Hae
Kutsu vapauteen

Ahdistava ketokeskustelu

Pyydän jo etukäteen anteeksi jos tämä postaus loukkaa. Tarkoituksenani ei ole kohdentaa tätä kehenkään yksittäiseen henkilöön eikä mihinkään yksittäiseen facebookryhmään. Otan kantaa ketokeskusteluun yleisellä tasolla. Olen jo pitkään miettinyt tämän postauksen kirjoittamista, mutta en ole uskaltanut sitä tehdä. Olen pelännyt. Pelännyt sitä, että minut teilataan ”omieni keskuudessa”. Pelännyt sitä, että minut bannataan eri facebookryhmissä ja en voi enää julkaista niissä blogini vähähiilarisia ruokaohjeita. Pelännyt sitä, ettei minua hyväksytä sellaisena kun olen, omien mielipiteideni vuoksi. Olisi niin paljon helpompaa yhtyä valtavirtaan ja vaieta tietyistä epäkohdista, jotka näen päivä päivältä kirkkaammin. Olenko nyt päässyt pelostani kun kirjoitan tätä postausta. En ole. Siitä huolimatta kirjoitan vaikka tiedän, että todennäköisesti hakkaan nauloja omaan arkkuuni, suosioni ”ketopiireissä” ei tästä ainakaan kasva ja seuraajani saattavat pahoittaa mielensä. Olen tullut siihen tulokseen, etten voi vaieta tietyistä asioista ja epäkohdista vaikka niistä kirjoittaminen viekin minut vahvasti epämukavuusalueelle. Minulle riittää, että hyväksyn itse itseni ja olen sinut omien motiivieni ja tarkoitusperieni kanssa.

Yleisessä ketokeskustelussa minua häiritsee päivältä enemmän tuomitseminen, kaupallistuminen ja vastakkainasettelu. Näitä samoja ilmiöitä tietenkin esiintyy kaikissa ravintokeskusteluissa, mutta kirjoitan nyt ketokeskustelusta, koska noudatan itse tällä hetkellä ketoruokavaliota. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ketokeskustelussa olisi paljon hyvää. Kyllä on, ehdottomasti! Monet ihmiset ovat onnistuneet sen avulla painonhallinnassa ja löytäneet itselleen uuden elämäntavan. Lisäksi vaihtoehtoja tarvitaan, koska olemme jokainen yksilöitä ja kaikki ruokavaliomallit eivät sovi kaikille. Rakastan saadessani lukea eri ihmisten elämänmuutoksista eikä iloani laimenna se, onko muutos tehty ketoruokavaliolla, virallisella lautasmallilla tai millä tahansa ruokavaliolla. Tärkeintä on, että yksilö voi hyvin ja että hänen kasvonsa loistaa ylpeydestä ja ilosta. Haluan nähdä ja kuulla enemmän ”Mä tein sen”- tuuletuksia ja hengittää sitä sisääni. Ei ole ”väärin parannettuja” eikä ”väärin laihdutettuja” jos yksilö voi pitkällä tähtäimellä hyvin. On vaan sieluja, joilla jokaisella on oma elämänpolkunsa ja oma ainutlaatuinen elimistö, joka kertoo mikä ruokavalio, asenne ja elämäntapa sopii juuri hänelle. Keskityn tässä postauksessa tuomitsemiseen, kirjoitan kaupallisuudesta  ja sen tuomista lieveilmöistä myöhemmin. Vastakkainasettelusta olen kirjoittanut aiemmin paljonkin. Oletko jo lukenut ”Ketomaailma kohtaa virallisen ravitsemustieteen”- postauksen, löydät sen täältä.

Tuomitseminen
Ahdistun tuomitsemisesta ja jos johonkin ilmiöön mahtuu paljon tuomitsemista, niin ne ovat uskonnollisuus (kuka pääsee taivaaseen ja toisten syntien kyttääminen) ja ravintokeskustelu. Näen päivittäin sitä, että ketoruokavalion aloittanut ihminen postaa johonkin faceryhmään ylpeyttä puhkuen oman ruoka-annoksensa kuvan, jossa saattaa olla jokin pieni osa, joka ei kuulu ”oikeaoppiseen” ketoiluun. Esimerkkinä mainitakseni vaikkapa porkkana- joo tiedän, että karrikoin? Mitä siitä seuraa? Jenkkiryhmässä postaus täyttyisi awesome-, great job- ja good for you- kommenteista. Mitä meillä tapahtuu? Meillä vedetään turpaan. Tiedän, että taas karrikoin, koska löytyyhän yleensä positiivisiakin kommentteja, mutta päällimmäisenä itselle jää mieleen aina se farisealainen oikeassa olemisen suhtautumistapa, jolla saadaan lytättyä julkaisijan fiilis ja pää painumaan alas. Inhottavaa ja sivistymätöntä!

Myös tiettyjä ruokia demonisoidaan vaikka ne olisivat vähähiilarisia ja ne ovat ”oikeaoppisista” raaka-aineista valmistettuja. Ketosämpylät ovat korvikkeita, mutta niiden valmistukseen käytetyt mantelit (mantelijauho), kananmunat ja juusto ovat yksittäisinä ruoka-aineina ok. Mutta sämpylä on siis korvike ja ketoruokavalioon ei kuulu sitä perkeleellistä leipää- siitä huolimatta, että se olisi vähähiilihydraattista? Ketolasagne ei ole kuitenkaan korvike, vaan lasagne vaikka siinä ei ole käytetty pastaa. Karppisokeri demonisoidaan pieninäkin määrinä silloin tällöin käytettynä (tiedän, ettei sovi kaikille), vaikka asialla ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ihan kuin ihmiset kuvittelisivat, että ketoilijat innostuisivat mässäämään päivät pitkät karppisokerilla makeutettuja kakkuja sen sijaan, että söisivät vihanneksia ja lihaa. Ihan kuin ihmisillä ei olisi lainkaan omia aivoja, joilla ajatella.


Kaikki ihmiset eivät halua elää lopun elämäänsä pelkillä vihreillä vihanneksilla, kananmunilla ja lihalla. On ihmisiä, joita monotooninen ruokavalio alkaa kyllästyttämään ja he haluavat vaihtelua. On ihmisiä, jotka haluavat myös ketoillessa syödä monipuolisesti ja on myös ihmisiä, jotka haluavat kiinnittää huomiota ruokavalionsa kuitupitoisuuteen. Ja on myös ihmisiä, jotka joskus haluavat juoda lasin pepsi maxia ja pitää hiilaripäivän vaikkapa kerran viikossa. Kaikki ihmiset eivät myöskään ”retkahda” ahmimaan sokeria kuukausitolkulla jos maistavat palan vhh kakkua eivätkä ala himoitsemaan ruisleipää nauttiessaan vhh juustosämpylää. Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että myös ketoruokavaliossa on vaihtoehtoja, joista valita. Keneltä se on pois- eikö se ole tärkeintä, että yksilö voi hyvin? Vai onko se tärkeämpää, että itse on oikeassa?

Mistä tuomitseminen kumpuaa? 
Mielestäni se kumpuaa rakkaudettomuudesta. Rakkaudettomuus kumpuaa siitä, että itse ei ole tullut rakastetuksi ja nähdyksi juuri sinä ainutlaatuisena yksilönä, jota jokainen meistä on. Meistä jokainen on arvokas ja ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Ymmärrän oikein hyvin, että tietyissä facebookryhmissä halutaan pitää säännöistä kiinni, jotta homma ei leviä käsiin. Eihän siinä ole mitään järkeä, että vhhryhmässä jäset postaavat sellaisia kuvia, jotka eivät ole vähähiilarista nähn
eetkään. Tuolloinhan ryhmät menettävät merkityksensä. Voisiko asioista kuitenkin mainita ”mustalle lampaalle” kunnioittavasti ja aikuismaisen asiallisesti, tuomitsematta? Voisiko asiasta mainita aloittajalle siten, ettei hän tunne itseään tyhmäksi ja nolatuksi? Voisimmeko opetella ilmaisemaan asioita esimerkiksi tyyliin ”tuossahan on paljon hyvää, hyvä sä”? Olemmehan sentään aikuisia ihmisiä, jotka ovat kasvattaneet meidän sukupolvea paljon fiksumman somesukupolven?


HUOM! Olen päivittänyt taas instaani uusia ketoruokakuvia ja syvien selkä- ja vatsalihasten harjoitusvideoita. Käypä kurkkaamassa, insta löytyy nimellä satusjoholm.
Täältä löydät lisää blogin vhh ruoka- ja herkkuohjeita kootusti kuvineen.

Seuraa terveystietoista matkaani facebookissa ja instagramissa
Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ketogeenisiä ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.
Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

39 kommenttia

  1. Anne kirjoitti:

    Erittäin hyvä postaus, olen täysin samaa mieltä ?

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Moikka, tismalleen samaa olen miettinyt. Hyvin avasit asiaa. Itseäni on ihmetyttänyt erityisesti se että ikään kuin "ammattilaisen asiantuntemuksella" ja hyvin mustavalkoisella sallimattomalla asenteella tuomitaan muiden oivalluksia ja omaa matkaa kohti parempaa vointia. Maitoa ei saa laittaa kahviin, mutta muuten maitotuotteet on juustoinen ja kermoineen ihan jees. Soija on kielletty ja välillä ei ole kielletty, avokadot ja sitruuna jees, mutta siracha on sallittua…. jne. Listaa sallituista ja kielletyistä ristiriitaisuuksista voisi jatkaa vaikka kuinka paljon.Viinaa voi ottaa, mutta kaloriton kokis on myrkkyä jne…. Olisi hienoa jos mentäisiin tyylillä suositeltavia hyviä ruoka-aineksia ja kannattaa välttää aineksia. Kun oppii kuuntelemaan itseään niin hyvin nopeasti sitä huomaa, mikä itselle sopii ja mikä ei. Tsemppiä sinulle ja jatkahan kirjoittelua. Reseptejäkin olen jo kokeillut muutamia.

  3. Unknown kirjoitti:

    Hei ja kiitos julkaisustasi.Rohkea ja uskalias koska itse ainakin huomannut ettei fanattisesti jotakin noudattavat salli mitään poikkeavuuksia.Itse tutkailen eri vaihtoehtoja koska hyvin kiinnostunut yleisestä hyvinvoinnista.Mikä auttaa kutakin eihän se liene meiltä keltään pois.Tänä suorittamisen ja tehokkuuden aikakautena kuka mistäkin avun saa ja itselleen hyvinvoinnin kaikki on tervetullutta♥

  4. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Kiitos ja kiva kuulla:)

  5. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Juuri näin! Ikään kuin ei luoteta, että ihmisillä itselläänkin olisi aivot:)

  6. honkavaarakirsti kirjoitti:

    Itse olen sokeritautinen T2, joka tulee sukurasitteena. Asuessani Italiassa, liityin T2 tarkoitetuun FB ryhmään, mutta kun aloin kirjoittelemaan ketosta, minut suljettiin pois koko ryhmästä, ilman että olisin voinnut puolustaa itseäni. Keto antoi minulle helpotuksen tässä vaivassani, vaikka ei ketokaan ollut loppujen lopuksi vastaus. Vaikka kuinka koitin olla kiltti tyttö ja syödä ohjeiden mukaan, se rasvamäärä ei ollut mun ja mun masuni juttu…. hurjaa närästystä ja pahoinvointia…. siis etsin ja löysin VHHn, mikä nyt toistaiseksi on ollut kaikkein parhain.Kun sairastuin diabetekseen laihduin aivan nälkäkurjeksi, nyt olen saanut hieman lihaa luiden päälle takaisin…. mikä sinäänsä on positiivista, mutta pelkään lihoavani liikaa, vaikka en syö hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ja rasvatkin olen puolittanut. Leipänä syön melkeinpä vain mantelijauhoista leivottua, vaikka en siitä tykkääkään.
    Siis mitä haluan sanoa on se, että meitä on miljardeja ihmisiä maapallolla ja siksi miljardeja aineenvaihduntoja. Kunpa oppisimme kuuntelemaan omaa vartaloamme ja tulkitsemaan kaikki sen viestit.
    Kuten vanha sanonta kuuluu: "Only dead fish go with the flow" ja se on suuri totuus !
    Kiitti innoittavasta postista !

  7. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Täysin samaa mieltä:)

  8. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Juuri näin! Olen täysin samaa mieltä<3

  9. Unknown kirjoitti:

    Todella hyvä kirjoitus!!

