutko vai jäätkö stressitilaan ja väsyt. Se on joko. Sinä et sitä voi päättää. Voit vain monin keinoin vaikuttaa Vagushermoon, joka päättää puolestasi. Niin autonominen hermosto toimii.
4. Mitkä ovat omat tärkeimmät keinosi tasapainottaa vagushermoa?
Minulla on nykyään koko joukko hyviä keinoja vaikuttaa Vagushermoon ja päästä vuorotellen sympaattisen hermoston aktiivisuudesta parasympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Se on ollut pitkällinen oppipolku minulle kehoni ja mieleni tasapainosta. Kaikki oikeastaan lähti siitä, kun tiedoston olevani ”stressaaja”. Olen perinyt stressaamisen äitini puolelta ja siinä on positiivisetkin puolensa. Suuri haaste on kuitenkin se, että olin ennen jatkuvassa stressitilassa eli sympaattisen hermoston aktiivisuudessa. En osannut rentoutua ja rauhoittua, vaan mietin aina jo seuraavaa suorittamista. Elin suorituskeskeistä elämää, jossa aina uusi suoritus seurasi edellistä suoritusta. Se on tyypillistä huippu-urheilijan elämää. Onneksi nykyään ymmärretään paremmin palautumisen merkitystä.
Huippu-urheilija haluaa kehittyä, eikä pelkästään palautua. Siihen tarvitaan kyky tehdä läsnäolon tilasta tehokkaita harjoituksia (suorituksia) ja kyky päästää irti ja rentoutua heti harjoituksen (myös kisan) jälkeen, jotta keho ja mieli voivat palautua. Ymmärsin urheilijana, että suoritukset eivät ole jatkumo, vaan balanssi on jatkumo, josta yksittäiset suoritukset seuraavat toisiaan. Silloin suoritan läsnäolon tilasta ja rakastan ja arvostan tämän ainutkertaisen hetken voimaa, läsnäoloa.
Tärkeimmät keinoni vaikuttaa Vagushermoon ovat:
  • tietoiset läsnäolon harjoitukset, hengitysharjoitukset, meditaatio, jooga, jumppa jne.
  • säännölliseen uneen pyrkiminen
  • sopivan tehokas treeni
  • itselle oikeanlainen ja luonnonmukainen ravinto
  • alkalisointi ja nesteytys
  • jokapäiväinen kiitollisuuden hetki aamuin ja illoin intuitiivisesti oma kehoni skannaten
  • hyväksyvä tietoisuus ja stressin aiheuttajan kohtaaminen hetkessä
5. Voiko ihminen ylipalautua eli palautua liikaa?
Ylipalautuminen on kiinnostava termi, josta ei juuri ole puhuttu. Suurin osa meistä on alipalautuneita ja jatkuvassa suorittamisen tilassa. Ylipalautumista voi tapahtua silloin, jos ihminen välttää kaikkea kehon ja mielen rasitusta. On tärkeää ja luonnollista, että koemme stressiä päivittäin. Erityisesti kehomme on suunniteltu kokemaan fyysistä stressiä eli liikuntaa. Sitä ei oikein millään voi korvata. Jos jäät sohvalle makoilemaan päivä toisensa perään, saatat kyllä rentoutua, mutta valitettavan usein siihen liittyy haitallinen napostelutapa tai muita negatiivisesti keho-mieli-balanssiin vaikuttavia tapoja. Kun olet ollut tehokas, voit hyvällä omatunnolla rentoutua ja keskittyä palautumiseen, tuoreutumiseen, vahvistumiseen ja uusiutumiseen. Se vaatii Vagushermoa aktivoivia toimenpiteitä, ja erityisesti se vaatii kykyä elää hetkessä läsnä.
Ylipalautuminen voi olla sitä, että keskität kaiken energiasi vain olemiseen ja kaikki aktiivinen toiminta jää
sivuosaan elämässäsi.
6. Voiko ruokavaliolla vaikuttaa vagushermon tasapainoon?
Ruokavaliolla voi vaikuttaa Vagushermoon. Ravinto on kokonaisuutena niin monimutkainen ja yksilöllinen, että mikään yksittäinen ravinto-ohje ei sovi kaikkien elämäntilanteeseen. Jos elät toimistotyöntekijän arkea, etkä juurikaan halua liikkua, hiilihydraatit viljojen muodossa voivat olla sinulle haitallisia, vaikkei sinulla allergiaa tai yliherkkyyttä niihin olisikaan. Sen sijaan urheilijan, joka kuluttaa paljon energiaa, tarvitsee täyttää hiilihydraattivarastoja jatkuvasti, mikäli haluaa ylläpitää kehon kykyä uusiutua ja kehittyä.

Kaikki stressi eli sympaattisen hermoston aktiivisuus aiheuttaa kehossamme happamuutta. Näin ollen tarvitsemme enemmän emäksisiä ravintoaineita kuin happamia. Vesi ja kasvikset ovat tärkeimmät keinot alkalisoida kehoa, joten ne tukevat myös parhaiten parasympaattisen hermoston aktiivisuuden rinnalla palautumistamme. Suoliston hyvä kunto ja toiminta eli hyvä bakteeristo edesauttaa Vagushermon aktivoitumista, kun puolestaan suoliston huono kunto ylläpitää stressitilaa. Ravinnolla on lähes suora vaikutus siihen, millaisessa tilassa suolistosi on. Siksi ravinnolla on vaikutusta myös Vagushermon toimintaan.

Seuraavan yhteistyöpostauksemme aihe on kehon alkalisointi.

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo
Asu ja stailaus Anniina Harvia
Meikki Minttu Pirtinsola

 

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja ketogeeniseen ja vhh ruokavalioon liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .

4 kommenttia

  1. Nimuel kirjoitti:

    Tärkeää asiaa. Kiitos! Pari hyvin suoraviivaista keinoa aktivoida vagushermoa osunut tielleni asiaa vähän tutkiessa: Nesteen kurlaaminen kurkussa tai hyräileminen. Löytyy lisää tietoa hakusanoilla "vagus nerve and humming" ja "vagus nerve and gurgling"

    Nina Saine, ravintoterapeutti

  2. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Kiitos Nina!! Tuon hyräilyn tiesinkin, mutta tuota nesteen kurlaamista en:)

  3. Anonyymi kirjoitti:

    Voisiko perustaa faceen ryhmän sympatikotonus- niin saisi vertaistukea ja keinoja tän kanssa elämiseen. Vaikeeta on kun mistään ei saa apua ja moottori käy kaikki yöt päänsisällä…. Sais myös tietoa mikä lääke voisi auttaa ja että kun hengittelyt ei auta….

  4. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Kyllä sen voisi perustaa, mutta itselläni ei valitettavasti aika riitä:(

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *