Kuvassa meditoi saksanpaimenkoira Tuto. Chakrataulut on maalannut ystäväni Merja Nuora

Tehdäänpä heti alkuun selväksi yksi tärkeä asia: EN OLE VILLIYRTTI ASIANTUNTIJA, itseasiassa olen tällä hetkellä (6/2016) antiasiantuntija tässä asiassa. Hetken kuluttua asia tulee olemaan toisin, sillä olen todella kiinnostunut aiheesta ja otan siitä selvää koko ajan ja opiskelen lisää. Olin viime viikolla elämäni ensimmäisen kerran villiyrtti ”kurssilla”, jossa ystäväni Sepi (Seppo Pennanen) ja Ansku (Anne-Maria Melkko) opasti minua, ystävääni ja tietenkin Tutoa villiyrttien kiehtovaan maailmaan.

Pohdiskelin sitä, että missä vaiheessa voin tehdä ensimmäisen villiyrttejä koskevan postauksen/ruokaohjeen? Miten paljon minun pitäisi olla perillä asioista ja paljonko pitäisi olla kokemusta? Päätin, että teen sitä mukaan postauksia kun itse opin asioita. Eli tässä postauksessa on nyt lähestulkoon kaikki se tieto mitä tiedän tähän asti. Huomenna tiedän jo paljon enemmän.

Rakas lukijani, alatko opiskelemaan minun kanssani yhdessä tietoa villiyrteistä? Voit laittaa tietoa villiyrteistä blogin kommenttiosioon, pähkäillään asioita yhdessä ja hankitaan lisätietoa viisaimmilta.

Olen päättänyt vakaasti, että tänä kesänä/syksynä viherjauheen smoothiessani tulee korvaamaan itse kerätyt villiyrtit. Käyn joka aamun metsässä tunnin lenkillä koiran kanssa ja aion kerätä sieltä aamupala yrtit smoothien sekaan. Tänään mukaan tarttui nokkosen lehtiä, pihlajanlehtiä, kuusenkerkkiä ja koivun lehtiä. En huuhdellut lehtiä, sillä halusin käyttää hyödyksi myös lehtien pinnalle keräytyneen siitepölyn. Tuto on aivan haltioissaan villiyrttien maailmasta: eilenkin oli ylivoimaisesti kiinnostuinein ja aktiivisin kurssilainen: aina kun Sepi koski johonkin kasviin, oli Neidon nenä kasvissa kiinni ja pallo siinä kasvin vieressä. Kun oltiin ympyrässä, oli Tuto aina ympyrän keskellä ja tuijotti Sepiä suoraan silmiin, hyvinkin kiinnostuneeti:)

Tänään tein alla olevan smoothien aamupalaksi. En käyttänyt hunajaa makeuttamiseen, koska en kaivannut makeutta tänään. Nesteen määrää ei ole merkitty, koska jokainen voi itse kokeilla kuinka juoksevaa smoothiesta haluaa tehdä. Sellainen vinkki kuitenkin, että laita mieluummin alkuun liian vähän nestettä, koska on sitä on helppo lisätä myöhemmin.

* Esimerkiksi nokkosta, voikukan lehtiä, pihlajanlehtiä, kuusenkerkkää, koivulehtiä

Jokainen voi modata ohjetta omien mieltymystensä mukaan. Vegaanit jättävät kananmunan pois ja korvaavat sen jollakin muulla tai jättävät korvaamatta. Omenamehu antaa miellyttävää raikkautta ja makeutta smoothieen.

Villiyrttien parasta keruuaikaa on kevät ja alkukesä. Pienet, maasta nousevat versot ovat parhaimpia ja ravintorikkaimpia, sillä isommaksi kasvaessaan monet kasvit muuttuvat sitkeämmän, puisevamman ja voimakkaamman makuiseksi. Voit itse todeta asian maistamalla esimerkiksi pienen pientä kuusenkerkkää pienestä taimesta ja verrata sitä isomman kuusen isompaan kerkkään- ero on yllättävän suuri. Virallinen ohje villiyrttien käsittelyn suhteen on se, että ne pitäisi huuhtoa ja kiehauttaa vedessä ennen käyttöä. Itse en tee sitä, koska en kerää villiyrttejä likaisista paikoista kuten teiden vierestä tai polkujen varsilta. Kukin tekee kuten haluaa ja omalla vastuullaan. Rikkoutuneita lehtiä ei kannata kerätä ja syödä.

Kuusenkerkkiä (kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia) voi poimia keväästä alkukesään. Ne tulee kerätä ennen kun kerkät vahvistuvat tummemmiksi ja kovemmiksi neulasiksi. Varjoisilla paikoilla keräämistä voi jatkaa jopa juhannukseen saakka. Kannattaa valita pieniä kerkkiä, koska ne eivät maistu niin voimakkailta kuin isommat. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.
 
Koivunlehdistä kannattaa valita pienimmät/nuorimmat lehdet. Tuoreiden koivun lehtien C-vitamiinipitoisuus on korkea, 140-240 mg/100 g (rauduskoivussa korkeampi kuin hieskoivussa). Koivunlehdet ovat diureettisia eli poistavat nestettä kehosta.
 
Nokkosen keräämisessä kannattaa käyttää hanskoja tai kerätä nokkonen ihan lehden alta katkaisemalla varsi (polttavapinta sijaitsee lehden ulko-osissa, joten sitä kannattaa varoa). Kannattaa kerätä nuoria nokkosia ( alle 25 cm korkeita) ja nokkonen onkin parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä ennen kukintaa. Suurimmista nokkosista kannattaa kerätä ylimmät 2-4 lehtiparia. Vanhoja nokkosia ei kannattaisi kerätä sillä pitkän kesän jälkeen nokkosen lehtiin muodostuvat kalsiumkarbonaattikiteitä, jotka voivat ärsyttää munuaisia. Olen heittänyt nokkosen lehdet sellaisenaan smoothien sekaan, koska lehdet eivät enää polta kun ne rikkoontuvat.

Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea ja se sisältää runsaasti mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Nokkonen sisältää lisäksi merkittäviä määriä C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E- vitamiineja. Ravintoarvovertailujen mukaan nokkonen sisältää 60-kertaisesti  piitä lehtisalaattiin verrattuna, kolminkertaisesti kalsiumia maitoon verrattuna, seitsenkertaisesti rautaa pinaattiin verrattuna ja viisinkertaisesti C-vitamiinia appelsiiniin verrattuna. Nokkosen on sanottu myös poistavan nestettä ja hillitsevän tulehdustekijöitä.

 
Pihlajanlehdistä kannattaa käyttää nuoria lehtiä. Itse laitoin myös varretkin smoothien joukkoon. Sellaisia lehtiä, jotka ovat rikkoutuneita, ei kuulemma kannata käyttää.

Voikukanlehdet sopivat loistavasti salaatin tai smoothien sekaan. Voikukan juuria alan uuttamaan viinaliuoksessa ja teen niistä Sepin ohjeen  mukaan voikukka uutetta. Voikukassa on erityisesti C- ja A-vitamiineja sekä kalsiumia ja rautaa voikukassa on runsaasti. Parhaimmillaan voikukka on nuorena ja jos se on kerätty varjoiselta paikalta.

Tässä suunnitellaan jo uutta kurssia:) Sepi on kirjoitellut usean vuoden omaa blogiaan ja vaikka hän ei sitä enää aktiivisesti päivitä, niin käypä kurkkaamassa. Blogiin pääset täältä: http://jakejoogi.blogspot.fi/