Shokki ja suru
38
kaikki tapahtui salaman nopeasti
Meille niin rakkaan Tuto Mummukan aika oli lähteä eilen. Kaikki tapahtui salaman nopeasti eli ihan eri tavalla kun olin asian etukäteen ajatellut. Tuto oli viime viikot poikkeuksellisen hyvässä ja kovassa kunnossa. Se ei koskaan ole juossut Oven kanssa niin paljon kun kahden viimeisen viikon aikana. Se suorastaan haastoi Ovea juoksemaan ja rintakehät vierekkäin ne päästelivät menemään pitkin pihaa niin kovaa vauhtia että ihan hirvitti. Pehmeä turkki kiilsi kilpaa auringon kanssa eikä koira ollut edes harmaantunut. Loppuvuodesta takaapää alkoi heikentymään, mutta ostin laserin jonka teho yllätti täysin eli laserointi poisti oireet kokonaan.
Toki ainahan minä sanoin, että Tuto lähtee saappaat jalassa, mutta ajattelin, että ehdin hyvästellä koiran ja että lähtö olisi rauhallinen. Näin se ei mennyt vaikka toki koira sai olla sylissäni loppuun saakka. Olin hätääntynyt ja niin olivat kaikki muutkin huoneessa olijat. Hätäisesti ehdin vielä kerran ottaa pään käsieni väliin, katsoa silmiin ja kiittää kaikesta. Ja sitten Mummukka oli poissa ja meidän sydän on vereslihalla.
BH, TK1, AVO3, JK3 ja FH2 Wanda vom Pfälzer-Hof ”Tuto” 12.3.2011-23.3.2023. Kuva Studio Art for You.
aamulla kaikki oli vielä hyvin
Eilen aamulla juuri 12-vuottanut täyttänyt Tuto pyysi tapansa mukaan kahdeksalta ulos. Tai siis eihän se mitään pyytänyt vaan vaati. Taas oli kova kiire pelaamaan vesisateeseen. Katselimme naureskellen kun pentumainen Mummukka pelasi sadepuku päällä terassilla jääpalalla pallo suussa Oven levätessä lampaantaljalla meidän välissä sohvalla. Terassilta kuului tavanomainen rytinä ja lumi pöllysi eli aamu oli hyvin tyypillinen: Mummukka iloisena täydessä työn touhussa! Tuto oli iloinen koira ja se oli niin onnellinen kun sillä oli tekemistä. Ja ainahan sillä oli. Mummukka oli tekijä eikä olija. Ihan niin kuin minäkin. Sitä oli ihan turha rauhoitella, ei se rauhoittunut ennen kuin kun oli rättiväsynyt.
iltapäivällä kunto romahti
Päivällä koirat nukkuivat aamulenkin jälkeen. Kaikki oli kuten aina ennenkin. Tuto söi ruokansa hyvällä ruokahalulla kuten aina. Mulla oli webinaari iltapäivällä, jossa pidin puheenvuoron. Puoli neljän maissa Tuto tuli yläkertaan pyytämään multa apua niin kuin se teki aina jos sillä oli kipuja. Se läähätti ja rohisi. Pyysin Karia antamaan koiralle nopeasti Tramalin, koska olin itse vielä kiinni palaverissa. Hyvin nopeasti huomasin kuitenkin, että nyt on asiat huonosti ja poistuin palaverista. Tuto pyysi ulos ja laittaessani sille pukua päälle huomasin, että koira oli kauttaaltaan turvoksissa kylkiluiden kohdalta. Päästin koiran terassille, jossa se meni lumeen makaamaan eikä lähtenyt enää Oven kanssa pihaan juoksemaan. Aloin soittamaan eläinlääkäreitä läpi, mutta ei saatu aikaa mihinkään vaan oli mentävä päivystykseen. Laitoin pojille viestin asiasta ja pojat ilmoittivat, että lähtevät tulemaan paikalle.
Kuva Studio Art for You.
olisin toivonut koiralle kivuttoman lähdön
Klinikalle päästyämme pääsimme heti lääkärin vastaanotolle. Saimme nopeasti kuulla, että mitään ei ole enää tehtävissä. Keuhkot olivat täynnä nestettä ja Tuto haukkoi henkeään. Kysyin vielä, että eikö mitään voi tehdä koiran pelastamiseksi. Ei voinut. Hoputin rauhoitteen antamisessa, että Tuton ei tarvitsisi kärsiä. Kaikki tapahtui kuin hidastetussa filmissä. Olisin pysäyttänyt koiran sydämen itse jos olisin pystynyt. Vieläkään en tiedä oliko rauhoitteen antamisesta mitään apua vai oliko Tuto menettänyt jo tajunsa ennen kuin rauhoite alkoi vaikuttaa. Olisin toivonut Tutolle kivutonta lähtöä, mutta kohtalo päätti toisin. Enkä minä voinut tehdä yhtään mitään muuta kun pitää kiinni.
Pojat saapuivat klinikalle pian sen jälkeen kun Tuto oli muutanut olomuotoa ja hyvästelyn jälkeen kantoivat koiran autoon. En pystynyt jättämään Tutoa klinikalle vaan halusin itse viedä koiran tuhkattavaksi. Oli niin vaikea jättää Tuto ja tulla kotiin pannan, hihnan ja toppapuvun kanssa. Jääkaapissa Mummukan iltaruoka odotti kupissa valmiina. Voi kunpa olisin antanut aamulla sen iltaruoankin:(!!!
hiljainen ja tyhjä koti
Kotona oli hiljaista ja tyhjää. Ikävä on kova. Suuri persoona on poissa ja poissaolon huomaa ja tuntee joka solulla. Tuto ei ollut huomaamaton koira. Tuto oli äärimmäisen viisas, villi, taitava, älykäs, äänekäs, toimelias ja vaikka mitä, mutta ei huomaamaton. Tuto oli koira joka ajoi tiehensä murtovarkaat kun lomailimme Floridassa ja epäilemättä nautti joka hetkestä. Se oli koira, jonka kanssa osallistuin 26 kertaa palveluskoira- ja tokokokeisiin ja sitä paremmin se suoriutui mitä haastavampi oli tilanne. Tuto oli koira, joka suojeli laumaansa henkensä kaupalla eikä hetkeäkään epäröinyt toimia mikäli lauma oli vaarassa. Päinvastoin: Tuto yleensä toimi vaikka vaaraa ei ollutkaan. Ja kun tuollainen koira on poissa, niin sen jättämä aukko on valtavan suuri!
ove makaa maassa ja tuijottaa eteensä
Ove on tosi hiljainen. Makaa vaan maassa ja tuijottaa eteensä. Äärimmäisen tiukka, mutta mustavalkoinen laumanjohtaja on poissa. Mä en pysty shokilta syömään enkä edes ymmärtämään mitä on tapahtunut. Äsken peruin ylihuomisen uintiajan, koska Tuto ei enää ui. Oli vaikea kirjoittaa sähköpostiin, että ei voi tulla koska koira on kuollut. Aamulenkille lähtiessä oli niin tuskallista kävellä pihassa, jota Tuto rakasti yli kaiken. Romahdin täysin kun huomasin, että Tuto oli jättänyt meidän parvekkeen oven eteen kävyn, jonka se kantoi pihaan meidän viimeiseltä lenkiltä. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen koira ilmaisi lenkillä jokaikisen kävyn eikä suostunut liikkumaan ennen kuin potkin sitä käpyä. Ja sitten se kantoi parhaan kävyn pihaan jossa pelit jatkui. Nyt se käpy on meidän olohuoneen lasipöydällä kynttilän ja Tuton kuvan edessä. Mummukka on poissa ja meillä on pelkkä käpy. Ja runsaasti ihania muistoja elämämme koirasta. Tällä hetkellä nuo muistot tuntuvat tosi kipeiltä.
Kiitos viesteistänne. Niitä on tullut satoja. Niin moni ymmärtää miltä tuntuu menettää Rakas koira. Paras ystävä, harrastuskaveri ja selustanturvaaja. Nyt Tuto turvaa mun selustaa toisesta ulottuvuudesta. Sen tiedän, että mulla on nyt parhaista parhain suojelusenkeli<3 Kiitos Rakas Tuto ja anteeksi kun en pystynyt antamaan sulle kivutonta viimeistä hetkeä. Olimme kuitenkin loppuun saakka yhdessä ja sait parhaan mahdollisen elämän. Just sellaisen mitä ansaitsit ja jonka jokainen koira ansaitsisi. Me yritetään nyt pärjätä ja opetella elämään ilman sua tässä tyhjyyttä kaikuvassa kodissa. Olit simply the Best!
Osanotto 😭
Kiitos Teija<3
Osanottoni ❤️ Olen seurannut blogiasi pitkään ja tämä koskettaa nyt niin paljon, että itsekin kyynelehdin.
Kiitos❤️ On tämä kamalaa😭😭‼️
Upea Tuto tuli tutuksi ja ihailluksi ruudun välityksellä, samoin Satu sinun ja Tuton välinen uskomaton suhde ja vuorovaikutus. Tuton lähtö on teille musertavaa, syvä osanottoni siihen. Tuto teki lähtemättömän vaikutuksen moniin ihmisiin ja poislähtöä surraan täällä ruutujen takanakin.
Paras koira, upea elämä, paljon kiitollisuutta, mutta ensin on syvän surun aika.
