Rankka viikko rautainfuusion jälkeen
8Rautainfuusion jälkeen voi tulla monenlaisia oireita
Nyt on kulunut 9 päivää rautainfuusiosta ja takana on kyllä tosi rankka viikko. Se on ihan normaalia eli aika usein rautainfuusion jälkeen ilmenee kovaa väsymystä (jopa uupumusta) ja myös muita oireita kuten kuumetta, lihassärkyä, pahoinvointia jne. voi esiintyä. Oireet voivat kestää jopa useiden viikkojen ajan ja olla sitä vaikeampia mitä kauemmin raudanpuute on kestänyt. Hoitovastetta voi Esa Sopin mukaan parhaimmassa tapauksessa odottaa 3-14 vuorokauden kuluessa infuusiossa, mutta se voi kestää paljon kauemmankin (lähde ja lue lisää täällä). Yleensä oireet alkavat muutama päivä infuusion jälkeen ja näin tapahtui minullekin.
Lue myös: Rautainfuusiossa!
Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo
outoja lihaskipuja
Väsymys alkoi kolmentena päivänä infuusion jälkeen eli viime perjantaina ja on jatkunut siitä saakka melko kovana. En ole kuitenkaan ollut ”petipotilas”, mutta olo on ollut todella sumuinen ja takkuinen eli tunnen olossani selvästi sen, että rautainfuusio on rankka toimenpide elimistölle. Se menee niin sanotusti shokkiin suuresta rautamäärästä- juuri tuolta minusta on viimeisen viikon aikana tuntunut. Viime viikonloppuna minulle tuli lisäksi lihaskipuja: ensin rintarankaan, jonka jälkeen ne siirtyivät vasempaan pohkeeseen. Olen valvonut muutaman yön noiden lihaskipujen takia. Oudointa lihaskivuissa on ollut se, että oikeassa pohkeessa on ollut kahden yön ajan sykkivää kipua- todella outoa! Olen joutunut ottamaan buranaa kolmena yönä, jotta olen saanut edes vähän nukuttua. Lihakset ovat tuntuneet myös joogatessa ”liian lyhyiltä” ja vasta eilen ne alkoivat antamaan ”hieman periksi” joogan aikana. Koska olen ollut väsynyt, niin myös ärtymystä on esiintynyt 😎
huomenna mökille lepäämään
Huomenna lähden mökille lepäämään Oven ja Karan kanssa. Mökille tulee myös mun vanhemmat ja veli tyttönsä kanssa. Huomenna alkaa myös loma, joten ihanaa kun saa kunnolla levätä ja palautua rautainfuusiosta. Mun oireilu infuusion jälkeen kertoo siitä, että olen kärsinyt raudanpuutteesta tosi pitkään- kuten viimeksi kirjoitinkin yli 30 vuotta. Onhan se tietty iso muutos elimistölle kun yhtäkkiä se saakin rautaa ylenmäärin kun on ensin sopeutunut raudanpuutteesen lähes mun koko elämäni ajan. Toivottavasti nyt rauta alkaa imeytymään kunnolla- sen nähdään sitten tulevaisuudessa. Olen kuitenkin varautunut siihen, että infuusio joudutaan toistamaan- ehkä kuitenkin seuraavalla kerralla riittää pienempi määrä eli 500 mg. Odotan innolla sitä päivää kun huomaan, että olo alkaa kohentumaan. Kirjoitan tänne blogiin kuulumisia säännöllisesti eli pidän teidät ajantasalla ihan kuten olen luvannutkin. Aurinkoista päivää kaikille!
Ps. Kiitos kommenteistanne rautainfuusioon liittyen. Sain myös yhden erittäin oudon kommentin, jossa eräs facen terveysryhmää ylläpitävä mieshenkilö kertoi, että raudanpuute on pelkästään laiskuutta ja infuusio on varmin tapa hankkia itselleen syöpä. Kuulemma rauta-arvot saa kohenemaan luonnollisilla tavoilla. Niinpä niin…Tuli tosi surullinen tuosta kommentista enkä viitsi tähän nyt tämän enempää kirjoittaa mitä asiasta ajattelen…
Tuu instaan: satusjoholm
edelliset postaukset
Rautainfuusiossa!
rautainfuusiossa 1 000 mg suoraan suoneen
Olin toissapäivänä rautainfuusiossa, jossa minulle tiputettiin 1 000 mg rautaa suoraan suoneen. Toimenpide oli kivuton ja hyvin helppo: makasin vaan paikoillani tiputuksen ajan ja se oli siinä. Päädyimme lääkärini kanssa rautainfuusioon sen vuoksi, että ferritiini arvo oli taas tullut alaspäin kuin lehmän häntä: se on parhaimmillaan ollut 122 ja nyt se oli 46. En saa sitä rauta tableteilla pidettyä tarpeeksi ylhäällä vaan se lähtee heti rajuun laskuun jos olen vähänkin aikaa syömättä rautaa. MInun kohdallani ferritiini pitäisi olla noin sadan paikkeilla koska kärsin levottomista jaloista. Jalat alkaavat vaivaamaan heti kun ferritiini laskee. Minulla todettiin levottomat jalat laajassa unipolygrafiassa Helsingin uniklinikalla. Jo tuolloin Markku Partinen kysyi ferritiinistä, mutta sanoin asian olevan kunnossa 😎
Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo
järkyttävää miten ihminen sopeutuu puolivaloilla elämiseen!
Ihmettelin kovasti kun taas viime kevään aikana levottomat jalat palasivat kuvioihin iltaisin. Jouduin käyttämään kohtuuttomasti aikaa pohkeiden ja takareisien venyttelyyn ja iltaisin Kari sai hieroa mun jalkoja ihan kiitettävästi. Mikäli joku päivä venyttely jäi väliin, niin ilta oli aika karmea. Ja olenhan mä ollut koko alkuvuoden tosi väsynyt- tosin väsymys on helpottanut ketoosin myötä. Tosin olen koko ajan ollut sitä mieltä, että en ole niin pirteä kuin yleensä olen ketoosissa ollessani. Jälkeenpäin ajateltuna on aika outoa, ettei raudanpuute edes juolahtanut mieleeni! Ilmeisesti on taas ollut vauhtia liikaa! Lisäksi kynnet liuskottuvat pituussuunnassa tosi oudosti mitä olen ihmetellyt kovasti. Ja onhan mulla ollut unohtelua (nimet eivät jää edelleen mieleen) ja puolet päivästä menee auton avaimien etsimiseen:) Mutta olen jo niin tottunut siihen, etten ole edes ajatellut kognitiivisten ongelmien mahdollista yhteyttä raudanpuutteeseen. ON AIKA JÄRKYTTÄVÄÄ MITEN IHMINEN SOPEUTUU RAUDANPUUTTEEN OIREISIIN JA AJATTELEE, ETTÄ MUN ELÄMÄ VAAN NYT ON TÄMMÖISTÄ! ETTÄ TÄMMÖINEN MÄ NYT VAAN OON!
Lue myös: Raudanpuute
taivaastako se rauta tipahtaa?
Mun olo ollut rautainfuusion jälkeen ihan hyvä eli en ole kärsinyt mistään oireista joita sen jälkeen voi ilmaantua. Päätä ehkä särki hivenen rautainfuusion jälkeisenä päivänä, mutta en ottanut edes särkylääkettä. On yksilöllistä miten nopeasti olo alkaa kohenemaan, joillakin kestää viikon kun taas toisilla pari kuukautta. Nyt en syö lainkaan rautalisää ja 6 viikon kuluttua otetaan rauta-arvot ja katsotaan lääkärin kanssa missä mennään niiden suhteen. Olen varautunut siihen, että rautainfuusio joudutaan jatkossa uusimaan kerran pari vuodessa. Tulimme lääkärini kanssa siihen tulokseen, että olen todennäköisesti kärsinyt raudanpuutteesta jo yli 30 vuotta. Nuorena olin noin 5 vuotta lähes ilman ravintoa syömishäiriöni vuoksi ja treenasin silti kovasti, jopa 4 tuntia päivässä. Pian sen jälkeen kun parannuin syömishäiriöstä sain kaksi lasta, joita imetin yli 2 vuotta! En syönyt punaista lihaa. Historiaani kun miettii, niin mistä ihmeestä se rauta olisi elimistööni tupsahtanut, taivaastako?
rautainfuusio- julkiseltako?
En edes yrittänyt saada rautainfuusiota julkiselta puolelta, jossa asiaa lievästi sanottuna vähätellään. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollon rahat menevät erikoissairaanhoitoon, jonka vuoksi raudanpuutetta sun muita sairauksia vähätellään muoti-ilmiöinä ja pelotellaan rautainfuusion vaaroista (allergisen reaktion vaara). Raudanpuutteeseen ei päde sanonta ”se mikä ei tapa, se vahvistaa”. Raudanpuute invalidisoi elämää rajusti eikä kenenkään pitäisi tottua elämään elämäänsä puolivaloilla. Ainakaan mikäli meillä on vain yksi elämä kuten väitetään. Maksoin siis rautainfuusion itse, hinta oli toimenpidemaksun kanssa 670 euroa. Eli kallista lystiä, mutta toivottavasti on sen arvoista. Kirjoitan myöhemmin täällä blogissa ja instassa (satusjoholm) sainko apua rautainfuusiosta. Instastoreissa kerron asiasta enemmän, joten tuu seuraa mua instaan ellet jo sitä tee.
rautainfuusio vai rautatabletit
Rautainfuusio tulee kysymykseen yleensä silloin kuin rauta-arvot eivät kohoa tarpeeksi rautatableteilla tai vatsa ei kestä niitä. Tai niin kuin minun tapauksessani rauta-arvot romahtavat nopeasti uudestaan alas. Rautainfuusiossa on tietenkin omat riskinsä, joita itse pidän hyvin minimaalisina. Itse en miettinyt hetkeäkään otanko infuusion vai en kun lääkäri asiaa minulle ehdotti. Ajattelin, että jos jotakin sattuu, niin sitten sattuu. Elämää ei voi hallita. Mikäli raudanpuutetta hoitaa rautatableteilla, niin niitä pitää syödä tosi pitkään (puoli vuotta ei ole vielä mitään, tosin riippuu lähtötilanteesta) jotta raudanpuute korjaantuu. Jos epäilet itselläsi raudanpuutetta, niin hakeudu asiantuntevan lääkärin vastaanotolle tai mittauta itse ferritiini arvo. Itse en alkaisi sitä edes julkiselta pyytämään, koska muotisairaus 🙄