Hae
Kutsu vapauteen

Kauhujen juhannusyö!

paarmat ja hyttyset kiusasivat jo illalla

 

 

Meillä oli ihan hirvee juhannusyö täällä Soinin mökillä viime yönä. Muistetaan se kyllä koko loppu elämämme ajan. Meitä on mökillä mun, Karin ja koirien lisäksi mun vanhemmat ja veljeni Gordonin Setteri Tenu. Ilta meni tosi kivasti: grillailtiin, saunottiin, juteltiin ja katseltiin koirien loputonta juoksemista ja uimista. Näin myös ensimmäisen kerran meidän rakenteilla olevan mökin livenä. Mökin vesikatto on jo valmis ja muutoinkin projekti on mennyt todella hienosti. Hyttysiä ja paarmoja oli jo illalla aivan älyttömästi ja ne kiusasivat meitä ja koiria oikein kunnolla. No nehän kuuluvat kesään, ei siinä mitään. Mutta toistan vielä: niitä oli IHAN ÄLYTTÖMÄSTI ja erityisesti Karin olo oli jo alkuillasta tukala, koska hän saa hyttysten puremista allergisen reaktion. Iho turpoaa ja kirvelee lievästi sanottuna rajusti. Onneksi kurkku sentään ei ole koskaan turvonnut.

 

 

kari iho alkoi reagoimaan

 

 

Isä sanoi jo alkuillasta, että menee Ähtäriin yöksi koska ei saa mökillä nukuttua. Ihmettelin vähän asiaa, myöhemmin ymmärsin miksi. Mentiin illalla aikaisin nukkumaan, kuten aina. Sänky oli liian pehmeä eli sellainen, että kun toinen liikautti varvastaan, niin toinen lenti lattialle. No hieman karrikoiden tietenkin:) Nopeasti huomattiin, että mökki oli täynnä hyttysiä. Ne inisi korvan juuressa ja purivat meitä ja tuvassa nukkuvaa äitiä ihan huolella. Karin iho alkoi reagoimaan jo alkuyöstä eikä hän pystynyt olemaan hetkeäkään paikoillaan. Ja joka kerta kun Kari liikahti, niin sänky heilahti kunnolla. Välillä heräsin siihen kun hän hyttisiä tappaessaan pamautti täysiä kädet yhteen mun pään päällä ja sänky heilahti oikein kunnolla. Ulkovessassa käytyään Kari oli ihan täynnä puremia ja siinä hän neljään asti rasvasi itseään kortisonilla. Antihistamiinit unohtuivat tietenkin kotiin, kuinkas muuten. Yritettiin nukkua lakanan alla, mutta ne perhanan ötökät tunki sinnekin.

 

 

 

 

kari hävisi johonkin keskellä yötä

 

 

Mökissä oli myös tukalan kuuma! Meinattiin ihan tukehtua. Koirat olivat kuitenkin tosi rauhallisia, mitä nyt Ove kävi joka välissä nuolemassa mun jaloissa nukkuvan Tenun huulia, koska se rakastaa sitä yli kaiken. Ja aina kun se nuoli niitä huulia, niin häntä kopisi kaappia vasten niin että koko mökki raikui. Neljän aikaan kävin vessassa ja huomasin, että Kari oli hävinnyt jonnekin! Vilkaisin auton etupenkeille, mutta miehestä ei näkynyt vilaustakaan. Ajattelin, että hän on varmaan mennyt saunaan nukkumaan. Aamulla sain tietää, että Kari oli mennyt auton takaosaan (takapenkit vedetty koirien takia alas) nukkumaan hiekan keskelle, jotta edes minä saisin vähän nukuttua:) Hän oli ollut niin väsynyt, ettei ollut jaksanut edes patjaa sinne raahata- hän nukkui siis koirien paikalla:) Aamulla auringon alkaessa paistaa auto oli alkanut kuumeta ja hän ei ollut saanut ovia auki. No sitten yksi ovi oli auennut ja hän oli päässyt pois ”koiran kopista” kuten meidän isä paikkaa kuvasi.

 

 

 

Täällä Kari nukkui yön:)

mummukka oli avannut oven aamuyöllä

 

 

Eikä siinä kaikki. Mummukka, joka on lievästi sanottuna high drive, oli karannut aamuyöllä uittamaan sitä perhanan halkoa, jota se kantoi suussaan koko edellisen päivän ja kantaa vieläkin. Kun muut vasta ”heräsivät”, se oli jo uinut 5 tuntia ja kaivanut ylös yhden kukkapenkin. Se oli avannut oven eikä ollut älynnyt ymmärtää sulkea sitä- koulutusvirhe!!!. Sen seurauksena aamulla viimeistään mökki oli mustana hyttysistä ja elukoista ja itsekin heräsin (varmaan nukuin tunnin) iho kunnon paukamilla. Äitikään ei ollut nukkunut yhtään: kuumuden ja hyttysten lisäksi 3 koiraa oli hyppinyt sen sänkyyn koko yön. Ja läheisyyden kipeä Uupuska oli tietty tunkenut AIVAN iholle, sille kun ei mikään määrä läheisyyttä riitä. Tämä päivä on mennyt vähän sumuisissa merkeissä kaikkien muiden paitsi Mummukan osalta. Se vaan porskuttaa menemään siinä missä Ove ja Tenu nukkuvat ihan uupuneina mökissä päät yhdessä. Ensi yönä mennään Ähtäriin nukkumaan, Kari ja äiti ilmoittvati asiasta jo heti aamusta:) Saa nähdä mitä juhannustaikoja joudun seuraavina juhannuksina keksimään, että saan suostuteltua Herra Sjöholmin mökille. No, onneksi tässä on vuosi aikaa suunnitella…Ollaan naurettu viime yölle koko päivä. Tämä juhannusyö muistetaan ikuisesti! Ja pakko sanoa vielä sekin, että tuo yö oli kyllä ”ihan meidän näköinen”. En jaksa selittää enempää, ehkä joku ymmärtää rivien välistä mitä tarkoitan:)

 

Seuraa instassa: satusjoholm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *