Lomaterveiset mökiltä Soinista! Menossa on nyt viimeinen lomaviikko, josta 1,5 viikkoa vietetään täällä luonnon rauhassa kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Vai pitäisikö ajatella juuri toisin päin: keskellä kaikkea? Nimittäin viimeiset 6 päivää olen viettänyt joogaretriittiä itseni kanssa sillä aikaa kun Kari on hyörynnyt Ähtärin golfkentällä. Kuten kirjoitinkin somessa muutama päivä sitten, niin mun niskat ovat olleet jumissa viime keväästä saakka eikä niihin ole tuntunut auttavan oikeen mikään. Joku kommentoikin somessa, että näytän väsyneeltä. En ole kuitenkaan ollut enkä ole väsynyt, olen ollut surullinen. Viime kevät oli todella raskas ja sen aikana tapahtuneet ikävät asiat olivat jääneet elämään omaa elämää kehooni ja oli aika pysähtyä ja tarkastella asiaa eli viettää aikaa hiljaisuudessa oman itseni kanssa. Kysyä itseltä mitä mulle oikeesti kuuluu ja mitä asioita tukoksien takana on. Kysyvälle yleensä aina vastataan, ellei heti, niin hetken päästä.

Kuten varmaan tiedätkin, olen ollut joogi jo yli 20 vuotta. Jooga on niin paljon enemmän kuin asanaharjoitus- se on elämäntapa. Se on rehellisyyttä, väkivallattomuutta, oman kehon kuuntelua. Elämän merkityksellisyyden kohtaamista ja löytämistä. Omien kipukohtien tunnistamista. Ja vaikka mitä. Olen aina ollut hyvin fyysinen ihminen eli puran ja käsittelen asioita kehoni kautta. Tunnen myös herkästi pienetkin epätasapainotilat ja tukokset. Ja yllätyn joka kerta miten helposti tukokset lähtevät liikkeelle kun alan työstämään niitä. Se vaatii ainoastaan hiljaisuutta ja sitä, että annan aikaa itselleni joogamatolla. Ja jooga hoitaa loput. Se aloittaa prosessit ja lopettaa ne. Minun ei tarvitse muuta kun olla läsnä ja hengittää.

Eli olen ihan eri ihminen tänään kun mökille tullessani. Olen taas tasapainossa ja muistan kuka olen, mitä elämältäni haluan ja ennen kaikkea mitä en halua. Lomani alkoi Saksanpaimenkoiraliiton treenileirillä Pieksämäellä, jossa vietimme aivan upean viikon treenaten kolmea eri lajia. Tuon viikon aikana pääsin todellakin irti työasioista ja somesta. Mutta aktiivinen viikko vaati myös palautumista, opittujen asioiden prosessointia ja myös pientä treenitaukoa. Olenkin viime päivinä ollut tosi kiitollinen, että tuli tämä mökki poikien kanssa pari vuotta sitten rakennettua. Tämä tuntuu olevan paras paikka maan päällä, jossa voi kuunnella kurkien kirkunaa, saunoa ja uida, viettää aikaa sukulaisten kanssa, tuijottaa takkatulta, käydä koiran kanssa lenkillä pyjama päällä ja tukka sekaisin.

Viimeistään tänä kesänä olen ymmärtänyt, että se mikä ennen oli mulle luksusta, ei merkitse enää mitään. Vuosia sitten lomaan kuuluivat aina ulkomaan reissut, asuntomessut ja tietyt asiat, joita en ainakaan tällä hetkellä kaipaa elämääni. En tarkoita sitä, etten enää ikinä halua reissata tai että olisin jotenkin valaistunut ja että aikaisemmassa elämässäni olisi ollut jotakin vialla. Ei. Vaan sitä, että JUURI NYT olen löytänyt rauhan täällä erämaassa hiljaisuuden keskellä ja se tuntuu hyvältä. Just nyt mulla on sellainen tunne, etten halua mennä minnekään, en tarvitse mitään- riittää vaan, että olen ja hengitän. Ja se tuntuu hyvältä. Niskakin tuntuu tällä hetkellä paremmalta, tukokset ovat lähteneet liikkeelle ja mieli on kirkkaampi kuin aikoihin. Sunnuntaina palaamme takaisin kaupunkiin. Olisi hienoa, jos pystyisin säilyttämään tämä olotilan myös arjen kiireessä. Tiedän, ettei se välttämättä ole mahdollista, mutta jos saan edes osan tästä olotilasta mukaani arkeen, niin olen kiitollinen.

