Hae
Kutsu vapauteen

Helpotuksen huokaus!

Ove on ollut viikon kotona

 

 

Oven kotiutumisesta on nyt kulunut tasan viikko. Ove on sopeutunut meille äärimmäisen hyvin. Ei ole kertaakaan ikävöinyt ja meillä on sellainen tunne, että Ove on aina ollut meillä. Se on sujahtanut meidän arkeemme tosi mutkattomasti. Alkuun jännitin kovasti erittäin reviiritietoisen Tuton suhtautumista pentuun, mutta pelko osottautui turhaksi. Tuto tottui Oveen muutamassa tunnissa ja siitä asti ne ovat olleet ihan paita ja peppu. Ensimmäisen illan pidettiin koirat erillään, mutta sen jälkeen ovat saaneet olla vapaasti samassa tilassa ja ihan joka paikassa. Viikon aikana ollaan normi arjessa elämisen lisäksi tehty tottista, makkararuutua, käyty hihnalenkillä, uimassa (katso instasta video Oven ekasta pulahduksesta) ja opeteltu olemaan autossa. Ja hienosti on kaikki mennyt. Ove tuntuu olemaan erittäin nopea oppimaan ja hakee kovasti kontaktia. Laumavietti tuntuu olevan voimakas ja ruoka maistuu. Ei reagoi ääniin ja palautuu nopeasti jos säikähtää. Lisäksi on vähän tosikko ja kova ärisemään: eilen sai luun ja ärisi sille koko ajan kun ei meinannut saada sitä syötyä. Eka koira muuten joka murisi mulle kun otin luun siltä pois- Tuto ei ole koskaan tehnyt sitä eikä muutkaan:) Leluille ärisee kanssa kun leikkii kun ne ei tottele sitä.

 

 

 

 

kuppi suussa ja häntä pystyssä

 

 

Tuto on ottanut Oven ihan omaksi pennukseen. Vahtii sen unta ja on heti paikalla, jos Ove änähtää. Lenkillä odottaa jos Ove jää jälkeen, murahtaa jos Ove huutaa autossa jne. Ove ei olisi voinut saada parempaa koirakaveria kuin Tuto, olen kyllä niin ylpeä Tutosta. Alkuun Tuto ei päästänyt Ovea iholle vaan pakeni aina paikalta jos Ove yritti tulla liian lähelle. Mutta ei enää eli Tuton pää on kyllä ihan pehmentynyt. Ove on tosi kova nukkumaan (tykkää muuten kaikesta pehmestä kuten lampaantaljoista) ja välillä Tuto on ihan kyllästynyt odottamaan että se herää. Ove tuntuu olevan luonteeltaan ihan erityyppinen kuin Tuto, vähän sellainen äijä. Ruoan jälkeen kantaa ruokakuppia suussaan pitkin pihaa ja honttuuttaa menemään häntä pystyssä:) Ja sitten pitää välillä isotella:) Ja joka välissä pitää päästä syliin. Me ollaan ihan rakastuttu, sydän meinaa ihan pakahtua.

 

 

 

 

herran jumala se nielee kiviä!

 

 

Vaikka kaikki on mennyt tosi hyvin, niin ei olla kuitenkaa selvitty ilman säikähdyksiä. Nimittäin muutama päivä sitten huomasin, että Ove syö kiviä! Siis se otti suuhun isoja kiviä ja NIELAISI NE!!!  Piti miettiä oikein kunnolla mitä teen asialle. Tiesin, että mikäli kiinnitän asiaan liiallista huomiota, niin se vaan lisää mielenkiintoa kiviä kohtaan. Mutta en voi ottaa sitä riskiä, että pentu joutuu leikkaukseen tai pahimmassa tapauksessa menehtyy mikäli kivet jämähtävät vatsalaukkuun tai repivät suoliston seinämät verille. Toissa päivänä sitten menimme paikkoihin jossa kiviä oli runsaasti, toin niitä jopa sisälle. Ja sitten tein selväksi, että niitä ei oteta suuhun. Kuusi kertaa piti asiaan puuttua kunnolla ja sitten meni jakeluun. Enää ei edes katso kiviä eli ainakin toistaiseksi ongelma on selätetty:)

 

Seuraa Tuton ja Oven elämää instassa: 2blackgsd

 

 

Lue lisää viimeaikaisia koirapostauksia

 

 

 

 

Iskä on niin onnekas kun sillä on nyt kaksi apuria:)

Kaupallinen yhteistyö

Koko-oven koiraportti- tukevaa tekoa ja kivan näköinen

Kaupallinen yhteistyö: https://www.jvartiainen.fi/

Koko-oven koiraportti mahdollistaa tilan rajaamisen turvallisesti pentuaikana

 

 

Meidän suihkuhuoneen oveen kiinnitettiin viime viikolla JVartiasen koko-oven koiraportti. Koko-oven koiraportille tuli tarvetta kun hankimme viime viikolla toisen saksanpaimenkoiran Oven. Tuto on yli 9-vuotias reviiritietoinen narttu enkä tiennyt varmuudella miten suhtautuu pieneen pentuun, joten ajattelin varmuuden vuoksi pitää koirat erillään toisistaan siihen asti kunnes näen miten Tuto suhtautuu Oveen. Todellisuudessa koirat pidettiin erillään ainoastaan ensimmäisenä iltana ja sen jälkeen molemmat ovat olleet sekä sisätiloissa, terassilla että ulkona täysin vapaasti. Vaikka koiria ei nyt tarvitsekaan eristää toisistaan, niin koko-oven koiraportille tulee olemaan meillä tulevaisuudessa tarvetta.  Jos ei muuten, niin koiraportin ansioista saan käydä rauhassa suihkussa:) Ennen koiraporttia maailman läheisriippuvaisin Tuto aukaisi suihkuhuoneen oven ja tuli perässä suihkuun:) Nyt saa sitten odottaa portin toisella puolella kun olen koiraportin takana suihkussa 😉

 

 

Mistä tietää, että Mamma on suihkussa?

 

Ethän sä nyt huku sinne suihkuun?

 

 

 

Tuto ei edes pentuna tuhonnut mitään, joten sen kohdalla ei ole koskaan tarvinnut edes miettiä sitä, että koira pitäisi yksin ollessaan rajata pienempään tilaan. Nyt meillä on kuitenkin se tilanne, että koirat pitää välillä jättää kahdestaan kotiin eikä suuren kokoeron vuoksi uskalleta niitä alkuun jättää samaan tilaan. Tutoa en halua portin taakse jättää koska on jo vanha koira, joten Ove opetetaan siihen, että se on suihkuhuoneessa kun ovat kaksin kotona. Ovi jätetään auki ja Tuto jää viereiseen huoneeseen, jotta näkevät toisensa. Olen ihan varma, että Tuto päivystää portin toisella puolella koko sen ajan kun ovat yksin kotona. Se nimittäin vahtii aina Oven untakin: makaa vieressä ja katsoo  kun se nukkuu. Eilenkin Ove nukahti nurmikolle ja Tuto oli possu suussa sen vieressä kunnes Ove heräsi. Ei koskaan jätä sitä yksin nukkumaan.

 

 

 

Koko-oven koiraportti- tukevaa tekoa ja helppo asentaa

 

 

Kiinnostuin J.Vartiaisen koko-oven koiraportista monestakin syystä: se on tosi tukeva, kivan näköinen ja monella koiranomistaja tutullani on sellainen. Koiran pentuaikana tilan rajaaminen luo usein turvallisuutta. Koko-oven koiraportin avulla tilan pystyy rajaamaan siten, että koiralla on tilaa liikkua kunnolla vaikka onkin rajatussa tilassa. Sisähäkit taas ovat usein aika pieniä (ellei ole kyse suuresta kehikosta) eikä koira pysty niissä kunnolla liikkumaan. Ennen koko-oven koiraporttia Tuto on ollut elämässään yhden kerran koiraportin takana: lainasimme naapureiltamme koiraportin Allun ylioppilasjuhlien ajaksi. Vartin päästä huomasin, että siellä se Tuto seurusteli terassilla vieraiden kanssa eli yhtälö ei oikein toiminut:) Tämänkin vuoksi halusin nyt sellaisen koiraportin, joka on varmasti tukeva eikä koira tule siitä läpi.

 

 

 

Tietoa koko-oven koiraportista

 

 

Koko-oven koiraportti on tukeva ja se kiinnitetään oven sisäkarmiin. Tilatessa pitää kertoa oviaukon tarkka leveys karmista karmiin. Koko-oven koiraportin korkeus on 180 cm, kalteriväli 6 cm ja sitä saa eri levyisinä. Kiinnittäminen on helppoa ja onnistuu ihan muutamassa minuutissa. Toiselle puolelle kiinnitetään saranat ja toiselle puolelle lukon vastapala. Lukon kahvan voi kääntää ylös tai alas. Välioven voi irroittaa kokonaan (monet ovat tehneet niin), mutta me haluttiin jättää se paikoilleen, koska koiraportti on alakerran suihkuhuoneessa:) Ovessa on aika kookas kahva ja sen vuoksi emme kiinnittäneet koiraporttia ihan karmien keskelle vaan aika lähelle toista reunaa- näin ovi mahtuu menemään kiinni ihan normaalisti.

 

 

Tilaa koko-oven koiraportti täältä.

 

Seuraa Tuton ja Oven elämää instassa: 2blackgsd

 

viimeisimmät postaukset