Hae
Kutsu vapauteen

Päällä istuva saksalainen tänään 1 vuotta

tasapainoinen murkkuikäinen

 

 

Ove Mamman kulta Uupuska täyttää tänään 1-vuotta! Muistan kuinka tähän aikaan vuosi sitten mietittiin kuumeisesti ”täyden kuun pennun” ottamista ja käytiin Karin kanssa tuponeuvotteluita asiasta. Mulla oli tuolloin voimakas tunne, että Ove on meille tarkoitettu ja nyt vuoden kokemuksella voin sanoa, että tuo tunne oli oikea. Päivääkään ei olla kaduttu Uupuskan ottamista, vaan asia on ihan päinvastoin. Ove tasapainottaa meidän elämää: se on uskomattoman tasapainoinen murkkuikäinen! Voin vaan kuvitella miten tasapainoinen koira se onkaan vanhempana, koska se on jo nyt niin ”vanhana syntyneen oloinen”. Toki Uupuskankin kanssa on ollut omat haasteensa, mutta HYVIN vähällä ollaan päästy. Esimerkiksi lenkille lähtiessä Ove pistää oven eteen pitkäkseen, kun taas yli 10-vuotias ikinuori Tuto meinaa revetä liitoksistaan ja joutuu käyttämään tosi paljon energiaa siihen, että malttaa pitää suunsa kiinni, jotta joskus se ulko-ovi aukeaisi 😎

 

 

Lue myös: Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos

 

 

 

 

Päällä istuva saksalainen

 

 

Ove on ehkä maailman hellyyden kipein koira ja se on ottanut elämäntehtäväkseen mun suojaamisen. Se makaa aina mun vieressä, sylissä tai päällä. Tätä päällä istumista ja makaamista harrastavat myös Oven sisarrukset ja sitä ollaankin omistajien kanssa moneen kertaan ihmetelty. Jos meillä on vieraita, niin Ove on aina mun ja vieraiden välissä eikä kukaan voi lähestyä mua uhkaavasti tai tosi nopeasti. Tämän sain huomata erään kerran kun yksi tuntematon mies tuli kovaa vauhtia mun takaa ihan läheltä. Treeneissä Uupuska haluaa tehdä yhteistyötä mun kanssa ja se rakastaa noutoa yli kaiken. Vauhtia ja viettiä tulee koko ajan lisää, mutta Ove ei ole ainakaan vielä niin kiihkeä koira kuin Tuto eli sen kanssa on ollut aika helppo treenata. Pikku hiljaa alkaa orastava irrotus ongelmakin helpottaa, joka alkoi nostamaan päätään vietin lisääntyessä. Ove kehittyy selvästi Tutoa hitaammin ja sen vuoksi haluan edetä tottiksessa rauhallisesti ja maltilla, aikaahan meillä on. Tuto teki BH:n 1 vuoden ja 2 kuukauden iässä ja nyt jälkeen päin ajateltuna ihan turhaan hätäilin sen kanssa vaikka hyvin sen meni. Olisihan sen myöhemminkin ehtinyt.

 

 

pitkä poika on varsinainen komistus

 

 

Ovesta eli ”Pitkästä pojasta” ja ”Töhöstä” on kasvanut aika iso ja voimakas koira, varsinainen komistus. Turkki kiiltää kilpaa auringon kanssa ja se on ollut kaikin puolin terve. Luustoa ei ole vielä kuvattu, ajattelin sen tehdä ennen parin vuoden ikää. Tutokin on ottanut Oven hyvin vastaan, se suorastaan rakastaa sitä. Ove ei ole kuitenkaan koiran koira, vaan on leimaantunut muhun paljon vahvemmin kuin Tutoon mikä on tosi hyvä asia. Rehellisesti sanottuna Tuton pää on ihan pehmentynyt Oven suhteen ja tapojensa vastaisesti se jopa kerjää Ovea leikkimään kanssaan. Ove tulee toimeen toisten koirien kanssa eikä sillä ole ilmennyt minkäänlaista aggressiota muita koiria kohtaan. Uroksille tosin on alkanut murahtaa vastaan jos toinen aloittaa. Ollaan jopa käyty sen kanssa koirapuistossa vaikka olenkin aina sanonut, ettei sakemanni ole mikään koirapuisto koira. No, Ove kyllä ainakin vielä on: siellä se on kuin kala vedessä ison koiralauman keskellä ja menee rohkean uteliaasti tutustumaan toisiin koiriin.

 

 

Ovea kuvaa hyvin kaksi sanaa: mahtava pakkaus<3 Syntymäpäivää juhlittiin aamu-uinnilla poikani koiran Karan kanssa. Iltapäivällä syödään makkarakakkua ja illalla treenataan tottista- taitaa olla Oven mielestäkin aika unelmapäivä:) Onnea myös sisarruksille!

 

 

Seuraa instassa Oven ja Tuton aktiivista elämää: 2blackgsd

 

Voi Trumpismi mitä teit meidän perheelle!

Trumpismi sekoitti meidän perhe-elämän

 

 

Postauksen vieraskynä kirjoittaja toimii saksanpaimenkoiramme Tuto

 

 

Trumpismi ei ole saanut ainoastaan Yhdysvaltoja sekaisin, vaan se on saanut aikaan saman meidän perheessä. Iskä on ollut eilisestä alkaen koko ajan kuulokkeet päässä (sen takia kuulokkeet, koska Mamma kirjoittaa) tuijottaen lasittunein silmin herkeämättä CNN:ää ja kävellyt hermostuneena pitkin taloa käsiään levitellen ja outoja sanoja suustaan suoltaen. Olen vienyt sen syliin vinkulelua, puruluuta ja viimeisenä oljenkortena myös raakaa kanan rintaa. Noh, tuo viimeinen oli kyllä liioittelua, söin sen ihan itse. Mutta any way, Mamman mielestäni meidän perhe-elämä on yhtä sekaisin kuin Yhdysvaltojen sisäpolitiikka. Iskän mielestä taas Mamma ei ymmärrä tilanteen vakavuutta ja ainutlaatuisuutta, vaan suhtautuu asiaan yllättävän välinpitämättömästi. Mamman mielestä riittää, että yksi meidän perheestä meuhkaa asiasta 24/7, jonkun on pyöritettävä arkeakin. Iskän mielestä arki sujuu pyörittämättäkin- eihän meillä asu kahden aikuisen lisäksi kuin 2 saksanpaimenkoiraa. Trumpismi on mullistanut meidän perheen arjen dynamiikan ihan täysin. Ja se on vakava juttu.

 

 

trumpismi aiheuttaa pian sydänkohtauksen

 

 

Kahtiajakautunut kansa. 14 päivää. Republikaat ja demokraatit. Sisällissota. Vaalitulokset. Viraltapano. Perustuslain turvaaminen. Populismi. Senaatti. Kongressi. Virkavalan vannomispäivä. Vaalivilppiväitteet. Nämä ovat sanoja, joita iskä on hokenut viime päivät taukoamatta. Iskä on ollut elämässään useita vuosia Yhdysvalloissa ja seuraa sen politiikkaa päivittäin. Mamman mielestä Trumpismin aiheuttama kaaos on suistanut iskän stressi tilaan, joka voi johtaa vaikka sydänkohtaukseen. Iskä taas hokee kiihtyneenä, ettei hän ole ollenkaan ylikierroksilla ja yrittää tunkea väkisin kuulokkeita Mamman päähän siinä onnistumatta.

 

 

Mamma lähtee tänään Oven kanssa Allun ja Moona luokse Kuopioon ja nyt hän on huolissaan siitä, muistaako iskä käyttää mua edes lenkillä kun hän on nenä kiinni ruudussa koko ajan. No, siitä ei kannata kyllä huolehtia, nimittäin osaan kyllä kertoa kuuluvasti, milloin on lenkin aika. Ja varsin milloin ruoka-aika. Siitä ei ole epäilystäkään. Yhtään ateriaa ei jäänyt koskaan saamatta. Itse asiassa päinvastoin: on tullut syötyä muidenkin aterioita 😎 Ja sitä paitsi oon iskän silmäterä- se ei ikinä unohtaisi käyttää mua lenkillä ja antaa mulle ruokaa. Itse kyllä unohtaa syödä- se on ihan normaalia kun ihminen käy kierroksilla. Iskä taas sanoo, että me vietetään seuraavan vuorokauden aikana kahestaan laatu aikaa: syödään hyvin, katsellaan lenkillä puita (ja iskä tiputtaa puista kaarnaa, jota meikä tyttö saalistaa) ja maataan sohvalla sylikkäin katsellen telkkua.

 

 

mennään ehkä oven kanssa valkoiseen taloon

 

 

Trumpismi on aiheuttanut meidän perheessä sellaisen kaaoksen, että ellei tilanne pian ota rauhoittuakseen, niin me lähdetään Oven kanssa Yhdysvaltoihin. Ei varata edes audienssia Valkoiseen taloon, vaan marssitaan pääkallo paikalle ilmoittamatta. Kerrotaan niille, että asiat pitää ratkaista rauhanomaisesti ja aikuismaisesti ottamatta kuitenkaan kantaa itse asiaan. Ove lupasi kammata taka tukan ojennukseen tärkeän tapahtuman kunniaksi. Meikäläinen hoitaa puhumisen, Ove istuu mun takana nyökkäillein vakavana ja on hiljaa vaikka kyllä Ovellakin on mielipiteitä asiaan liittyen. Mun mielestä sen asiantuntemus ei ole kuitenkaan tässä asiassa riittävää. Mamma lähtee mukaan ja iskä jää kotiin, koska se ei Mamman mukaan osaa tarkastella tilanne tarpeeksi objektiivisesti. Politiikka voi oikeasti sekoittaa ihmisen pään niin yksilö kuin yhteiskunnankin tasolla. Iskä voi seurata meitä sitten CNN:stä ja katsoa miten me Oven kanssa ollaan maailman politiikan keskiössä ja jäädään pysyvästi maailman kirjoihin. Pysykäähän kanavalla:)

 

 

Seuraa mun ja Oven elämää instassa: 2blackgsd

 

 

Edellinen postaus: VHH vai keto ruokavalio- kumpi parempi?