Voidaanko pitkittynyttä stressitilaa hoitaa ravitsemuksellisesti ja lisäravinteilla?
0
Postaus on jatkoa hetki sitten julkaistulle Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset postaukselle . Lue suuren suosion saavuttanut postaus täältä. Aikaisemmasta postauksesta sait tietoa mm. siitä miten pitkittynyt stressi vaikuttaa hormonitoimintaan ja koko kehoon, autonomisen hermoston yliaktiivisuudesta ja sen tasapainottamisesta, mikä kaikki on stressiä, stressivasteesta, Neurosonicin kehittelemästä teknologiasta, joka on kehitetty erityisesti autonomisen hermoston yliaktiivisuuden ja stressitilan lievitykseen jne. Tämän postauksen aiheena on pitkittyneen stressitilan hoitaminen ravitsemuksellisesti ja lisäravinteilla. Saat tietoa miten tukea ruoansulatusta, suolistoa ja sen mikrobistoa ja mitä lisäravinteita suositellaan käytettäväksi pitkittyneessä stressitilassa. Lisäksi saat tietoa siitä, miksi yrttien käytön kanssa kannattaa noudattaa varovaisuutta erityisesti silloin kun keho ei ole stressin vuoksi tasapainossa. Postaus on tehty yhteistyössä Diplomiravintontoterapeutti Nina Saineen kanssa.
Ihminen on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Stressitila vaikuttaa syömiseen, ruoansulatukseen, uneen, ihmissuhteisiin, vireystilaan- onkohan mitään asiaa mihin se ei vaikuttaisi? Epäsopiva ravinto ja tiettyjen ravintoaineiden puutokset taasen voivat viedä stressaantuneen kehon ja mielen yhä syvemmälle stressin syövereihin, jonka seurauksena sekä mieli että keho voi entistä huonommin. Oma villi arvaukseni (en siis väitä mitään) on, että sympakotonia on todella monien mystisten oireyhtymien ja sairuksien takana- tai ihan jopa pääpirunakin ainakin mikäli mitään fyysistä syytä oireille ei löydetä. Tietenkin se edellyttää sitä, että potilas tutkitaan kunnolla?
Lukiessanne edellisen postauksen sympakotoniasta eli autonomisen hermoston ylirasitustilasta huomasitte varmaan, että todella monet sympakotonian oireet ovat samantyyppisia kuin vaikkapa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnassa, raudanpuutteessa, homealtistuksessa, ympäristöyliherkkyyksissä tai vaikkapa kroonisissa infektioissa. Kyse on usein tapahtumasarjoista, joissa terveysongelmat ovat monen eri tekijän summa. Nämä kaikki edellämainitut pystytään toteamaan erilaisilla lääketieteellisillä tutkimuksilla eli mikäli kaikki arvot ovat normaalit eikä oireiden syytä meinaa löytyä, niin pyytäisin sinua miettimään voisitko kärsiä sympakotoniasta- tästä erittäin huonosti tunnistetusta ja alihoidetusta tilasta?
Ihminen on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Stressitila vaikuttaa syömiseen, ruoansulatukseen, uneen, ihmissuhteisiin, vireystilaan- onkohan mitään asiaa mihin se ei vaikuttaisi? Epäsopiva ravinto ja tiettyjen ravintoaineiden puutokset taasen voivat viedä stressaantuneen kehon ja mielen yhä syvemmälle stressin syövereihin, jonka seurauksena sekä mieli että keho voi entistä huonommin. Oma villi arvaukseni (en siis väitä mitään) on, että sympakotonia on todella monien mystisten oireyhtymien ja sairuksien takana- tai ihan jopa pääpirunakin ainakin mikäli mitään fyysistä syytä oireille ei löydetä. Tietenkin se edellyttää sitä, että potilas tutkitaan kunnolla?
Lukiessanne edellisen postauksen sympakotoniasta eli autonomisen hermoston ylirasitustilasta huomasitte varmaan, että todella monet sympakotonian oireet ovat samantyyppisia kuin vaikkapa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnassa, raudanpuutteessa, homealtistuksessa, ympäristöyliherkkyyksissä tai vaikkapa kroonisissa infektioissa. Kyse on usein tapahtumasarjoista, joissa terveysongelmat ovat monen eri tekijän summa. Nämä kaikki edellämainitut pystytään toteamaan erilaisilla lääketieteellisillä tutkimuksilla eli mikäli kaikki arvot ovat normaalit eikä oireiden syytä meinaa löytyä, niin pyytäisin sinua miettimään voisitko kärsiä sympakotoniasta- tästä erittäin huonosti tunnistetusta ja alihoidetusta tilasta?
Stressi- se perkeleitten perkele
Stressi on ihan oikea perkele eikä se säästä meistä ketään! Meillä jokaisella on synnynnäinen temperamentti, joka tarkoittaa yksilöllistä kykyä reagoida asioihin. Temperamenttiaan ihminen ei voi muuttaa vaikka ihmisen persoonallisuus muokkaantuukin koko elämän ajan.. Se selittää, miksi eri ihmiset kokevat samat asiat eri tavoin. Se mikä toiselle on stressi, on toiselle elämän haaste ja suola. Lue aiheesta lisää täältä. Temperamentin lisäksi monet muutkin asiat vaikuttavat stressinsietokykyyn kuten ympäristötekijät, vuorovaikutussuhteet lapsuudenkodissa, opitut ongelmanratkaisumallit ja muut psykososiaaliset tekijät. Lohtua tuo se, että sen jälkeen kun omat haitalliset uskomukset, tavat ja mallit on opittu tunnistamaan, voi tilalle rakentaa terveellisempiä ja hyödyllisempiä tapoja toimia. Voimme siis kasvaa ja kehittyä koko elämämme ajan ja pitämään parempaa huolta itsestämme?
Kerron teille esimerkin 20-vuoden takaa omasta elämästäni, joka laittoi minut todella miettimään omaa stressinsietokykyäni ja stressiherkkyyttäni.
Muutaman päivän kuluttua olisi jouluaatto ja pojat olivat 1- ja 3- vuoden ikäiset. Ystäväni x pyysi meitä poikien kanssa heille kyläilemään. Otin kutsun kiitollisena vastaan: olisi tosi kiva vaihtaa kuulumisia siinä samalla kuin samanikäiset lapsemme saivat leikkiä keskenään. Ystäväni luokse kävellessämme tajusin olevani tolkuttoman väsynyt ja stressaantunut. Olimme leiponeet poikien kanssa koko viikon joululeivonnaisia ja samalla olin yrittänyt (enkä vain yrittänyt) tehdä joulusiivoja kaksikerroksisessa talossamme. Aamulla herätessäni mietin heti mitä vielä on tekemättä ja ajatuskin tekemättömistä töistä uuvutti. Siis ei tullut mieleenkään jättää mitään tekemättä- se ei ollut edes vaihtoehto.
Saapuessani ystäväni luokse oven avasi rento ja hyväntuulinen ystäväni. Heidän kotinsa oli jo siivottu, kuusi koristeltu ja ystäväni oli lukenut naisten lehteä sohvalla piparia ja glögiä nauttien ennen tuloamme. Minulle selvisi, että heidän perheen joulusiivot oli tehty parissa tunnissa edellisenä iltana rennolla otteella nautiskellen. Siis ei mitään seinien ja kaappien jynssäystä täydellisyyttä tavoitellen vaan ihan perussiivous. Olin äimistynyt: mitä ihmettä, siis voiko herran jumala noinkin elää??!!
Tämän jälkeen mietin usein sitä, miten ihmeessä pienten lasten äiti oli vuoden kiireisimmillä viikolla niin rento? Miten joku voi joulunalus viikolla maata sohvalla ja nautiskella pipareita ja glögia kun tekemistä on niiiin paljon? Toisaalta tiedostan myös sen, että esimerkiksi työelämässä minulla on loistava stressinsietokyky tietyissä tilanteissa, jotka edellyttävät nopeaa reagoimista paineenalaisena eli asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Eli stressinsietokykyni vaihtelee paljonkin eri tilanteissa. Jouluesimerkkiin palatakseni siitä olen kuitenkin varma, että on ihan turha sanoa sivusta perfektionistille, että ota vähän rennommin, tulee se joulu vähemmälläkin hössöttämisellä. Se on sama kuin sanoisit alkoholistille, että lopeta nyt ihmeessä tuo juominen, se tuhoaa elämäsi.
Näin koiratermein ilmaistuna olen monta kertaa pohtinut meidän ihmisten hermorakennetta. Toinen on jo perusluoteeltaan hieman nautiskelija, rento eikä hänelle ole maailmanloppu jos kaikki ei olekaan niin täydellistä. Ja sitten toinen taas…Ja näiden kahden ääriesimerkin väliin mahtuu lukemattomia määriä muunlaisia esimerkkejä. Harrastuskoiraa hankittaessa haetaan koiraa, jolla on hyvä hermorakenne. Jos minä olisin koira, niin minua kuvattaisiin todennäköisesti seuraavasti: ajoittain helposti paineistuva, vaikea rauhoittua, energinen, aina valmis työntekoon. Olisin myös ehkä liian terävä negatiivisessa mielessä? Noh, näillä mennään ja luojan kiitos en ole harrastuskoira ainakaan tuon paineistumisen ja rauhoittumisvaikeuksien osalta?
Voidaanko pitkyttynyttä stressitilaa sitten hoitaa ravitsemuksellisesti tai vaikkapa lisäravinteiden keinoin? Kysyin asiaa Nina Saineelta, joka vastasi alla oleviin kysymyksiin.
Miten pitkittynyttä stressitilaa voi hoitaa ravitsemuksellisesti?
Ruoansulatuksen tuki
Ihan ensimmäisenä varmistaisin ruoansulatusta. Tässä auttaa usein terveellinen juuri itselle räätälöity ruokavalio, jossa ainakin aluksi proteiinit ja tärkkelys syödään eri aterioilla. Tämä helpottaa ruoansulatusta, sillä yhtä aikaa syödyt proteiinit ja tärkkelys asettavat ruoansulatukselle kaikkein isoimman paineen ja varsinkin stressissä sulamaton ruoka aiheuttaa paljon mahasuolikanavan oireilua, joka heijastuu sitten muuallekin kehoon, kuten ajatteluun ja mieleen, ihoon, lihaksiin, niveliin ja energiantuotantoon. Ruoansulatuksen apuna käytetään myös usein ruoansulatusentsyymivalmistetta ja proteiinin sulamista helpotetaan lisäksi suolahappolisällä. Toki jos on ollut närästystä tai muuta ruoansulatuskanavan ärsytystilaa, pyritään ensin saattamaan ruoansulatuskanavan limakalvot parempaan kuntoon. Nämä ovat aina yksilöllisiä ja tilannekohtaisia ratkaisuja.
Suolisto ja sen mikrobisto
On tärkeää hoitaa myös suoliston mikrobisto tasapainoon. Uskaltaisin sanoa, että pitkittynyt stressi epätasapainottaa sitä aina, ainakin välillisesti. Pitkittyneessä stressissä ei ole epätavallista, että on päässyt kehittymään ohutsuolen bakteeri- tai/ja hiivaliikakasvu, joka tulee toki tutkia ja hoitaa.Tämä on ammattilaisen tehtävä. Jos siis omat toimet vatsan tukemiseen eivät tunnu riittävän, kannattaa siis kääntyä sellaisen ammattilaisen puoleen kuten ravitsemusammattilaisen (yhteystietoja mm. Suomen Ravintoterapiayhdistys ry:n verkkosivuilla) tai funktionaalisen läkärin puoleen, joka on saanut asiassa koulutusta. Joskus on hyvä antaa lääkärin tai erikoislääkärin ensin varmistaa ettei oireilun taustalla ole mitään lääketieteellistä hoitoa vaativaa sairaudentilaa. Joskus mahasuolikanavaa pitää esimerkiksi tähystää ylä- tai alakautta.
Tarvitaan myös probioottisia valmisteita, jotta suolistoa päästään kansoittamaan hyvillä suolistomikrobeilla jos siellä on epätasapainoa. Tässä tehdään usein sellainen virhe, että käytetään vain tietynlaisia probiootteja, usein lähinnä bifidobakteereja ja lactobacilluksia sisältäviä tuotteita, jolloin epätasapaino ei välttämättä korjaannu vaan saattaa jopa pahentua. Mikrobitasapainoa voidaan tutkia ulostenäyttein, mutta suosittelisin joka tapauksessa käyttämään vaihdellen erilaisia tuotteita, myös niitä joissa on mm. enterococcuksia ja maaperäbakteereja. Myös hapatetut tuotteet kuten hapankaali tai hapatetut muut kasvikset tai hapatetut juomat voivat auttaa, mutta eivät tavallisesti sovi jos mikrobitasapainon häiriötä esiintyy ohutsuolessa. Vaikeimmissa dysbioosi- eli mikrobiepätasapainotiloissa saatetaan tarvita ensin lääke- tai luonnonlääkehoitoa, jotta patogeenisiksi muuttuneet mikrobikannat päästään ensin häätämään alta pois.
Tärkeää on myös korjata kaikki ravintopuutostilat. Muutoin keholla ei ole ”palikoita” tasapainottaa ja korjata itseään.
Mitä lisäravinteita suosittelet henkilölle, joka kärsii tai on kärsinyt pitkästä stressitilasta?
Monivitamiini, C- ja B5-vitamiini, magnesium yms..
Monivitamiini, C- ja B5-vitamiini, magnesium yms..
Koska pitkittyneeseen stressitilaan liittyy usein yleisiä ravintopuutoksia, ravintoaineiden saantia kannattaa ainakin aluksi varmistella laadukkaalla riittävän vahvalla monivitamiinivalmisteella. Itse tilautan usein valmisteet asiakkailleni ulkomailta, koska Suomessa ei löydy tarkoitukseen sopivia monivitamiinivalmisteita. Olen työssäni todella pedantti ravintolisien käyttötarkituksen ja laadun suhteen. Ylläpitoon soveltuvia hyviä monivitamiineja Suomesta kyllä saa. Terapeuttisemmat valmisteet joutuu tilaamaan ulkomailta. Lisäksi stressi kuluttaa myös mm. magnesiumia, C-vitamiinia ja B5-vitamiinia eli pantoteenihappoa. Myös immuunipuolustukselle tärkeät ravintoaineet kuten D-vitamiini, A-vitamiini ja sinkki ovat tärkeitä, sillä pitkittyneessä stressissä immuunipuolustus on kovilla.
Rasvahapot ja aminohapot
Pitkittyneestä stressitilasta toipuessa voidaan käyttää myös rasvahappo- ja aminohappoterapiaa, jotka tasapainottavat koko kehoa ja usein nimenomaan hermostoa ja mieltä. Kyse ei ole siis aina vain pelkästään vitamiinien ja hiven- ja kivennäisaineiden puutoksista vaan usein puutteelli
sen ruokavalion ja ruoansulatuksen seurauksena myös amino- ja rasvahappopuutokset ovat tavallisia. Se on oikeastaan usein enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun halutaan helpottaa rasittuneen kehon toimintaa ja mm. maksan proteiinisynteesiä, voidaan antaa laajakirjoisia aminohapoja ravintolisinä. Laajakirjoiset toimivat usein vaikeissa tiloissa paremmin kuin pelkät välttämättömät aminohapot, joita myydään mm. urheiluravintolisinä. Aminohappoja voidaan antaa myös yksittäin tukemaan tiettyjä kehon toimintoja kuten tiettyjen hermovälittäjien muodostumista.
Eri tyyppiset aminohapot vaikuttavat tässä kohden eri tavalla. Tryptofaani ja 5-htp tukee serotoniinin ja melatoniinin muodostumista varsinkin ihmisillä, joilla on kova hoivavietti, mutta jotka usein kieltävät lepoa ja nautintoja itseltään tai kokevat jäävänsä huolenpitoa ja hyväksyntää vaille. Fenyylialaniini tukee dopamiinin ja endorfiiinien muodostumista ihmisillä joiden on vaikea keskittyä ja hallita mielialan vaihtelujaan ja joilla on tarve antaa itselleen nautinto- ja hemmotteluhetkiä. Tyrosiinilla puolestaan tuetaan flegmaattisia ja uupuneita, joiden kilpirauhashormonien ja katekoliamiinien tuotantoa halutaan tukea (tässä vain muutamia sovelluksia mainiten).
Aminohappoja voidaan testata erilaisin laboratoriokokein, mutta koulutukseeni kuuluu myös haastattelun perusteella tehdyt arviot tietyntyyppisten aminohappojen puutoksista. Rasvahapoista pulaa on usein omega 3- EPA- ja DHA-rasvahapoista ja gammalinoleenihaposta ()GLA. Joskus ruokavaliossa on ollut pitkään liian vähän rasvaa tai rasva on imeytynyt huonosti, joten terveellisiä rasvoja lisätään myös ruokavalioon samalla kun huolehditaan että siinä on myös riittävästi proteiininlähteitä, kuituja sekä värikkäitä kasviksia ja marjoja.
Yrtit, kaksiteräinen miekka
Yrttien kanssa pitää tietää mitä tekee, sillä stressin eri vaiheet on huomioitava hoidossa, samoin yksilöllisyys. Monet adaptogeeniset yrtit kuten ruusujuuri, aswaghanda ja gingseng voivat auttaa esim. parin viikon kuureissa siinä vaiheessa kun elimistö vielä jaksaa kompensoida sressiä ja kortisolitasot ovat korkealla. Sen sijaan siinä vaiheessa kun ollaan jo todella uupuneita ja kortisolitasot ovat laskeneet, monet yrtit johtavat joko välittömästi tai ajan kanssa oireiden pahenemiseen ja alkavat käyttäytymään kehossa stimulanttien tavoin sen sijaan että ne tasapainottaisivat ihmistä. Adaptogeenit saattavat antaa ihmisille varastettua energia ja maksut peritään olossa korkojen kera lopulta takaisin.
Sen sijaan että käytetään yksittäisiä yrttejä, on parempi käyttää monen yrtin valmisteita, joissa pienemmät määrät yksittäistä yrttiä yhdessä muiden yrttien kanssa tasapainottavat toistensa vaikutuksia. Enemmän ei ole aina parempi, vaan joskus pienempi määrä yrttihoitoa on tehokkaampaa kuin isoannoksinen hoito. Usein yrttihoitoa on järkevintä ja turvallisinta toteuttaa parin kolmen viikon kuureissa jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Yrteillä voi sotkea tilanteensa ja tämä on tärkeä huomioida. Älä käytä yrttejä sokkona miten sattuu vain koska niitä suositellaan siellä täällä netissä ja kirjoissa vaan käytä niitä huolellisesti ja vain kun tiedät mitä olet tekemässä.
Yrteistä voi tulla ei-toivottuja vaikutuksia myös tilanteissa joissa elimistössä on ravintopuutoksia. Yrtit toimivat usein ikäänkuin signaalin ja viestien antajina, mutta viesti ei mene kokonaan perille, vääristyy matkalla tai aiheuttaa haittavaikutuksen jos elimistöstä puuttuu ”palikoita”, kuten aminohappoja, rasvahappoja, vitamiineja, hiven- tai kivennäisaineita tai jos ihon tai suoliston mikrobisto on epätasapainossa. Olen taipuvainen ajattelemaan, että joskus yrttihoidon aloittaminen olisi järkevää aloittaa vasta sen jälkeen kun ensin on huolehdittu ruoansulatuksen varmistamisesta ja ravintopuutosten korjaamisesta, varsinkin jos ihminen ja hänen kehonsa ovat herkässä tilassa ja herkkä reagoimaan mm. hermostollaan. Tosin tällöin on oltava myös varovainen ettei ravintolisäohjelma ole liian ”tuju” mm. B-vitamiinien osalta.
Seuraavan yhteistyöpostauksen aihe on unettomuus ja voiko unettomuutta hoitaa ravitsemuksellisesti ja lisäravinteilla. Pysykäähän rakkaat Mussukat kanavalla?
LINKIT AIEMPIIN NINAN KANSSA KIRJOITETTUIHIN POSTAUKSIIN:
Lisäravinteiden käänteiset vaikutukset:
Sokerinhimo- mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotakin?:
Voihan kilpirauhanen:
Ravintopuutokset ja niiden korjaaminen:
Raudanpuute:
Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon:
http://www.kutsuvapauteen.com/2018/09/autonomisen-hermoston-yliaktiivisuus.html
http://www.kutsuvapauteen.com/2018/09/autonomisen-hermoston-yliaktiivisuus.html
Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa
Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.