Viimeisen 1,5 vuoden aikan olen kokeillut kahta erilaista dieettiä eli 1600 kalorin normidieettiä ja ketogeenistä dieettiä. Tässä postauksessa on tarkoituksena vertailla näitä kahta hyvinkin erilaista dieettiä toisiinsa ja kertoa mahdollisimman objektiivisesti omia kokemuksia molempien dieettien toimivuudesta painonhallinnan näkökulmasta.  

Vertaan tässä postauksessa keto- ja normi dieettiä toisiinsa eli niiden eroja, helppoutta ja tehokkuutta. Olen testannut molempia kahden viimeisen vuoden aikana ja painotan ensinnäkin sitä, että kirjoitan nyt ainoastaan omista kokemuksistani. Toiseksi painotan sitä, että olen tiputtanut painoa normaalipainosta molemmilla dieeteillä 56:een kiloon eli en ole ollut ylipainoinen missään vaiheessa. Normaalipainosta on vaikeampi laihduttaa ja kilot saattavat olla ns. tiukemmassa. Lisäksi olen aina noudattanut terveellistä ruokavaliota ja liikkunut paljon eli senkin takia painonpudotus on vaikeampaa kuin henkilöillä, jotka ovat olleet fyysisesti passiivisia ja vaikkapa eläneet eineksillä ja sokerilla. Ja kolmanneksi painotan sitä, etten ole ollut koskaan jojoilija enkä ole harrastanut nälkäkuureja eli todella matalakalorisia dieettejä sitten nuoruuteni. Esimerkiksi 1600 kalorin dieetti ei ole minulle matalakalorinen, koska perusaineenvaihduntani kuluttaa sen verran vuorokaudessa- olen jo hei 48!?

Vuoden 2018 alussa huomasin, että painoni oli pikku hiljaa salakavalasti noussut 63:een kiloon vaikka söin superterveellisesti. Olen 168 cm pitkä ja olin painanut aikaisemmin korkeintaan 58 kiloa. Tiedän, että nyt saattaa joillakin alkaa savu nousemaan sieraimista kun puhun laihduttamisesta vaikka painoin ainoastaan 63 kiloa. Minulle se kuitenkin oli paljon koska en ole ”isoluinen” vaan mieluummin hento ruumiinrakenteeltani ja halusin lopettaa painonnousun heti alkuunsa enkä sitten kuin sitä on runsaasti enemmän. Painoni ei noussut pelkästään hidastuneen aineenvaihdunnan vuoksi vaan olin alkanut lisäilemään vuosien varrella öljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja muita korkeaenergisiä ruoka-aineita ruokavaliooni eli tottakai paino nousi, sen pitikin nousta. Vuoden 2018 alussa laadin itselleni 1600 kalorin dieetin, jota noudatin noin 5:n kuukauden ajan tiukasti ja sen jälkeen lisäsin kalorimäärää. Löydät dieetin ruokineen täältä. Paino laski 56:een kiloon enkä tuntenut nälkää missään vaiheessa. Koin dieetin noudattamisen helpoksi, koska ainoastaan kevensin ruokavaliotani. Jaksoin treenata normaalisti eikä paino noussut juurikaan dieetin lopettamisen jälkeen koska jatkoin kevyehköllä ruokavaliolla. Muutoin ruokavalioni oli ihan normaali paitsi että se oli gluteeniton ja hiilihydraattitietoinen. Dieetin aikana aloin kirjoittamaan paljon postauksia painonhallinnasta, aineenvaihdunnan kiihdyttämisestä, palautumisesta jne., löydät niitä kootusti täältä.

Ketodieettiä aloin noudattamaan lääkärin suosituksesta 4 kuukautta sitten. Painoin tuolloin alle 60 kiloa (en tiedä tarkkaa painoani, koska en punninnut itseäni ennen ketolle alkamista). Minulla on diabeeteksen suhteen huono geeniperimä eli minulla on kaikki mahdolliset 1. ja 2. tyypin diabeetekselle altistavat geenit ja on ihmeitten ihme, ettei diabetes ole minulle jo puhjennut. Tämän vuoksi haluan pitää painon alhaalla eli niissä lukemissa missä se on ollut aikaisemminkin eli alle 58. kilossa. Eli kuten huomaatte, en alkanut noudattaa ketodieettiä laihdutuksen takia, koska minulla ei ollut tarvetta laihduttaa. Vaikka lähtökohdat ovatkin erilaiset näissä kahdessa dieetissä, aion siitä huolimatta vertailla niitä toisiinsa koska ketodieetti on vaikuttanut painooni. 

Kuva Elli Heiskanen

Normi dieetin plussat ja miinukset:Plussat:
– helppo noudattaa myös kokouksissa, kahviloissa. lentokentillä ja huoltoasemilla (huom! reissaan paljon)
– söin samaa ruokaa kuin muu perhe
– voima- ja kestävyystreeni kulki ihan normaalisti
– en kokenut rajoittavani syömistäni yhtään mitenkään ja söin ruokia, joista pidän
– vaikka olenkin aina noudattanut hiilaritietoista syömistä, niin siitä huolimatta mistään makroista ei tarvinnut luopua

Miinukset:
– aluksi kaloreiden laskeminen oli hieman haastavaa 30:n vuoden tauon jälkeen, mutta opin sen muutamassa päivässä. Aluksi laskin kaloreita tiukasti viikon verran, mutta sen jälkeen annoskokojen arviointi sujui silmämääräisesti arvioiden. Suosittelen ehdottomasti kaloreiden las
kemista dieetin alussa, jotta tiedät miten paljon voit syödä laihtuaksesi. Täältä löydät postauksen miten kalorit lasketaan
– vaikka en päivällä tuntenutkaan nälkää, niin saatoin yöllä herätä näläntunteeseen

Ketodieetin plussat ja miinukset
Plussat:
– olo on vielä energisempi kuin normidieetillä
– pätkäpaasto on helpompaa
– selluliittia on hävinnyt selvästi reisistä! Uskon sen johtuvan ruokavalion ja HIIT-treenin yhdistelmästä. Lue lisää HIIT-treenistä täältä.
– jos pitää rasvasta ja rasvaisista ruoka-aineista, niin niitä voi ja pitääkin syödä ketoillessa
– en herää öisin nälkään
– painonhallinta on helppoa ja joudun syömään tosi paljon ettei paino laske liikaa
– ruoanlaitto on helpottunut ja nopeutunut kun ei tarvitse keitellä lisukkeita
– paino tippuu nopeasti muutaman kilon kun lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät, kyse ei ole siis varsinaisesti laihtumisesta vaan paino nousee takaisin kun varastot täyttyvät. Glykogeeni sitoo myös jonkin verran nestettä

Miinukset:
– makrojen laskeminen alkuun voi olla työlästä, mutta homma helpottuu ajan kanssa
– rasva öklöttää välillä tosi paljon ja välillä olen joutunut syömään ruoka-aineita, joista en erityisemmin pidä
– palautuminen on heikompaa, lepo syke on hieman noussut eli selvästikin ketoilu vaikuttaa epäedullisesti autonomiseen hermostoon
– voimatreeni ei kulje samalla tavalla kuin aikaisemmin
– monia minun mielestäni järkeviä ruoka-aineita on jäänyt ruokavaliosta pois kuten esimerkiksi tietyt hedelmät
– ruokavalio on fiksustikin toteutettuna vähäkuituinen, mikä saattaa muuttaa suolistoflooraa epäedullisempaan suuntaan kun probiootit eivät saa ravintoa prebioottien muodossa. Tämän vuoksi kannattaa syödä runsaasti vihreitä kasviksia ja jonkin verran marjoja , mikäli ne sopivat ruokavalioon

Blogin vhh ruoka- ja herkkuohjeita löydät runsaasti kootusti kuvineen täältä.

Kumpikin dieetti toimii!
Kummallakin dieetillä paino tippui helposti ja molemmissa oli paljon hyvää. Painonhallinnan osalta molemmat toimivat mielestäni yhtä hyvin ja jotta laihtuisi, niin molemmissa dieeteissä pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa- tietenkin! En syönyt normidieetilläkään älyttömästi hiilareita ja olen aina syönyt hiilaritietoisesti välttäen vehnäjauhoja ja valkoista sokeria- eihän lautasmalliinkaan kuulu kuin 6 hiilariannosta päivässä vaikka yleensä muuta väitetäänkin. Ketodieetillä keho on kuitenkin ”kuivemman oloinen” ja mielestäni selluliittiä on hävinnyt reisistä viime aikoina vaikka kuvittelinkin sen olevan ikuista. HUOM! Myös normaalipainoisilla ja hoikilla voi olla selluliittiä ja rasvamaksa ja päinvastoin. Vaikka oma kokemukseni olikin tämä, niin tiedän, että on ihmisiä joilla on ollut vaikeuksia tiputtaa painoa jomma kummalla tai molemmilla dieeteillä. En halua totuttaa aineenvaihduntaani mihinkään tiettyyn ruokavaliomalliin ja kaavaan, joten olen molemmilla dieeteillä pitänyt yhden päivän, jolloin syön mitä mieleen tulee. Se on mukava shokki aineenvaihdunnalle ja näkyy aina seuraavana päivänä muutaman sadan gramman painonpudotuksena. En syö kuitenkaan noina päivinä mitään 5 000 kaloria, mutta selvästi erilaista ruokaa kuin yleensä. Pyrin syömään tuolloin myös hieman enemmän kuin normaalisti.