Voi kiitos paljon<3 Ihana kun ruudun takaa välitty meidän suhde. Ymmärsimme toistemme
ajatukset ja samoin on Oven kanssa. Nyt pelkään Ovenkin menettämistä. Tuton lähtö on kyllä
koskettanut niin monia ihmisiä. Paras lähti, nyt vaan on jotenkin kestettävä elämä
ilman Mummukkaa:(
Osanottoni vielä kerran❤Tässä itkusilmässä luin tekstiäsi ja oman koiran menetys 3 vuotta sitten nousi kyllä rajusti pintaan. Näin ne vanhat koirat lähtevät, yhtäkkiä, ei mitään ennkkovaroituksia. Minunkin Noitu oli ihan virkeänä aamulla ja iltapäivällä kahden tunnin sisällä piti tehdä päätös hänen nukuttamisesta ikiuneen. Kyllä ensimmäiset viikot menee ihan shokissa, mutta pikkuhiljaa mieli alkaa hyötymään asian ja ihanat muistot yhteisistä hetkistä ja kuvat täyttävät mielen ja elämä jatkuu ilman uskollista ystävää. Toivon sinulle ja perheellesi voimia elää tämän vaikean ajan yli. Mummukka on saanut elää parhassa perhessä elämänsä ja sillä oli niin ihana, voimakas ja rakastettava. Ihanaa taivasmatkaa Mummukalle, siellä koirientaivaassa voivat kirmailla yhdessä minun Noitu koirani ja monen muun ihanan, reippaan koiran kanssa. Voimahalauksin Leena❤❤
Kiitos Leena paljon<3 Ja voimia Sinullekin<3! Kyllä siellä Tuto nyt pelaa palloa ja kävyillä
muiden rakkaiden kanssa<3
Ei tätä voinut itkemättä lukea 😭😭 Voimia kovasti teille 💔💔
Kiitos Johanna<3
Vedet silmissä luin tarinasi!
Kovasti jaksamista teille, muistaen oman koirani lähdön ja sen tyhjyyden tunteen!
Hyvän elämän Tuto sai luonanne ja muistot pysyy ikuisesti! ❤️
Kyllä tämä tyhjyys on karmivaa:( Tutolla oli paras mahdollinen elämä,
se lohduttaa<3
Koiran, rakkaan ystävän menettäminen on kamalaa 😟 pitkään kuulin tassujen rapinaa vaikka tiesin ettei se ole mahdollista.
Joo tämä on kyllä niin hirveetä että vaikea kuvata sanoin:(
Kyyneleet tuli kun luin kirjoituksen! ❤️🐾 Voimia ja jaksamista! Ja Ovelle halit! ❤️
Kiitos paljon ja Ove kiittää<3
Tekstisi koskettaa, suru siirtyy luetun perusteella tännekin. Lämmin osanottoni teidän perheelle.
Rakkaus on ikuista.
Kiitos<3 Me rakastettiin ja rakastetaan Mummukkaa niin valtavasti!
😭❤️😭❤️😭❤️
Kiitos Pia<3
Voimia! Koskettava kirjoitus, kyyneleet tuli silmiin!🥺❤
Kiitos Anne<3
Menipä roska silmään. Samoin kävi mun kultaisen kanssa. Vaikka aikaa on kulunut jo vuosikymmeniä, kuva muistuttaa vieläkin hänestä ja niistä upeista hetkistä hänen kanssaan. Muistot ne ei ikinä kuole, onneksi. Osanottoni
Kiitos Mikko<3 Odotan sitä hetkeä kun ihanat muistot eivät tee kipeää<3
Voi Satu,
Olen niin pahoillani 😢
Käsittämättömän surullista 💔
Voimia suureen suruunne 🙏🙏🙏
Kiitos paljon<3
Teillä on nyt suuri suru, Voimia 🙏🏻 Otan osaa 🙏🏻 kyynelten läpi täällä viestin ja muistelen ihanaa Mummukkaa, Tutoa ❤️🙏🏻
Kiitos paljon<3
Oi, niin kamalaa ollut, ei voi muuta sanoa. Lämmin osanotto! Kyyneleet silmissäni myös luin tämän. ❤
Kiitos<3 On tämä ihan hirveetä:(
Osanottoni❤
Tilannehan on aivan kauhea😭. Onneksi koti ei jäänyt täysin tyhjäsi vailka se suuren persoonan lähdettyä siltä tuntuukin.
Meille kävi melko samallainen juttu joulukuussa, kolme viikkoa taisteltiin elämästä.. ikävä on valtava. Piristystä tuo Sylvi 9vkoa. Voimia❤
Kiitos Leena<3 Voimia myös Sinulle<3
Otan lämpimästi osaa. ❤️
Kiitos paljon<3
Meni niin tunteisiin. Joulukuussa meillä sama tilanne, aamulla kaikki hyvin ja muutaman tunnin päästä kunto romahti. Yhteisiä vuosia 14 ja risat.
Eläinlääkäri tuli kotiin ja auttoi Saulin sateenkaarisiltaa kohti❤
Voimia<3
Ota osaa, voimia tuleviin hetkiin.
Kiitos Kirsi<3