Lapsen raiskaamisen halpa hinta Suomessa

Suomea on järisyttänyt viimeaikoina ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lapsiin kohdistuvat raiskaukset erityisesti Oulun seudulla. Tekotapa on useimmiten ollut törkeä ja uhrit alle 15-vuotiaita. Kaikkien seksuaalirikosten luvut ovat synkimmät Helsingissä, jossa seksuaalirikosten määrä kasvoi vuonna 2018 puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus raiskauksista Helsingissä oli 53,8 prosenttia. Presidentti Niinistö on ollut syvästi järkyttynyt ja kuvaillut tekoja epäinhimillisiksi ja tilannetta kestämättömäksi. Sipilän vähättely sen sijaan on ollut käsittämätöntä ja tapahtumien vertailut siihen kuinka paljon suomessa tapahtuu seksuaalirikoksia vuodessa on ollut jo hämmentävää. Ehkä Sipilänkin kannattaisi myöntää, että tilanne on poikkeuksellinen eikä sillä ole mitään tekemistä keskimääräisten raiskaustilastoiden kanssa.

Miksi juuri lapset uhreina?

Aluksikin teot järkyttivät, tietenkin. Kun näytelmä alkoi toistaa samaa kaavaa, jossa tekijänä on ulkomaalainen mies ja raiskauksen uhri on alaikäinen suomalainen lapsi, alkoivat suomalaiset raivostua. Alkoi esiintyä valtavaa somevihaa. Sen jälkeen tunnelma on muuttunut ainakin omassa päässäni karmivaksi, epätodelliseksi ja kammottavaksi. Mistä tässä on kyse? Miksi juuri lapset ovat valikoituneet uhreiksi? Miksi lyhyessä ajassa tekoja on ollut useita? Miksi ne ovat tapahtuneet pääosin samassa kaupungissa? Onko kyseessä sovittu kaava? 

Poliisin mukaan raiskaajat ovat tunteeneet toisensa, mutta kyse ei ole järjestelmällisestä toiminnasta. Jos kyse olisi pelkästään kulttuurisista eroavaisuuksista, yhteiskuntajärjestelmään sopeutumisesta tai  seksuaalisten halujen tyydyttämisestä, niin miksi raiskaukset olisivat kohdistuneet näin suuressä määrin lapsiin (en väitä ettei aikuisia naisia lainkaan raiskata Suomessa)? Voiko mikään muu aiheuttaa pahempaa kammoa suomalaisten keskuudessa kuin lasten raiskaaminen? Voiko mikään muu aiheuttaa samanlaista pelkoa, turvattomuutta, inhoa, epätoivoa, raivoa ja ennen muuta avuttomuuden tunnetta kuin nämä teot? Eikö juuri edellä mainittujen asioiden aiheuttaminen ole terrorisminkin yksi tärkeimpiä tavoitteita?

Alaikäisten raiskaamiset ovat erityisen kammottavia uhrien, uhrien vanhempien ja lainkuuliaisten ulkomaalaistaustaisten osalta. Laitapa hetkeksi ajatuksissasi itsesi ulkomaalaistaustaisen asemaan: olisit hakenut turvapaikkaa ulkomailta ja samaan aikaan suomalaiset alkaisivat raiskata kyseisessä maassa paikallisia lapsia. Mitkä olisivat omat fiilikset? Olisiko turvallinen olo? Miltä tuntuisi mennä ruokakauppaan tai kävellä kaupungilla yleisillä paikoilla kun vastaantulevista silmäpareista saisi lukea ajatuksen ”onko tuokin raiskaaja”? Yksi parhaimmista ystävistäni on kotoisin Iranista. Hän on rakkauden ruumiillistuma- henkilö, joka saa pelkällä läsnäolollaan oloni tuntumaan rakastetuksi, tärkeäksi ja arvokkaaksi. Voin vain kuvitella miltä hänestä tuntuu.

Mitä liikkuu joukkoraiskatun vanhemman mielessä?

Yritä laittaa hetkeksi ajatuksissasi itsesi joukkoraiskatun lapsen vanhemman asemaan. Mitä ajattelisit kun menisit illalla nukkumaan? Miten saisit ajatusvirran katkeamaan kun järkyttävä tapahtuma tunkisi väkisin mieleesi? Miltä tuntuisi päästää lapsi tai nuori harrastuksiin tai iltamenoihin tai kulkemaan koulumatkat yksin? Mitä ajattelisit kun nuori on netissä- kiusataanko ja pilkataanko häntä tapahtuneen johdosta tai mitä pahinta, syyllistääkö joku häntä tapahtuneesta? Tietävätkö muut nuoret mitä hänelle on tehty? Miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan hänen tulevaisuuteensa? Toipuuko hän koskaan?

Lyhyet tuomiot ja uhrien halventaminen netissä

Uhrin elämään tapahtuma tulee jättämään elinikäiset jäljet. Olemme saaneet lukea lehdistä uhrien haastatteluja siitä, miten vaikeaa on ollut saada kriisiapua sairaalan seinien sisällä mielen järkkyessä ja miten joukkoraiskauksen uhreja on nimitelty netissä halventavaan sävyyn. Tämä kaikki yhdistettynä oikeuslaitoksien langettamiin naurettavan lyhyisiin tuomioihin saa ihon nousemaan kananlihalle. Mikä tätä yhteiskuntaa ja ihmisiä vaivaa?

Seksuaalirikosten tuomiot rangaistusasteikon lievemmistä päästä

Kaikki osapuolet kärsivät sukupuoleen, ikään, uskontoon, kansallisuuteen tai ihonväriin katsomatta. Niin suomalaiset kuin maahanmuuttajatkin. Tiedämme, mitä rikoksia ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat Suomessa tehneet. Hetki voitaisiin miettiä myös suomalaisen oikeusjärjestelmän suhtautumista lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön: melkein mistä tahansa pikku rikoksesta voi saada kovemman rangaistuksen kuin lapsen elämän pilaamisesta. Perusmuotoisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusasteikko on 4 kk- 4 vuotta ja törkeän 1-10 vuotta. Lyhyet vankeusrangaistukset (enintään 2 vuotta) voidaan tuomita ehdollisena, jos rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus eivät edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Vielä kun ottaa huomioon sen, että tuomioistuimet ovat käyttäneet tuomioissaan seksuaalirikosten osalta rangaistusasteikon alempaa päätä (ylintä päätä on käytetty esimerkiksi huumausainerikoksissa), niin jokainen voi laskea itse, miten vähällä tuomiolla voi lapsen elämän pilaamisesta selvitä. Suomea voidaankin pitää turvallisena maana- raiskaajille.


Nyt vasta kun tilanne on kaatunut käsiin ja vaalit ovat käsillä, hallitus aikoo asettaa työryhmän valmistelemaan raiskaislainsäädännön uudistamista, jossa rangaistusasteikko arvioidaan uudelleen. Aikaa lainsäädännön uudistamiseen on ollut vaikka kuinka paljon ja ongelma on ollut tiedossa pitkään. Mitä tämä kertoo meistä?