Ruokavaliolla säädellään painoa kun taas liikunnalla kiihdytetään aineenvaihduntaa ja muokataan vartaloa? Istuminen tappaa ja mielestäni kehossa ei toimi mikään kunnolla ellei se saa liikettä. Eli jos Sinulla on vaikeuksia millä tahansa dieetillä laihduttamisen kanssa, niin kannattaa lisätä liikuntaa. Liikunnan ja unen laadulla on todella paljon vaikutusta painonhallinnassa: liikunnalla voidaan sekä nostaa että laskea kortisoli- eli stressihormoonitasoja ja huonounisuus taasen voi estää palautumisen kokonaan. Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin lisää blogiin, jotta tästä postauksesta ei taas tule kilometrin pituista?

Se mikä itseäni hieman mietityttää omassa ketoilussani, on palautuminen. Huomaan, että ketoosi tilana vaikuttaa epäedullisesti autonomiseen hermostoon ja se näkyy itselläni siinä, että minun on vaikeampi keskittyä joogaan ja meditaatioon eli kaikkeen missä hiljennytään. Meditoinkin nykyään metsälenkillä, koska se onnistuu paremmin kun olen liikkeessä. Aion seurata asiaa ajan kanssa suurella mielenkiinnolla. Unenlaadustani saan tietoa ihan lähipäivinä: minulle tehtiin heinäkuun alussa
Helsingin Uniklinikalla laaja unipolygrafia. Voit lukea asiasta täältä.

Molemmat dieetit toimivat mielestäni painonhallinnassa hyvin. Täytyy muistaa kuitenkin, että jokainen on ainutlaatuinen yksilö ja se mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi kaikilla. Tärkeintä on se, että jokainen löytää painonhallinnassa itselleen ja omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan dieetin ja saa onnistumisia!  Paras dieetti on sellainen, jota pystyy noudattamaan ja josta seuraa pysyvä elämäntapamuutos. Nälkäkuurit ja jojoilu nostavat stressitasoja, huonontavat palautumista ja ennen kaikkea heikentävät elämänlaatua.

HUOM! Olen päivittänyt taas instaani uusia ketoruokakuvia ja syvien selkä- ja vatsalihasten harjoitusvideoita. Käypä kurkkaamassa, insta löytyy nimellä satusjoholm.
Täältä  voit lukea vinkkejä, miten pääset helposti eroon lomaturvotuksesta.
Täältä voit lukea lisää painonhallinnasta, laihdutuksesta ja aineenvaihdunnan kiihdyttämisestä

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo Asut ja stailaus Anniina Harvia Meikki Minttu Pirtinsola

Postaus on osa Parempaa arkiruokaa- postaussarjaa, joka toteutetaan yhteistyössä valokuvaaja ja kokki Pasi Hakalan kanssa. Tarkoituksena on tuoda teidän lukijoiden tietoisuuten Pasin parhaimmat arkiruokaohjeet ja samalla nostaa myös oma arkinen ruoanlaitto ihan uudelle tasolle. Kaikki ohjeet tulevat olemaan helppo- ja nopeatekoisia jo pelkästään sen takia, että minäkin osaisin ne tehdä?? Idea näissä arkiruokapostauksissa on siis se, että saan Pasilta ohjeet, minä valmistan ruoat ja teen postauksen. Ja toivomuksia tulevista ruokaohjeista saa toki esittää…

Olen ollut siinä mielessä onnekas, että olen elänyt lapsuuteni riistalla, järvikaloilla, sienillä ja metsämarjoilla- lapsena syötiin paljon hirveä, jänistä, metsoa, ahventa ja haukea. Muistan unelmoineeni joskus kaupasta ostetusta jauhelihasta, koska se, mitä nykyään pidän ihan luksus ruokana, oli minulle arkipäivää enkä osannut sitä lapsena ja nuorena arvostaa? Nyt kyllä osaan. Muutama päivä sitten Nopan tyttyöystävä Minttu kysyi minulta, että hänen äitinsä Jaana Huovinen-Pirtinsola oli kysynyt, että saisiko meille tuoda muikkua ja haukea. No arvatkaapa mikä oli vastaus? Saimme Jaanalta useita ihania haukifileitä, joista ensimmäiset paistoin voissa ja söin salaatin kanssa. Voi että kun maistui hyvältä. Parempaa oli kuitenkin tulossa…

Haukea tavataan koko maassamme niin sisävesissä kuin rannikolla­kin. Se onkin ahvenen jälkeen yleisin kalamme. Hauki tulee hyvin toimeen erilaisissa vesistöissä, mutta parhaiten se viihtyy mata­lissa kasvillisuusrikkaissa salmissa ja lahdissa sekä karikoiden kupeessa. Hauen hapentarve on kohtuullinen ja se sietää hyvin happamuutta. Hauki elää kutuaikaa lukuunottamatta yksikseen. Se on varsin paikallinen kala, joka tekee vain lyhyitä vaelluksia. Vanhat hauet ovat liikkeessä nuoria enemmän etenkin saaristossa, jossa ne seu­rai­le­vat silak­kapar­via. Hauki on petokala, joka jo hyvin piene­nä siirtyy äyriäisistä ja hyönteistoukista kalaravintoon. Hauen kasvu on nopeaa, tavalliset hauen mitat ovat 40-65 (135) cm ja 0,5-3 kg. Usein saaliiksi saadut hauet ovat vielä paljon suurempia. Suomen ennätyshauki on saatu verkolla Iin Oijärvestä. Kala painoi 18,8 kg. Suurin vapavälinein saatu hauki nousi Hartolan Tainionvirrasta, sen paino oli 17,80 kg. Lähde: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/hauki/

Olimme syömässä Jyväskylässä Pasin ja ystäväni Harvian Anniinan kanssa. Muistelimme muutaman päivän takaista Päivä prinsessana- kuvausta, josta voit lukea lisää täältä. Kerroin heille, että meillä on muutama haukifile pakkasessa ja haluaisin saada niiden valmistukseen super hyvän ohjeen. Pasi ehdotti, että paistaisin fileet pekonin rasvassa ja käärisin ne sen jälkeen parmankinkkuun. Anniinan kanssa katsoimme toisiamme ja pyörittelimme silmiämme kun Pasi kuvaili valmistustapaa ja ihan muutama tarkentava kysymyskin tuli esitettyä? Vähän puhaltelinkin kun pelkäsin etten osaa ruokaa valmistaa. Idea tässä ohjeessa on se, että hauki paistetaan pekonin rasvassa, jolloin pekonista tarttuu kalaan hieman erilainen, ihanan suolainen
maku. Paistamisen jälkeen kala kääritään parmankinkkuun ja pinnalle ripotellaan hieman yrttivoita (tavallinenkin käy) ja timjamia tai jotakin muuta yrttiä. Ei siis tilliä, koska se on liian mautonta tähän ohjeeseen. Itse  laitoin timjamia aika paljonkin ja mielestäni se sopi loistavasti tähän makuyhdistelmään. Lopuksi kala laitetaan vielä hetkeksi uuniin, jotta parmankinkku hieman lämpeää.

Mielestäni hauesta tuli ihan mielettömän ihanan makuinen, siis mielettömän! Se maistui minulle seuraavana päivänä myös kylmänä, jolloin kaikki maut olivat oikein kunnolla imeytyneet kalaan. Lisäsin hieman suolaa kalan päälle vaikka pekonista ja parmankinkusta sitä tuleekin ihan riittävästi. Eli ole varovainen lisätyn suolan takia ettei ruoasta tule liian suolaista. Suolaa kun voi lisätä aina myöhemminkin. Ruoan valmistaminenkin oli tosi hauskaa koska se oli niin erilaista mihin olen tottunut. Vaikka ruoka saattaakin näyttää monimutkaiselta valmistaa, niin sitä se ei kuitenkaan missään nimessä ole. Hauen päälle voit halutessani laittaa vaikkapa parsaa tai jotakin muuta mitä mieleen juolahtaa?

Ohje:
100 g pekonia
300 g haukea
100 g parmankinkkua
sitruunaa
timjamia tai muuta yrttiä
ripaus suolaa tarvittaessa 
voita paistamiseen ja kalan päälle

Pilko pekoni pieniksi paloiksi tai käytä valmiiksi pilkottua pekonia. Kääntele pekonia minuutin verran pannulla  ja paista sen jälkeen haukifileitä pekonin seassa niin kauan, että ne ovat kypsiä. Lado parmankinkkuja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille alla olevan kuvan osoittamalla tavalla. Laita kypsät haukifileet parmankinkkujen päälle. Ripottele kalan päälle paistetut pekonin palat, tuoretta timjamia, sitruunan mehua ja tarvittaessa suolaa. Suolan lisääminen ei ole pakollista, ole varovainen ettei tule liian suolaista. Lisää lopuksi muutama nokare yrttivoita (normi voikin käy oikein hyvin) ja kääntele parmankinkun reunat kalan päälle. Laita fileet 175 asteiseen uuniin siksi aikaa, että parmankinkku lämpenee ja yrttivoi sulaa kalan päälle.

Täältä löydät lisää blogin terveellisiä ja vhh ruoka- ja herkkuohjeita kootusti kuvineen.

Kuva Pasi Hakala, Studio Varjo