Koiran laihtuminen- vatsan tähystys
4
Tämä on jatkokertomus, joka käsittelee Tuto koiran laihtumista. Aikaisemmat aihetta käsittelevät postaukset löytyvät täältä http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/koira-laihtui-ruoan-lisayksesta.html ja täältä http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koira-laihtuu-syyn-selvittaminen.html. Viime postauksessa kerroin, että Tutolla oli selvästi vatsakipuja ja lääkärin määräämä lääke oli kaikista Jyväskylän apteekeista loppu. Saimme lääkettä heti seuraavana päivänä ostettua suoraan eläinlääkäriasemalta. Kyse oli siis Cerenia nimisestä vatkakipulääkkeestä ja kyseessä on ällistyttävän kallis lääke: 4 tablettia n. 28 euroa! Olisihan meiltä normi kipulääkettä koiralle löytänyt, mutta vatsakipuiselle koiralle ei voi tietenkään mitä tahansa kipulääkettä antaa. Hetkeäkään ei tietenkään mietitty ostetaanko lääkettä vai ei, mutta se kyllä ihmetyttää, että koirien lääkkeet ja toimenpiteet ovat paljon kalliimpia kuin ihmisten vastaavat. Ja kun lääkkeiden hinta on todellakin vaan murto-osa kaikista niistä kustannuksista joita oireilevan koiran tutkiminen aiheuttaa. Mitäs käy niille koirille, joiden omistajat joutuvat vaikkapa työttömäksi eikä ole varaa maksaa kalliita vakuutusmaksuja?
Tuto sai siis vatsakipulääkettä viikko sitten torstaina ja puoli tuntia lääkkeen antamisen jälkeen koira valahti ihan rennoksi ja alkoi kuorsaamaan. Kiipesi vanhemman pojan syliin sohvalle (kuva alla) ja nukkui syvää unta monta tuntia! Sydämmestä ihan kirpaisi: en ollut tajunnut miten kovista kivuista neito on todennäköisesti kahden viime kuukauden aikana kärsinyt:( Meno on ollut vauhdikasta, mutta jälkeen päin ajateltuna koira on ollut hätääntyneen oloinen. Ja voi vaan kuvitella mikä on ollut stressitaso, jos koko ajan pitää vahtia milloin jääkaapin ovi aukeaa ja milloin saa ruokaa.
Kummallisinta oli se, että saatuaan vatsakipulääkkeen, Tuto ei vaikuttanut enää niin järkyttävän nälkäiseltä. Ehkä nälkä on tuntunut kipuna vatsassa muun kivun lisäksi. Voi reppanaa! Suunnitelma oli se, että vatsakipulääkkeellä mennään maanantain tähystykseen asti vaikka lääkäri kyllä sanoi, että mikäli hätä tulee, niin voidaan Tylosin aloittaa aikaisemmin. Pärjättiin ihan hyvin viikonlopun yli vaikka limaista ulostetta tulikin joka päivä, mutta mitään vesiripulia ei onneksi ilmaantunut.
Loppuviikosta tapasin vielä lääkäriä ja sain tietää Tuton verikoetuloksista: haima-arvot olivat normaalit eli kyse ei ole haimatulehduksesta eikä vajaatoiminnasta. B 12- vitamiini oli todella reippaasti alle viitearvojen mikä kertoo ravinnon imeytymisongelmasta. Myös foolihappo oli ihan viitteen alarajalla. Munuisarvot olivat normaalit kuten aikaisemmin otetut reumakokeet, laaja kilpirauhaspaneeli ja addisonin tautikokeet ovat olleet normaaleja.
Maanantaina koira oli ravinnotta puoleen päivään asti ja klo 13 oli tähystys. Eläinlääkärin odotusaulassa oli 4 muuta koiraa ja Tuto suhtautui niihin todella säyseästi. Yritti jopa haistella vieressään istuvaan bernin paimenkoiraa, mikä on epätavallista käytöstä Tutolle. Muutoinkin on viime aikoina osoittanut ystävällisiä elkeitä muille koirille kun aikaisemmin on ollut joko täysin välinpitämätön tai erittäin dominoiva. No, edelleen on dominoiva, mutta hänen majasteettinsa käy kyllä vahvasti tuulella tämän asian suhteen. Muutama viikko sitten yritti väkisin saada kahta noutajanarttua leikkimään kanssaan eikä ymmärtänyt ollenkaan, että toiset ei nyt jaksa/kykene riehua. Tämäkin on outoa käytöstä aikaisempaan verrattuna. Mielessä on käynyt kerran jos kaksikin hormoonihäiriön mahdollisuus, koska Tutoa ei ole steriloitu eikä pentuja ole teetetty. Eläinlääkäri on pariin kertaan epäillytkin hormoonihäiriötä ja myöskin kasvattaja sanoi sen olevan hyvin todennäköistä. Olen kuullut, että monen koiran suolisto-ongelmat ovat helpottaneet steriloinnin myötä.
Rauhoitus meni hyvin. Lääkäri taas ihmetteli koiran hyvää luonnetta, antaa tehdä itselleen mitä vaan kun olen paikalla. Ja onnistui taas kerran lipaisemaan kielellään lääkärin kasvojakin:) Tuton kieli tuntuu ylettyvän ihan joka paikkaan ja etenkin ruoan varastamistilanteissa se tuntuu venyvän metrin mittaiseksi. Kun koira oli rauhoitettu, meitä pyydettiin poistumaan paikalta ja tulemaan 1,5 tunnin kuluttua takaisin. Tähystys meni kaikin puolin hyvin eikä mitään kamalaa löytynyt eli kaikki oli silmämääräisesti näyttänyt normaalilta. Ohutsuolesta oli välillä purskahtanut kuplia vatsalaukun puolelle, mutta lääkäri ei sitä pitänyt mitenkään merkittävänä löydöksenä. Koepaloja otettiin rutkasti ja myös ulosteviljely lähetettiin tutkittavaksi.
Tylosinia määrättiin 10:n päivän kuuri ja happosalpaajaa pitää ottaa tähystyksen jälkeen viikon ajan. Samana päivänä haettiin myös sianhaimaa, jota aletaan päivittäin syöttämään 150 g. Ostin myös uusia maitohappobakteereja ja puunkuoriuutetta alan antamaan 3 tl/päivä. Kuulemma viimeksi mainitulla on monen koiran suolisto saatu kuntoon. Ruoka pitää olla tietty helposti sulavaa ja jonkin aikaa mennään keitetyllä riisillä ja kanalla. Pikku hiljaa aletaan lisäämään raakaa kanaa, mutta vasta sitten kun uloste on normalisoitunut. Lääkäri ottaa yhteyttä sitten kun koepaloista/ulostenäytteestä tulee tuloksia ja samalla katsotaan koiran vointia ja sitä, pitääkö tylosinia jatkaa. Keväällä Tuto steriloidaan, j
olloin poissuljetaan hormoonihäiriöiden aiheuttamat vatsavaivat. Samalla kertaa otetaan vielä myös paksusuolesta koepalat.
olloin poissuljetaan hormoonihäiriöiden aiheuttamat vatsavaivat. Samalla kertaa otetaan vielä myös paksusuolesta koepalat.
Tuto alkoi reagoimaan suolistoantibioottiin ja muihin juttuihin nopeasti. Jo toisena päivänä jätti ruokaa hieman kupin reunoille kun tähän asti on kuppi ja lattiakin nuoltu moneen kertaan ja kuppia on kilistelty dramaattisesti. Myös naudannahkarullasta jätti osan syömättä. Käsittämäntöntä ja tuntui niin hyvältä- tässä tapauksessa! Toisena päivänä alkoi ulostekin jo kiinteytyä, väri vielä on tummaa, mutta eiköhän sekin ajan kanssa korjaannu. Olen tällä hetkellä työreissussa ja aamulla tuli mieheltä viesti, että kakka oli ollut loistavaa!!! Tämähän on meidän perheessä nykyään ihan normaalia, että kun olemme paljon eri paikkakunnilla, aamun ensimmäinen kysymys on ihan aina:”Kakkasko Tuto?” Myös kakkakuvat singahtelee watch upissa päivittäin ja niitä sitten katselen ja zoomailen millon missäkin kokouksessa ja seminaarissa. Niin että tämmöiseksi tämä on mennyt ja voin kertoa, ettei se ole tämmöistä ennen ollut:)
Hyviä puolia tässä on se, että tämä on vasta koiran toinen suolistotulehdus tai suoliston ärsytystila. Myös se on hyvä, ettei koiralla ole ollut pitkiä ripulijaksoja vaan ripuli on kestänyt ainoastaan päivän pari kerrallaan. Ja suolisto-oireet alkoivat vasta tammikuun puolen välin jälkeen, siihen asti oli ollut oireena pelkästään laihtuminen ja kova nälkä. Minulla on huojentunut olo siitä, että koira on nyt asianmukaisesti tutkittu, lääkitys on päällä ja muitakin keinoja käytössä. Rahaa palaa rutkasti, mutta se on vaan rahaa.
Kiitos teille kaikille lukuisista viesteistä ja puheluista. Uskomatonta, miten monet ihmiset ovat tavalla tai toisella olleet meidän tukena. Olen siitä hyvin kiitollinen ja se on merkinnyt minulle paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että koiraihmisten sydän on puhdasta kultaa. On ihmisiä, joiden nimeä en edes muista enkä kadulla välttämättä heitä tunnista, mutta joiden kanssa ollaan viestitelty asiasta moneen kertaan. Ja mikäli olen jättänyt vastaamatta johonkin viestiin, se ei ole ollut tarkoituksellista. Välillä viestejä on vaan tullut niin paljon, että osa on saattanut jäädä huomaamatta.
Vesisateesta huolimatta kevättä kohden ollaan menossa ja toiveena on se, että pian kakkakeskustelut ovat historiaa ja voin siirtyä muiden aiheiden kirjoittamiseen. Siihen asti kuitenkin hoidellaan koiraa kuntoon ja ollaan kiitollisia joka hetkestä, mitä saadaan viettää Neiti Näpsäkän kanssa. Vaikka tilanne näyttääkin nyt paljon valoisammalta, niin sen verran laihtuminen on minua säikäyttänyt, että joudun aktiivisesti työntämään sitä ajatusta mielestäni pois, että mitä jos kuitenkin…Onneksi saan kasvattajalta neuvoja koiran ruokinnassa, sillä nyt ollaan oltu sellaisessa tilanteessa, missä minun keinoni ovat jo hetki sitten loppuneet ja tarvitaan sellaisen ihmisen apua, jolla on jalat maassa ja rutkasti kokemusta suolisto-ongelmista.
Kirjoittelen taas lisää kun on jotakin kerrottavaa. Pysykää kanavalla:) Ja mikäli teillä on kokemuksia vastaavantyyppisestä, niin kommentoikaa ihmeessä tekstin alla olevaan kommenttikenttään.
Ja olen minä iloisemmistakin aiheista kirjoitellut. Aikaisempia koira postauksia löytyy täältä:
Koira laihtuu- syyn selvittäminen
Tämä on jatkokertomus, joten jotta pääset kärryille mistä on kysymys, lue ensin edellinen postaus, joka löytyy tästä: http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/koira-laihtui-ruoan-lisayksesta.html. Eli joulukuussa Tuto sai vahvan matokuurin, jolla suljettiin pois matojen osuus laihtumisessa. Painoa tulikin pari kiloa lisää ja nyt paino on vakiintunut 29 kilon kieppeille. Joulukuussa laihtuminen ja järkyttävä nälkä oli ainoa oire. Koira ei vaikuttanut millään tavalla kipeältä ja virtaa oli aivan järkyttävästi ja suolisto toimi hyvin. Tilanne on muuttunut kuukaudessa- huonompaan suuntaan!