  10. Unknown kirjoitti:

    Kiitos postauksesta. Olen kovassti pohtinut samoja asioita ja tullut siihen tulokseen, että kuuntelemalla omia tuntemuksiaan voi tehdä parasta omalle voinnilleen. Aloitin VHH:n aikaisin keväällä ja se ei noin tiukkana sovi minulle. Olen 78 vuotias ja aineenvaihduntani on aika sekaisin. Olen tupakoinut koko ikäni ja lopetettuani 4 vuotta sitten sekosi myös aineenvaihdunta. Jatkan VHH, mutta en niin tiukasti kuin pitäiisi. Jalkojeni tuntemukset (krampit, suonenveto ja nivelten särky) saivat minut vakavasti pohtimaan, miten jatkan.

  11. Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos todella hyvästä ja täynnä asiaa olevasta kirjoituksesta!
    Välillä tuntuu, että maailman on vallannut joku musta-valkoisuus -syndrooma. Ei muisteta yksilöllisyyden ihanuuksia. Hoitajana tiedän, että ihmiset reagoivat eri tavalla esim. lääkkeisiin, saati sitten ruoka-valioon. Tuomitseminen on aina väärä tie muuttaa asioita.

  12. Anonyymi kirjoitti:

    Tää on varmasti tyypillistä, että fanaattista suhtautumista ketoiluun, kuten moneen muuhunkin esiintyy. Siinä sitten pilataan ilo toisilta, jotka ovat ehkä löytäneet oman tapansa toteuttaa tätä ruokavaliota. Esimerkiksi itse pyrin ajattelemaan omilla aivoillani ja tunnustelemaan omia tuntemuksiani syömiseni suhteen. Joskus otan aivan jotain ketoruokavalioon kuulumatonta, silti kaikki ei ole pilalla. Ostan myös kaiken minkä voin ihan tavallisesta ruokakaupasta, ettei menisi turhan monimutkaiseksi. En yritä samalla pelastaa maailmaa, tuotantoeläimiä ja ilmastoa, vaikka nekin ovat tärkeitä asioita. Teen vain parhaani ja yritän elää niin, että voin myös nauttia ja ottaa rennosti.

  13. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Hienoa, että lopetit tupakanpolton, nostan hattua! Se on erittäin suuri terveysteko:)

  14. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Olen samaa mieltä. Välillä tuntuu, että ruokavalio on maailman tärkein asia ja se siihen liittyvä fanaattisuus on kammottavaa:(

  15. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Aivan. Monelta lopahtaa into alkumetreillä kun menee liian vaikeaksi:(

  16. Anonyymi kirjoitti:

    Hyvä, että uskalsit kirjoittaa tämän. Tätä asiaa olisi syytä avata vielä lisääkin, me kaikki varomme nykyisin aivan liikaa, koska tuo mainitsemasi regointi on tätä nykyä niin julmaa ja ankaraa.
    -Riitta

  17. Anonyymi kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus, tykkään muutenkin sun ymmärtävästä, ihmisystävällisestä asenteesta. Me olemme kaikki erilaisia ja yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Reseptisi ovat jatkuvassa käytössä:-)

  18. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Se on totta. Varmaan kaikki pelkäävät someraivoa, koska se on hallitsemattoman julmaa. En ole joutunut koskaan sen kohteeksi, mutta sääliksi käy bloggaajia, jotka joutuvat. Tai ihmisiä yleensäkin:(

  19. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Kiva, että olet löytänyt blogin reseptit:) Olen nähnyt niiden eteen kovasti vaivaa ja tuntuu hyvältä kun ihmiset hyötyvät niistä<3 Ja kiitos paljon!

  20. Anonyymi kirjoitti:

    Olen aloittamassa kuukauden sisällä vähähiilarista ruokavaliota. Pääosin tämän Kutsu Vapauteen -blogin myötävaikutuksella. Ja tästä kirjoituksesta tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että mun ei tarvitse olla häpeissäni tai alkaa masentumaan, jollen tule olemaan 'oikeaoppinen' tässä tulevassa koitoksessani. Inhimillistä puhetta ja niin lohduttavaa, kiitos paljon!

  21. Anonyymi kirjoitti:

    Olipas surkea kirjoitus,joko ollaan ketolla tai sitten leikitään että ollaan sillä!
    Surkuhupaisaa on myöskin se että 95% ihmisistä jotka "leikivät" ketoilua eivät edes tajua että rasvaadoptoituminen on koko jutun ydin.
    Juuri tällaiset vanabee ihmiset pilaavat koko jutun,ikävää.

  22. Kirsi kirjoitti:

    Ketoilen ja haluaisin oppia siitä lisää ,mutta enää en oikein löydä paikkaa missä uskaltaa puhua/kirjoittaa,koska töksäytellään ja viisastellaan tuon tuosta. Olen ehkä vähän hifi ketoilija,mut se olen minä. Peruskohteliaisuus on hävinnyt. Suomessa olen jo pitkään miettinyt täyä ihme pätemiskulttuuria,asiassa kuin asiassa. Pahinta on kun tekstiä ei edes välttämättä kunnolla lueta vaan vastataan vähän sinnepäin ja jopa ohjeistetaan mitä itse aloittaja jo kertoi ?.

  23. Anonyymi kirjoitti:

    Miten ketoilua leikkivät muka pilaavat koko jutun? Elämän kuuluu olla leikkiä, oman kehon ja mielen opettelua.

    Vaikka rasva-adaptoituminen on ketoilussa se ydin, pidemmän päälle se ei välttämättä ole hyväksi terveydelle. Lihansyönti joka tapauksessa kuormittaa ja aiheuttaa kuona-aineita, joista on kyettävä puhdistumaan.

    Joillekin tiukka ketoilu voi toimia jatkuvana, toiset tarvitsevat muutosta. Jos esimerkiksi innostut lisäämään reipasta liikuntaa arkeesi, vhh toimii todennäköisesti paremmin kuin tiukka ketoilu.

    Tärkeintä on yksilön oma terveys ja vireystila, jotka heijastavat hyvinvointia ympärille. Siksi mustavalkoisuus ja tuomitseminen ovat ravintoasioissa haitallisia.

    Kiitos Satu erinomaisesta postauksestasi ��

  24. Anonyymi kirjoitti:

    Juurikin näin, tosi hyvä kirjoitus. Olen niin monesti törmännyt samaan asiaan itsekin 1,5v ketoilleena. Täytyy vain antaa piupaut osalle kommenteista��

  25. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Näin se on ja kiitos:)

  26. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Joo tuo on jännä ettei tekstejä edes lueta ja kovasti otetaan silti kantaa:) Voit puhua täällä blogissa ihan omana itsenäsi, sellaisena kuin olet<3

  27. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Kyllä, elämän pitäisi olla iloista leikkiä ja tanssia eikä suu irvessä eteenpäin menoa ja tuomitsemista. Erittäin paljon liikkuville vhh on järkevämpi ja varmaan monelle muullekin, joka ei halua rajoittaa kasvisten ja marjojen syöntiä. Kiitos paljon<3

  28. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Joo ei tarvitse hävetä! Kiitos viestistäsi ja kommentistasi ja tsemppiä<3

  29. LeenaW kirjoitti:

    Taidan tietää mistä ryhmästä puhut. Mutta se on heidän kaupallinen ryhmänsä ja sen pystyy asettamaan oikeaan kontekstiinsa, kun on riittävästi "vilkuillut muualle". Ketoruuassahan mikään ruoka-aine ei ole kiellettyä, koska kyse on syödyistä määristä! (paitsi siinä ryhmässä) Mutta koska ihminen on heikko (ja laiska punnitsemaan ja laakemaan), on helpompi listata kielletyt kuin kertoa, että päivämakroihin sopii 3,5 viipaletta porkkanaa, kun olet muun päivän syönyt näin ja noin. Lisäksi monelle sopii rasvapolttoisen ja hiilaripolttoisen välillä pomppiminen, kun siten säilyy mm. leptiinin toiminta, eikä painonpudotus jämähdä. Metabolinen joustavuus ei tunnu olevan vielä kovin pitkälle ja laajalle levinnyt juttu. Ja se saattaakin vaatia itsekuria, kun saa ne pastat ja perunatkin syödä joskus, mutta sitten niistä pitäisi taas luopua. Ja sellaisellahan kaikensallivalla ruokavaliolla on vaikea tehdä bisnestä 🙂

  30. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Itse asiassa en tarkoittanut mitään tiettyä ryhmää tällä postauksella:) Ihan vaan yleistä ketokeskustelua. Ja näinhän se on, bisnes sotkee aika paljon näitä juttuja:)

  31. Jonna M kirjoitti:

    Kiitos tästä postauksesta! Olen itsekin miettinyt täysin samoja juttuja. Noudatin aikaisemmin ketoa, mutta siirryin vhh:lle, sillä haluan juurikin syödä marjoja, ehkä joskus hedelmän ja vihanneksia rajattomasti. Lisäksi tunsin etten palaudu treeneistä kunnolla ja nimenomaan tavoitteellinen treenaaminen on mulle se juttu! Aion toteuttaa tätä omaa juttuani juuri näin ja antaa piutpaut muiden mielipiteille. Siitä olen onnellinen, että keton myötä löysin paremman olon ja terveemmän vatsan!

  32. Kutsu Vapauteen kirjoitti:

    Tuo on myös jännä juttu, ettei tuota palautumisongelmaa myönnetä. Tietty suurin osa ketoilijoista on varmaan ei liikunnallisesti aktiiveja. Hienoa, että olet löytänyt oman tiesi:)

  33. Miikka Koivuniemi kirjoitti:

    Hyviä huomioita ja mielipiteitä esität. Itse ajattelen, että positiivisuus ajattelussa/toiminnassa on tärkein osa elämäntapamuutosta. Itse ihailen ihmisiä, jotka osaavat suhtautua asioihin rennosti. Kaikenlainen absolutismi on kaukana rennosta, varsinkin jos siitä jaksaa lakkaamatta ”saarnata”. Osaan siitäkin huolimatta suhtautua positiivisesti myös absolutisteihin. He uskovat omaan tekemiseensä, mutta negatiivissävytteisen viestin voin ohittaa olankohauksella.

  34. Heidi Rraudaskoski kirjoitti:

    Mielenkiintoisia näkökantoja, rohkeaa keskustelua. Itse olen ” oman tieni kulkija”. Teen kaiken omaa oloa kuunnellen , ilman ” nipottamista”. Jos keho huutaa hiilareita, ok yksi päivä sinne tänne, ei ongelmaa. Puhun itse mielummin ruokavaliosta vhh. – paljon kasviksia ja marjoja, joiden hiilareita en laske, en laske kyllä mitään muutakaan, koska elämässä on NIIN paljon tärkeämpääkin ❤️. Tärkeintä, on oma olo ❤️. Täällä ollaan vain kerran, nautitaan siitä. ?

    • kutsuvapauteen kirjoitti:

      Kiva kuulla, että muitakin oman tien kulkijoita:) Uskon, että kehoa kuuntelemalla pystyy noudattamaan
      hyväksi havaittua ja koettua elämäntapaa koko loppuelämän<3

  35. Heli Rajamäki kirjoitti:

    Hei Satu?
    Kiitos monipuolisesta paneutumisestasi elämän hallintaan niin mielen kuin kehon unohtamatta hyviä tapoja.Olen unohtunut tänne Mauritiukselle,jokymmenes talvi menossa,sieltä Jyväskylästä lähteneenä, kun naapureita olimme,olen seurannut alusta lähtien postauksiasi,kiitos.Lukemattomien allergioiden ja selkä ja nivelkipujen vuoksi vuosia sitten otin ohjat omiin käsiini tarjottujen lääkkeiden tilalle,päädyin viljattomaan ja sokerittomaan elämään,pahimmat lisäaineet poistin myös, kuten kaikki fruktoosisiirapit,maissitärkkelykset ja
    nitriitit.Ketoiluun siitä oli lyhyt matka. En tuijota tuskissani makroja enkä mittaile jokaista suupalaa, vähemmän ja laadukasta lautaselle.
    Sopii minulle. Banaanit puutarhassani kypsyneet juuri,aamulla napsasin maukkaan biobanaanin. Allergiat ja säryt ovat poissa.
    Tervetuloa Mauritiukselle.?
    Heli

    • kutsuvapauteen kirjoitti:

      Voi kun ihana kuulla Sinusta, kiitos että kommentoit! Hienoa kuulla, että voit niin hyvin:)
      Sitä ei kuule tiedä vaikka joskus tulenkin, kiitos kutsusta<3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *