Inkivääribroileri
inkivääribroileri- maistuvaa arkiruokaa
Tämä inkivääribroileri ohje on pakko jakaa tänne blogiin, koska tämä on vaan niin tajuttoman hyvää:) Inkivääribroileri sopii ihan normiruokavalion lisäksi myös ketoilijoille eikä se sisällä maitoproteiinia eikä viljoja. Mikäli et välttele hiilareita, niin nauti inkivääribroileri basmatiriisin kanssa. Ketoilijat voivat taas nauttia broilerin vaikkapa keitetyn parsakaalin ja vihersaalatin kera. Inkivääribroilerin hyvän maun salaisuus on luullinen broilerin reisipala, joka on maukasta ja edullista. Kerrankin hyvä on myös halpaa! Oman makunsa tuovat tietenkin myös mausteet ja se, että ne kuullotetaan voissa. Kaikkia inkivääribroilerin raaka-aineita pitäisi löytyä ihan perusmarketeista, jopa tuota currytahnaakin. Ellet löydä sitä marketista, niin ainakin etnisistä kaupoista sitä löytyy ja sitä voi tilata myös FitnessFirstistä.
inkivääribroileri makrot 1 annos
r 19 g
p 28 g
hh 5 g
kcal 325
Lisätietoja: makrot laskettu broilerin koipireiden mukaan, koska mikään laskuri ei näyttänyt pelkkää broilerin reiden makroja.
Inkivääribroileri ohje 6 annosta
- 1 kg luullista broilerin reisipalaa
- 2 paprikaa
- 6 valkosipulinkynttä
- 2 tl raastettua inkivääriä
- 400 ml kookosmaitoa
- 3 dl vettä
- 1 rkl voita + hieman vuoan voitelemiseen
- 2 tl currytahnaa
- 2 tl suolaa
- 1 tl kurkumaa, inkivääriä, juustokuminaa
Inkivääribroileri valmistus
- Sulata voi paistinpannulla miedolla lämmöllä. Kuullota kurkumaa, inkivääria ja juustokuminaa rasvassa muutaman minuutin ajan.
- Pilko broilerin reisipalat pienemmiksi paloiksi, älä poista luuta. Pilko valkosipuli.
- Lisää broilerit ja pilkottu valkosipuli voi-mausteseokseen ja paista niitä kunnes ne ovat ruskistuneet pinnalta.
- Voitele vuoka voilla ja kaada broilerit ja valkosipuli vuokaan.
- Kaada kookosmaito ja vesi paistinpannulle. Lisää currytahna. Hauduta miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan koko ajan sekoittaen, jotta mausteet sekoittuvat nesteeseen. Lisää hauduttamisen loppuvaiheessa suola. Kaada neste vuokaan.
- Pilko paparikat ja lisää ne vielä lopuksi vuokaa. Sekoita.
- Paista 200 asteessa noin tunti tai kunnes broilerit ovat kypsiä. Sekoita pari kertaa paistamisen aikana.
Seuraa instassa: satusjoholm ja 2blackgsd
viimeisimmät postaukset
- Äijämäistä ärinää, kanankanan syöntiä ja peltohommia
- Kuolema kosketti ihoani
- Lisäsin hiilareita oltuani vuoden ketoosissa. Mitä tapahtui- lihoinko ja palasiko päänsärky?
- Täydelliset kaupunkitennarit ja rokahtavaa slow fashionia Kenkäkauppa Donnasta
- VHH juustorieska ilman kananmunaa ja mantelijauhoa
TILAA SYYSKUUSSA 2020 ILMESTYVÄ VHH RUOKA- JA HERKKUOHJEET KIRJA ENNAKKOON TÄÄLTÄ.

KAIKKI BLOGIN 200 VHH RUOKA- JA HERKKUOHJEET LÖYTYVÄT KOOTUSTI YHDELTÄ SIVUSTOLTA ELI TÄÄLTÄ

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA
Instani löydät nimellä satusjoholm.
Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.
Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.
Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .
Kuolema kosketti ihoani
kuoleman lopullisuus ja armottomuus
Ainahan ihmisen kuolema koskettaa, nuoren ihmisen kuolema musertaa. Kuoleman voima on niin lopullinen, armoton. Ei enää sanoja, ei kosketusta, ei itkua eikä naurua. Ainoastaan raastava ikävä ja pohjaton suru, joka ravisuttaa jokaista solua, salpaa hengityksen ja lävistää sydämen jokaisen sopukan. Se jäytää jokaista sekunttia tuskallaan ja opettaa elämään hetki kerrallaan, koska enempää ei pysty. Se rikkoo arjen rutiinit, kyseenalaistaa aiemmin tärkeänä pidetyt asiat ja julmuudellaan hajoittaa elämän perustuksen. Elämä on alati muuttuvaa, mutta oman lapsen kuoleman jälkeen mikään ei ole enää niin kuin ennen, kaikki muuttuu. Vaikka surun keskeltä voi nähdä hetkittäin kajastavan auringonsäteen, niin kuoleman voima imaisee läheisensä menettäneen surun ja tuskan mustaan syvään kuiluun yhä uudestaan ja uudestaan. Ainoastaan aika tuo tuskaan jonkin asteista helpostusta vaikka suru ei koskaan häviä, ainoastaan muuttaa muotoaan.

kuolema hipaisi ihoani
Kuolema hipaisi ihoani, se tuli niin lähelle. Liian lähelle. Huomasin rakkaan ystäväni lähettämän ääniviestin, jonka kuuntelin kesken koiratreenin. Ymmärsin heti, että nyt on sattunut jotakin peruuttamatonta ja sanoinkuvaamattoman järkyttävää. Hänen rakkaan tuttu äänensä kertoi, että heidän aikuinen poikansa oli menehtynyt hetki sitten yllättävään sairauskohtaukseen. Tuskaiset sanat porautuivat sieluuni kuunnellessani suruviestiä. Sydämeni särkyi kun ymmärsin, että ystäväperheelleni on tapahtunut se pahin, mitä ihmiselle voi koskaan tapahtua. Eikä minun sydämeni särkyminen ole mitään verrattuna heidän sydämiensä särkymiseen. Kuolema tuli ensimmäistä kertaa niin lähelle, että se viipyy vieläkin ihollani, vaatteissani ja näen sen tuulessa heiluvissa puiden lehdissä.
miten niin suuresta surusta voi koskaan selvitä?
Miten niin suuresta surusta voi koskaan selvitä? Miten jatkaa elämää tapahtuneen jälkeen? Miten jaksaa elää kaipauksen kanssa kun ei voi enää halata ja puhua? Mistä löytää voimaa käsillä olevaan hetkeen? Miten voi nukkua ja syödä? Miksi hyville ihmisille tapahtuu jotakin näin kamalaa? Ja MIKSI, MIKSI ja MIKSI? Nämä kysymykset ovat totta lapsensa menettäneen jokaisessa hetkessä. ”Kyllä se siitä” tai ”aika parantaa haavat ” lausahdukset tuntuvat henkiseltä väkivallalta vaikka ajan kanssa suru ja kaipaus muuttavatkin varmasti muotoaan. Näistä päässäni risteilevistä ajatuksista huolimatta tiedän, että ystäväperheeni selviää. Tunnen vahvasti myös sen, että kuolema saa aikaan heidän elämässään jotakin sellaista, jota mikään muu asia ei voisi saada aikaan. Jotakin hyvin kaunista ja hyvää, jotakin mikä on tarkoitettu. Vaikka sitä ei tällä hetkellä pystykään ymmärtämään eikä näkemään.

hän oli liian hyvä tähän maailmaan- siksi hänen täytyi lähteä
Hän oli liian hyvä, ihan liian fiksu tähän maailmaan- sen vuoksi hänen piti jatkaa matkaansa toiseen ulottuvuuteen meidän mielestämme liian aikaisin. Hänellä on nyt hyvä olla vaikka meidän mielestämme kaikki jäi kesken. Ystävälläperheelläni on jäljellä lapsestaan kuitenkin paljon: ihanat muistot, jotka kantavat kovimman suruhuipun yli. Lapsensa vaatteet ja lakanat, joissa on hänen tuoksunsa. Ja usko siihen, että kuolema ei ole lopullinen- se on ainoastaan olomuodon muutos, jossa ruumis haudataan sielun jatkaessa elämää toisessa ulottuvuudessa.
Tämä postaus on omistettu rakkaalle ystävälleni ja sielunsiskolleni- olet minulle äärettömän rakas<3 Ja hänen ihanalle miehelleen, jolla on hyvä sydän. Ja heidän lapsilleen.





0

