Miten elämäni muuttui Neurosonicin myötä
Pohdintaa
Iltani kohokohta on lepohetki Neurosonicilla. Pimennän huoneen, laitan kynttilöitä palamaan ja asettaudun patjalla makaamaan lämpimän viltin alle. Asetan kuulokkeet korvilleni ja hoidon ajan kuuntelen yleensä Youtubesta ohjattua yoganidra harjoitusta ja poikkeuksetta nukahdan hetkeksi hoidon aikana. Hoidon jälkeen olo on levollisen virkistynyt, ei kuitenkaan ylivirittynyt. Ennen nukkumaan menoa teen vielä muutaman hitaan aurinkotervehdyksen ja pari kokonaisvaltaista venyttävää asanaa, levitän iholleni magneisiumöljyä ja olen valmis nukahtamaan. Neurosonic on parantanut elämäni laatua, vähentänyt stressiä, parantanut untani ja vilkastuttanut aineenvaihduntaani vaikkakin vähän hakkasinkin päätäni seinään opetellessani laitteen käyttöä.
ALE-koodi blogin lukijoille
HUOM! Blogin lukijat saavat 120 euron alennuksen mistä tahansa Neurosonic tuotteesta koodilla KUTSUVAPAUTEENALE. Alennuskoodia voi käyttää verkkokaupassa.
SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA
Instani löydät nimellä satusjoholm.
Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.
Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.
Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .
NAINEN +45: Pakko saada kermamunkki!
Nainen +45 postaussarja tulee olemaan piiiitkä humoristiseen sävyyn kirjoitettu postaussarja koskien vaihdevuosia lähestyvän naisen elämää. Naisen koko elämä on hormonien sävyttävää vuoristorataa: menkkojen alkaminen, raskausajat, synnytykset, imetykset, PMS-oireet ja sokerina pohjalla vaihdevuodet. Ensimmäiset premenopaussioireet voivat alkaa jo kymmenen vuotta ennen kuin menkat loppuvat, siis KYMMENEN VUOTTA?? Oireet voivat olla monenlaisia ja niistä todentotta kärsivät myös miehet vaikka aiheesta ei juurikaan puhuta. Kaikenlainen hyssyttely ja punastelu aiheen tiimoilta on ihan turhaa, sillä tämä nyt sattuu olemaan asia, jolta kukaan ei säästy. Tuntuu ihan hullulta, kun menkkojen alkaminen ja ne itsessään eivät ole mikän tabu, mutta puhupa jossakin yleisesti vaihdevuosista, niin johan alkaa katseet kääntymään lattiaan- miksi hemmetissä? Tämän postauksen aiheena on oudot mieliteot, jotka voivat liittyä mihin tahansa hormonaalisen muutokseen?
Ajan palaverista kotia kohti marraskuisena iltapäivänä ja sitten se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta: mun on saatava iso kermamunkki!!! Siis ihan pakko, nyt heti, nopeasti! Ei siis mikään sokerimunkki eikä ainakaan korvapuusti vaan sellainen jättimäinen munkki, jossa on paljon k-e-r-m-a-a sisällä, ihan vähän hilloa (ei siis liikaa yök) ja semmoista ruskeaa cremeä päällä. Sellainen munkki siis, josta haukatessa jää hampaisiin tahmakerros. Kurvaan autoni poikani työpaikan parkkipaikalle ja pyyhällän sisään. Muistinkohan edes lukita autoni ovia, no ihan sama.
– No moi, tulitko kahville?
– Joo tulin ja nyt on hätä! Mun on pakko saada kermamunkki!
– TÄH, ai sun? (Adoniksen ilme on täysin pöyristynyt, koskaan en ole nähnyt reppanaa noin puusta pudonneena). Siis sanoit sä että kermamunkki? Ai sulle, siis syötkö sää sen?
– Joo ja äkkiä!
Siinä se nyt on- koko komeudessaan:) |
Salamannopeasti poikani laittaa kahvilan suurimman crememunkin lautaselleni ja tarjoilee sen minulle juoksujalkaa pöytään. Ihmettelithän tässä vaiheessa miten hyvin nuorukainen on koulutettu aviomiehestä puhumattakaan??? Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Haukkaan ison palan munkista, tunnen kuinka kermavaahto sulaa suussani, silmät pullistuu päästä ja herran jumala kun on hyvää! Adonis pyörii hämmentyneen uteliaana pöytäni ympärillä kysyvä ilme kasvoillaan ja yrittää salata hymyään. Hän katsoo salaa tarkasti jokaisen suupalan jonka haukkaan munkista sen näköisenä ettei ole koskaan aikaisemmin nähnyt ihmisen syövän munkkia. Hetken kuluttua kuuluu varovainen kysymys, että mikäs sulle nyt oikein tuli, ootko sä kunnossa? Myös watchapin kautta on vanhemmalle pojalleni Kuopioon mennyt ajantasainen tieto äitylin oudosta repsahduksesta ihan kuvan kanssa. Viikonloppuna kun nähtiin Allun kanssa, niin yhdessä ihailtiin vielä munkin kuvaa ja ihmeteltiin sen kokoa? Mieheni oli tapahtuneesta kuultuaan suorastaan innostuneen oloinen kun hänen vaimostaan välillä paljastui inhimillisiä piirteitä. Soitin hänelle autosta ja kun kerroin että mun tekee mieli rasvaista munkkia, hän melkein huusi puhelimeen, että nyt kyllä sitten menet syömään sen!!!
Munkin jälkeen tulee vähän outo olo, koska hiilihydraattitietoisen terveysvalistajan keho kertoo, että jotakin normaaliin ruokavalioon kuulumatonta on tullut nautittua. Vielä illallakin nukkumaan mennessä muistelen munkkia samaan aikaan kuin pistän maailmalle postausta terveellisen ruokavalion vaikutuksista suolistomikrobeihin. Suolistoterveyden näkökulmasta tuo minun ihana munkkini on ihan katastrofi: rasvaa, lisäaineita ja valkoista sokeria ja vehnäjauhoja eli kaikkea sitä, mitä minun blogini ruoka- ja herkkuohjeet eivät edusta.
En edes raskausaikana kärsinyt voimakkaista mieliteoista vaan söin todella terveellisesti. Vieläkin elävästi muistan 22:n vuoden taakse kun lounaani koostui usein kasvissosekeitosta, salaatista ja täysjyväviljasta. Ei siis tehnyt mieli makeaa, suolakurkkua eikä muutakaan ”perinteistä” raskausajan himoruokaa. Mutta poikien synnytysten jälkeen aina yhtenä päivänä kuukaudesta ennen menkkojen alkamista on tehnyt mieli makeaa! Yleensä se on talttunut muutamalla suklaapalalla tai suklaapatukalla? Se himo oli jotakin hyvin alkukantaista ja voin kuvitella, että alkoholisti tai huumeaddikti voi tuntea samantyyppistä himoa alkoholiin tai huumeisiin. Hyvä etteivät kädet tärisseet. Lisäksi siihen himoon auttaa ainoastaan sen herkun syöminen jota oikeasti tekee mieli. Eli jos tekee mieli mars patukkaa, niin ihan turha alkaa korvaamaan sitä jollakin terveellisemmällä herkulla kuten vaikkapa muutamalla taatelinpalalla, se on suuri virhe. Niitä taateleita voi sitten vedellä muina päivinä, mutta ei SINÄ päivänä. Ihana miniäni kertoi purskahtaneensa itkuun kun hänen äitinsä oli tuonut kaupasta VÄÄRÄÄ jäätelöä sinä tiettynä päivänä eli maailma oli ihan oikeasti ja totaalisesti romahtanut niskaan. Ei ole epäilystäkään etteikö kyse olisi hormoneista ja siitä, että estrogeenin vaihtelu elimistössä tekee mitä kummallisimpia oikkuja mielessä ja k
ehossa.
– Äiti, ketä voi kiinnostaa postaus, jossa sä kerrot, että sun teki mieli kermamunkkia?
– No eihän se varmaan ketään kiinnostakkaan. Miten oikeestaan voisikaan?
– Sehän on ihan normaalia, että ihminen joskus syö kermamunkin?
– On se varmaan joo. No on mun lukijat varmaan jo tajunneetkin, että mä viihdytän itseäni näillä NAINEN +45 postauksilla. Saanpahan edes itse nauraa jos ei muita naurata…
Normi olotilassa en voisi ajatellakaan, että minä istuisin lähi Teboililla ja vetelisin silmät kiiluen isoa munkkia- ajatuskin siitä kuulostaa lähes brutaalilta?. Paitsi yhtenä päivänä kuukaudessa. Tämä on sitä samaa sarjaa josta olen aiemminkin kirjoittanut eli yöllisestä peitto päälle peitto pois- showsta, joka ajaa mieheni välillä ihan hulluuden partaalle. Voit lukea postauksen täältä. Kaikessa rasittavuudessaan näen tämän elämänvaiheen juuri tällä hetkellä melko huvittavana. Toisilla iskee tässä iässä se kuuluisa viidenkympin villitys tai keski-iän kriisi, minulla näköjään munkinhimo??Tiedän kuitenkin, että tämä on vasta alkusoittoa ja että hymy hyytyy jos tämä munkinhimo alkaa vaivaamaan harva se päivä. Vai onko sekään sitten niin hirveän vakavaa? Eiköhän se todellinen hätä ala olemaan vasta sitten jos alan ottamaan itseni liian vakavasti?
Vink vink: mikäli sinulle joskus iskisi vastaavanlainen kermanmunkin himo, niin parhaat munkit ja Suomen lihaksikkaimman mies tarjoilijan löydät ehdottomasti Jyväskylän Keljonkankaan lähi Teboililta???
Tämä aihe ei jää tähän, jatkoa on siis luvassa. Pysyhän kanavalla rakas Mussukka?
Blogin terveellisiä ruokaohjeita löydät täältä.