Mulla alkoi eilen neljän viikon loma ja heti alkoi lomastressi painaa päälle! Sinänsä outoa, sillä en ole tuntenut itseäni kesän aikana lainkaan stressaantuneeksi, oikeastaan päin vastoin. Nukun kun tukki jopa 10 tunnin yöunia ja olo on levännyt- kerrankin osasin jo hieman hellittää työntekoa jo ENNEN kun loma alkoi. MUTTA tuo lomastressi alkoi pukata päälle eilen aamuna kun katsottiin Murustajan kanssa meidän kalentereita: mun koiratreenit ja Karin golfkisat ajoittuvat siten, ettei meillä ole juurikaan aikaa mennä mökille, vaikka se on ollut tarkoituksena. Jostakin pitää nyt luopua eli raivata tilaa, jotta päästään Soiniin…

Edellinen postaus: Eroon tukalasta turvotuksesta

Ove näyttää mallia lomamoodista

meidän lomareissun kohde on pieksämäki!

Mulla ei ole mitään muuta suunniteltua loman ajalle muuta kun koiratreenejä. Tämä viikko menee vielä Jyväskylässä ja sunnuntaina lähdetään viikoksi SPL:n treenileirille Pieksämäelle koko porukka. Kari ei suinkaan osallistu treeneihin, vaan golfaa sen ajan kun me Oven kanssa treenataan. Yövytään tosi idyllisen oloisessa (kuvien ja palautteiden perusteella)  vanhassa majatalossa ja tämä onkin sitten meidän ainoa kesälomareissu tänä kesänä. Ja sitten viimeisen kahden viikon aikana pyritään olemaan mahdollisimman paljon mökillä- tosin koiratreenit, Karin SM-kisat ja olohuoneen ikkunanvaihto remontti sotkee mökillä oloa. Huomattiin viime kesänä, että meidän olohuoneen isoon ikkunaan oli tullut ulkopuolelle halkeama, joten se pitää vaihtaa ja vaihto ajoittuu mun loman ajalle.

viime kesäloma meni palautuessa

Viime vuoden kesäloma alkoi LIFT UP kasvojoogaverkkokurssin teolla ja hyvin nopeasti huomasin, että se ei ollut kovin hyvä juttu! Koin oloni tosi väsyneeksi sen jälkeen kun olin tehnyt 18 videota ja palautumiseen meni todellakin aikaa, valtaosa mun lomasta. Tänä vuonna en tee enää samaa virhettä eli nyt en tee lomalla yhtään uutta verkkokurssia, vaan keskityn muihin asioihin. Vuosi vuodelta palautuminen hidastuu ja sen eteen pitää oikeasti tehdä töitä ja viisaita valintoja. Kukaan ei jaksa loputtomiin vaikka ainahan sitä ajattelee, että mä vielä teen tämän ja sitten…Mutta ei enää kiitos. Olen myös päättänyt sen, että mikäli teen vielä uusia verkkokursseja, niin otan töistä virkavapaata, jollon saan rauhassa keskittyä ainoastaan verkkokurssin tekemiseen. Tähän saakka olen tehnyt kursseja omalla vapaa-ajallani, mutta se on loppu nyt. Aikansa kutakin.

sade ei todellakaan haittaa

Ilmat alkoivat viiletä samana päivänä kun loma alkoi ja se ei haittaa mua yhtään. Ihan hyvä, että nyt sataa, koska sade estää sinilevän muodostumista mökille. Lisäksi tykkään sateesta- tänäkin aamulla aamulenkillä nautin sateesta ja hapekkaasta ilmasta. Nyt laitan läppärin kiinni ja lähden salille, jonka jälkeen on suojelutreenit. Nautitaan kesästä ja lomasta- lomastressikin helpotti sillä, että siitä puhuttiin ja asia käytiin läpi. Uskon, että me sinne mökillekin ehditään ja paras aika siellä on aina elo-, syys- ja lokakuu, jolloin ei ole sinilevää, hyttysiä ja paarmoja.

Tuu instaan @satusjoholm.