Ensin positiiviset: Tuto on edelleen todella energinen ja syö hyvin- siis lievästi sanottuna hyvin! Rehellisempi kuvaus: koira syö kaiken mitä löytää ja yrittää varastaa ruokaa minkä kerkiää ja välillä siinä myös onnistuu. Pitää olla tosi tarkkana vieraiden kanssa, ettei mene nappaamaan leipää kädestä. Eli on edelleen ihan liian nälkäinen. Itkee ruokaa. Pari viikkoa sitten uloste alkoi muuttumaan löysäksi (tähän mennessä oli ollut normaalia). Viikko sitten löysyys muuttui vesiripuliksi, joka kesti yhden päivän. Tilanne normalisoitui viime viikolla, kunnes taas pari päivää sitten tuli vesiripuli. Canicuriin reagoi tosi hyvin viikko sitten ja ripuli helpotti lähes samantien kun sai sitä. Vatsa pitää jonkin verran kurinaa ja murinaa eli kaikki ei ole todellakaan kunnossa.
Eli umpikujassa ollaan: vähärasvaisella ruoalla koira laihtuu liikaa, mutta suolisto ei kestä edes kalkkunan rasvaa (14 g/100g). Nappulat on kokeiltu aikasemmin kaikki (myös allergiaversiot), eikä niistä yksikään sopinut eli se tie on katsottu loppuun.
En ole viime viikkojen aikana pelkästään seurannut tilannetta, vaan olemme olleet lääkärin kanssa yhteydessä sähköpostilla ja miettineet mitä tutkimuksia Tutolle aletaan tekemään. Suolistoa ei ole koskaan tähystetty eikä sisäelimiä ultrattu. Heti kun koiran uloste alkoi muuttumaan, tilasin pitkän lääkäriajan, joka oli eilen. Tuton tutki nyt uusi eläinlääkäri, joka on erikoistunut sisäelinjuttuihin ja joka tekee myös tähystyksiä. Tutosta otettiin muutamia verikokeita, lähinnä sellaisia, mitä ei aikaisemmin ole tutkittu. Viime keväänä suljettiin pois paljon sisäelinperäisiä sairauksia. Lääkäri koiraa tutkiessaan totesi koiran olevan hyvin laiha, mm. vatsa on ihan lontolla. Paksusuoli ei palpoidessa aristanut ollenkaan, mutta heti kun lääkäri tutki kylkikaaren alta, niin koiran pupillit laajeni ja alkoi läähätys eli selvä kipureaktio. Myös viime keväänä sama alue aristi voimakkaasti. Verikokeen otto meni taas hienosti: Tuto on todella kiltti ihmisiä kohtaan ja antaa tehdä mitä vaan jos minä olen paikalla. Kerran yritti nuolaista lääkärin naamaa ja siinä kaikki. Sovittiin, että Tuto tähystetään heti kun ollaan saatu verikokeiden tulokset. Mikäli haima-arvoissa on jotain vikaa, tähystystä ei tarvita. Canikuria kuulemma voi antaa, joten yritetään sillä pärjätä tähystykseen asti. Kun kotiuduimme eläinlääkäristä, koira vinkui monta tuntia ja rauhoittui vasta sen jälkeen kun käytiin lenkillä. Tekikö vatsan palpointi kovan kipukohtauksen? Lenkin jälkeen Tuto rauhoittui ja nukkui koko illan ja yön rauhallisesti.
Eilen Tutolla tuli lähes mustaa limaulostetta, joka viittaa paksusuolen ärtymiseen ja mahdolliseen verenvuotoon. Lääkäri sanoi, että onneksi ei ole tullut vihreää limaulostetta. No tänään sitä on tullut ihan kunnolla. Vihreä uloste viittaa ylävatsan ärsytykseen ja mahdolliseen veren vuotoon. Lääkäri sanoikin epäilevänsä koiralla laajaa koko suoliston ja ylävatsan kiputilaa. Ollaan lääkärin kanssa tänäänkin soiteltu ja sovittiin, että maanantaina tähystetään ylävatsa ja kenties myös paksusuolesta otetaan koepaloja. Yritetään sinnitellä siis viikonlopun yli ja täytyy sanoa, että hirvittää. Lääkäri soitti tänään apteekkiin vatsakipulääkettä ja kun mieheni lähti sitä äsken hakemaan, niin se oli loppu koko Jyväskylästä. Lääke meni tilaukseen ja sitä saadaan vasta ylihuomenna! Eli ainut ”lääke” (maitohappo) on nyt canikur, jota menee koko ajan. Olettehan hengessä mukana ja pitäkää meille peukkuja!