Hae
Kutsu vapauteen

Juhannus peruttu ja ainakin alkukesä…

Meillä meni juhannus suunnitelmat ja paljon muutakin uusiksi eilen. Kerrotaan nyt kuitenkin hyvät uutiset ensimmäiseksi: minä ja Kari ollaan toivuttu koronasta eli se väsymys helpotti 2,5 viikkoa sairastumisesta. Siihen ne hyvät uutiset sitten loppuivatkin, nimittäin Ove leikattiin eilen ja nyt sitten eletään 2 viikkoa hissun kissun hiljalleen ja yritetään saada Pitkä Poika kuntoon. Mökille ei ole juhannuksena mitään asiaa eikä myöskään SPL:n koulutusleirille Pieksämäelle. Myös osallistuminen tämän viikonlopun Esa Tapion koulutukseen peruuntui. Sairaslomaa Ovella on nyt ainakin 2 viikkoa…No mitä sitten tapahtui? Palataan ajassa reilu 2 viikkoa taakse päin…

 

Lue myös:

 

Seuraavan parin viikon aikana on odotettavissa normaalia enemmän sylissä istumista…

Outoa läähätystä ja levottomuutta

 

Ove alkoi läähättämään tosi oudosti ja oli levoton reilu 2 viikkoa sitten. Asia meni pitkälti helteen piikkiin ja ajateltiin, että lähistöllä on juoksuisia narttuja. Olimme sairastuneet Karin kanssa myös koronaan, joten pitkälti tuo viikko meni puoli valoilla. Viikko sitten koira alkoi aamulenkille ripuloimaan ja oksentamaan rajusti. Koska reaktio oli niin raju, niin vietiin Ove päivystykseen, jossa koiraa ei pyynnöstäni kuvattu eikä suostuttu ottamaan verikokeita. Ove sai pahointivointi- ja ripulilääkettä, Tylosin kuurin ja toki myös suoliston tukihoidot. Ripuli ja oksentelu loppui kuin seinään, tosin koira ei palautunut normaaliksi. Läähätys jatkui ja vatsa oli löysällä, mutta ei ripulilla. Tiistaina hieroja huomasi myös, että koira on turvoksissa. Yritin heti alkuviikosta saada eläinlääkäri ajan, mutta sain sen vasta eiliselle.

 

Epäily vierasesineesta

 

Eilen koira kuvattiin, ultrattiin ja otettiin verikokeita. Tulehdusarvot olivat kunnossa, mutta muista verikokeista ei olla saatu vielä tuloksia. Eturauhanen ultrattiin, mutta näkymä oli olematon kaasun muodostuksen vuoksi. Myöskin suolistossa oli kaasua ja röntgenkuvien perusteella oli vahva epäily vierasesineesta sekä vatsalaukussa että ohutsuolessa. Ei muuta kuin koira leikkauspöydälle. Vatsalaukusta löytyi nyrkin kokoinen heinäpallo, joka oli tiivistynyt kovaksi massaksi. Ohutsuolessa ei ollut ylimääräistä ja paksusuolta ei kuvattu. Eli suoliston kautta heinä pallo ei olisi mahtunut tulemaan, mutta kenties koira olisi pystynyt sen oksentamaan ulos silloin viikko sitten kun oksensi ellei olisi saanut pahoivoinnin estolääkettä. Mutta tämähän on pelkkää jossittelua tietenkin…Mutta kuitenkin…Suolisto oli myös ärtyneen näköinen.

 

Lepoa, lääkettä ja hämmennystä

 

Eli nyt on parannellaan leikkaushaavaa sitten 2 viikkoa ja Ove saa kipulääkkeitä ja myös antibioottikuurin. Ove oli eilen koko illan tosi tokkurassa ja tänä aamuna söi ihan pikkasen. Ollaan sekoitettu lääkkeet ruoan sekaan, joten olisi erittäin toivottavaa, että kuppi tyhjenisi mahdollisimman pian. On tosi hämmentävää kun super ahne koira kieltäytyy ruoasta, enpä olisi koskaan tämmöistä uskonut näkeväni!

 

Ei nukuttu Karin kanssa juurikaan viime yönä, koska Ove seisoskeli meidän parvekkeella eikä suostunut menemään maaten. Ja aina välillä rysähti maahan suorilta jaloilta. Aamu yöstä sitten varovasti painamalla ohjasin koiran pehmeälle petille nukkumaan ja siinä se sitten nukkui rauhassa. Äsken käveltiin rauhallisesti korttelin ympäri ja nyt koira nukkuu eteisen peiliovien takana. Tuto on ihan maassa kun kaveri on kipeä:( On se jännä miten viisaita noi koirat on: heti tajuavat tilanteen. Aamulla sanoin Tutolle, että tee jotakin jotta Ove saadaan syömään. Tuto meni välittömästi Oven viereen vähän viettiä tekemään, mutta ei liian lähelle kuitenkaan. Sen johdosta Ove sitten söikin vähän.

 

Isä ja Masa

Tämä huussi maalataan tänään jos ei sada

nopea pyörähdys mökillä

 

Olen lähdössä käymään nopeasti meidän mökillä Nopan ja Jennin kanssa tänään. Kari jää koirien kanssa kotiin. Tulen takaisin kotiin alku illasta ja tarvittaessa jo aiemmin. Viedään mökille eko wc ja käydään maalaamassa ulko huussi, jonka isä pystytti tällä viikolla. Toivottavasti ei ala satamaan, että saadaan tehtyä siellä jotakin. En voi ottaa edes Tutoa mukaan, koska isä istutti mökille pari viikkoa sitten nurmikon eikä siinä saa vielä kävellä eikä varsinkaan tehdä maansiirtotöitä. Niin kuin Mummukalla on tapana. Muuten Mummukka on elämänsä kunnossa: paranee kuin viini vanhetessaan eli jotakin hyvääkin:) Pitäkää peukkuja, että Ove toipuu nopeasti.

 

Tuu instaan @satusjoholm

 

6. koronapäivä: aihetta juhlaan

Nukuttiin Karin kanssa taas hyvin ja aamu alkoi perinteiseen tapaan aamulenkillä. Tänään mun askel kulki jo kepeästi. Tosin pieni tuntemus keuhkoissa muistutti vielä 6. päivän takaisesta koronatartunnasta. Ollaan toivuttu todella nopeasti ja päästy helpolla. Nyt kai voi jo niin sanoa? Vielä kun jaksattaisiin ottaa rauhallisesti tuleva viikko, niin hyvä tästä tulee. Väsymyskin on jo nyt 6. koronapäivänä helpottanut paljon, tosin se todella outo maku suussa vaivaa vieläkin. Tämä on kuitenkin tosi pientä, mutta outoa. Kaikki ruoka maistuu todella pahalle tällä hetkellä…

 

Lue myös:

 

 

ei mikään tavallinen päivä

 

Tänään ei ole mikään tavallinen päivä, vaan meidän Oven 2-vuotis syntymäpäivä. Muistan ikuisesti sen hetken kun tapasin tämän hurmurin ensimmäisen kerran. Koko pentue nukkui yhdessä kasassa ja ihastelimme muutaman muun ihmisen kanssa tuhisevia karvapalloja. Yhtäkkiä Ove heräsi ja käveli päättäväisin askelin ensin Karia tervehtimään, jonka jälkeen kiipesi omistajan elkein syliini, nuoli naamani ja nukahti syliini. Siihen ei ollut kenelläkään muulla mitään asiaa ja tilanne on prikulleen sama vielä tänäkin päivänä. Ove on Mamman poika, joka rakastaa mua täydestä sydämestään ja samalla tavalla rojottaa sylissä kuin pentunakin. Mua ei ole kyllä koskaan kukaan koira palvonut niin kuin Ove, joka on vienyt homman ihan omalle levelilleen. Ove on tosi lahjakas, kaksiviettinen ja tasapainoinen uros, jonka kanssa on mahtava harrastaa lajia kuin lajia. Koira on täysin ennalta arvattava ja rakastaa minun lisäkseni taistelemista ja ikea pehmopalloa. Oma lauma on Ovelle maailman tärkein asia, jota se puolustaa kyllä täysin pelottomasti.

 

Tästä kun kunnolla tervehdyn, niin tänä kesänä on tarkoitus treenata Oven kanssa mahdollisimman paljon tottista, ajaa jälkeä sekä harrastaa vesipelastusta ja suojelua. Aiomme osallistua koko viikoksi SPL kesäleirille Pieksämäelle ja toivottavasti tapaan siellä paljon tuttuja. Näyttelyynkin aion pojan viedä, tosin pitää vaan ensiksi treenata sitäkin hommaa. Vähän saisi poika vielä kasvattaa päätään, joka on vielä ihan paria muun kropan kanssa:) Koira on viime kuukausina alkanut kerryttää tosi hyvin massaa eli ei ole enää niin laiha kuin aikaisemmin. Kaulakin on paksuuntunut selvästi eli ainoastaan pää muistuttaa enää nuoruusvuosista.

 

korona saa luvan väistyä taka-alalle

 

Ihanaa kun huomenna alkaa taas normaali arki, jossa korona saa nyt väistyä sille paikalle jolle se kuuluu eli taka-alalle. Tänne blogiin kirjoittelen enää aiheesta ainoastaan mikäli jotakin uutta ilmenee. Koronalla ei ole ollut aikaisemmin minkäänlaista roolia mun blogissani eikä tule olemaan jatkossakaan, koska en ole pätkääkään kiinnostunut koronasta tai mistään siihen liittyvästä. Olen kirjoittanut aiheesta ainostaan sen takia, koska on ollut tosi erikoinen kokemus sairastaa korona. Se on ollut monellakin tapaa hyvin erilainen tauti kun mikään muu aiemmin sairastamani.

 

Tuu instaan @satusjoholm