Hae
Kutsu vapauteen

Suomen kahtiajakautuminen mietityttää…

 

korona on jakanut suomen kahteen leiriin

 

 

Facebook lähetti muistoja kahden vuoden takaa, jolloin olimme Karin kanssa matkustamassa Floridasta Suomeen. Kuvassa Kari istuu Heathrow´n lentokentällä syömässä Tuton pitkä vinkulelu kaulassa. Hän siis kantoi tuota vinkulelua kaulassaan koko matkan, koska se ei mahtunut matkalaukkuihin ja joutui sen vuoksi tullivirkailijan pitkään ja tiukka sävyiseen kuulusteluun 😛 Pian tuon jälkeen koko maailma sulkeutui ja Suomi joutui kohtaamaan vaikean pandemian. Matkustelu ja ihmisten tapaaminen vaihtui maskeihin ja eristykseen. Kukapa olisi 2 vuotta uskonut, että vieläkin olemme tilanteessa, jossa pandemia vaikeuttaa jokapäiväistä elämäämme ja on aiheuttanut Suomen ja koko maailman kahtiajakautumisen…

 

 

 

jokaisen lähtökohdat rokotteisiin ovat erilaiset

 

 

Tuo kahtiajakautuminen on mietityttänyt mua tosi paljon jo pitkään. Suhtautuminen rokotuksiin ja yleensäkin koko pandemiaan on jakanut myös suomalaiset kahteen vastakkaiseen leiriin, jonka näkymykset edustavat pahimmillaan kahta eri äärilaitaa. Erilaisissa mielipiteissä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä- pitäähän ihmisellä on oikeus ajatella asioista haluamallaan tavalla. Lisäksi jokaisen meidän lähtökohdat koronaan ja rokotteisiin ovat erilaiset: suhtautuminen vaikkapa mahdolliseen pakkorokotukseen on todennäköisesti täysin erilainen henkilöillä, joka on menettänyt läheisensä koronalle, kuin sellaisella henkilölllä, jonka lapsi vammautui vakavasti sikainfluenssa rokotteesta. Varmasti molemmat pelkäävät, mutta eri asioita. On myös ihmisiä, jotka eivät voi ottaa rokotteita ja sellaisia, jotka voisivat, mutta eivät halua muista syistä. Ja sitten on niitä tehohoidossa työskenteleviä, jotka ovat pinnistelleet jo kaksi vuotta jaksamisen äärirajoilla täydessä suojavarustuksessa ja jotka päivittäin joutuvat kohtaamaan koronan järkyttävän puolen. On yrittäjiä, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa pandemian edessä ja sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti edes ajattele asiaa. Ja sitten on niitä, jotka omistavat elämänsä rokotusten vastustamiselle ja salaliittoteorioiden levittämiselle.

 

 

mitä annan itsestäni yhteiskunnalle

 

 

Olen miettinyt myös paljon sitä, mitä minä annan itsestäni muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Mitä minä tuon mukanani kun tapaan ihmisiä ja kun ihmiset lukevat ajatuksiani täällä somessa. Mitä minä haluan edistää ja haluanko rakentaa vai tuhota. Haluanko rakastaa vai vihata. Haluanko levittää hyvinvointia vai pahoinvointia. Haluanko edistää vapautta vai sensuuria. MInun lähtökohtani koronaan ja rokotteisiin on myös omanlaisensa. Jo 20-vuotiaana aloin opiskella julkisoikeutta Vaasan yliopistossa ja valtionsääntöoikeus ja yleishallinto-oikeus tuli tutuksi jo hyvin nuorena. Oikeustieteessä kiehtoi se periaate, että lain edessä olemme tasa-arvoisia vaikka meidän lähtökohdat elämään ovatkin erilaiset ja elämä muutoin kohteleekin meitä epätasa-arvoisesti. Taustani vuoksi ajatus siitä, että yhteiskuntamme toimisi yksilön edun ja yhteisen hyvän vastaisesti on hyvin vieras ja jopa mahdoton. Miten voisin asua Suomessa jos ajattelisin, että rokotusten taustalla on jotakin muuta kuin pandemian hillitseminen?

 

2 vuotta sitten Heathrow`n lentokentällä

hyökkäävätkö ihmiset toisiaan vastaan jopa saman perheen sisällä?

 

 

Pandemia on asettanut meidät jokaisen epämukavuusalueelle ja vieläpä pitkäksi aikaa. Eikä kukaan tiedä kuinka kauan tilanne tulee jatkumaan. Todennäköisesti pitkään ja tuskin pystymme palaamaan enää entiseen elämäntapaan. Koronan jälkeen voi tulla vielä pahempia pandemioita ja vapaaehtoiset rokotukset voivat muuttua pakkorokottamiseen. Tällöin tulemme tilanteeseen, jossa yksilöillä on oikeuksien sijasta myös velvollisuuksia yhteiskunnan suhteen. Miten meidän yhteiskunnan sitten käy? Hyökkäävätkö ihmiset toisiaan vastaan jopa saman perheen sisällä? Tekisi mieli kirjoittaa tähän loppuun jotakin talvisodan hengestä ja siitä, miten toivoisin suomalaisten puhaltavan yhteen hiileen kahtiajakautumisen sijasta. Mutta mitäpä minä talvisodan hengestä tiedän kun en ole edes elänyt sodan aikana. Mitähän meidän sotien vetenaarit hoitaisivat pandemian, jos he saisivat asiasta päättää?

 

 

haluan sytyttää kynttilän…

 

 

Haluan sytyttää tänään kynttilän heille, jotka ovat taistelleet meille itsenäisyyden oman henkensä kustannuksella. Ja heille, jotka ovat menettäneet henkensä itsenäisen Suomen puolesta. Halun sytyttää kynttilän myös itsenäiselle Suomelle, joka taistelee vakavaa pandemiaa vastaan. Haluan sytyttää kynttilän meidän oikeuslaitokselle, joka on ehkä yksi maailman parhaista. Haluan sytyttää kynttilän meidän hallintojärjestelmälle, joka pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta. Haluan sytyttää kynttilän miedän terveydenhuoltojärjestelmälle, joka hoitaa jokaisen potilaan oli kyse rokotetusta tai rokottamattomasta. Haluan sytyttää kynttilän myös jokaiselle Suomen kansalaiselle, joka uskaltaa rakastaa vihaamisen ja vihan kylvämisen sijaan. Rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!

2 kommenttia

  1. anneaulikki kirjoitti:

    Hyviä pohdintoja , mutta korjaathan nuo alun
    ”bandemiat” alkamaan p-kirjaimella , loppupuolella olivat jo oikein ?? eikä siis pahalla !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *