Kuka voisi kellot seisauttaa sanan biisit tulivat mieleeni kun olimme syömässä intialaisessa ravintolassa lapsuudenystäväni Tiinan kanssa. Keskustelimme jälleen kerran painonhallinnasta. Voi järkytys miten paljon me ollemmekaan 30:n vuoden aikana aiheesta keskustelleetkaan- kukaan ei varmaan uskoisi, jos tietäisi totuuden?Ja muustakin ollaan sitten puhuttu? Me ollaan nimittäin tosi vanhoja lapsuuden ystäviä, toistemme lasten kummeja ja kumpikin meistä on aina ollut kiinnostunut painonhallinnasta. Olemme käyneet äärirajoilla tavoitellessamme äärimmäistä laihuutta nuoruusvuosina ja maksaneet siitä hintamme mm. kilpirauhasen vajaatoiminnan muodossa eli molemmat ollaan vanhoja konkareita tässä asiassa- niin hyvässä kuin pahassakin. Väkisinkin puheet kääntyivät hidastuneeseen aineenvaihduntaan, estrogeenin vähenemisestä aiheutuviin kehon oikkuihin ja siihen, mitä ikääntyminen merkitsee painonhallinassa. Ja toinen toisiamme tsempaten yritettiin löytää aiheesta jotakin positiivistakin…

Lihavuus yleistyy iän mukana. Keski-ikäisillä naisilla painonnousu voi keskimäärin olla yli puoli kiloa vuodessa, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Hormonaaliset muutokset näyttävät vaikuttavan rasvan jakaantumiseen elimistössä. Vatsaontelon sisään kertyvä rasvakudos on haitallista; se ilmenee vyötärölihavuutena. Ennen menopaussi-ikää naisilla on vähemmän vyötärölihavuutta kuin miehillä, mutta menopaussin jälkeen ero tasoittuu. Vatsaontelon sisälle, sisäelimien ympärille kertyvän rasvan määrä suurenee vaihdevuosien jälkeen (terveyskirjasto Duadecim).

Voihan estrogeeni!! Se on vaan fakta, ettei estrogeenin väheneminen auta pätkääkään painonhallintaa vaan päinvastoin. Ja estrogeenin määrähän alkaa vähenemään jopa kymmentä vuotta ennen menopaussia, eihän se estrogeenin määrä hetkessä romahda ainakaan pääsääntöisesti. Kun ottaa vielä huomioon ihan normi ikääntymisenkin vaikutukset hidastuneen aineenvaihdunnan muodossa, niin kyllä se kohtalo näyttää nousujohteista suuntaa painon suhteen. Ei siitä mihinkään pääse. Ellei elämäntapoihin tule muutosta, niin painonousu tässä iässä tarkoittaa noin puolen vuoden lisäystä per vuosi eli kymmenessä vuodessa viitisen kiloa! Tämän vuoksi vaihdevuosi-ikäisille naisille suositellaan elämäntapamuutosta viimeistään tässä vaiheessa. Mikäli elämäntavat ovat olleet tähän saakka epäterveelliset eli kovasti stressiä, epäterveellistä ruokaa, huonoa unta eikä juurikaan liikuntaa, niin tässä tapauksessa tilanne on helpompi: muutoksella voi kääntää puntarin lukemaa laskusuuntaan melko helpostikin. Mutta minun ja Tiinan tyyppisten ihmisten tapauksessa tilanne on monimutkaisempi: jos henkilöllä on jo entuudestaan vähintäänkin riittävän terveelliset elintavat ja ikääntymisen/estrogeenin vähenemisen aiheuttamaan painonnousua haluaa hidastaa, niin jotakin pitää vielä tehdä. Ja mitä se jokin sitten on?

Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)

Me joskus silloin kun aineenvaihdunta ei ollut vielä hidastunut:)

Emme voineet olla haikailemasta niitä aikoja, jolloin sai oikeastaan syödä lähes mitä vaan ilman että paino nousi. Molemmilla oli se tilanne lasten syntymän jälkeen pitkään. Aineenvaihdunnan hidastumisen huomasi noin 40-vuotiaana- Tiina tästä minua jo ennalta varoitti, mutta en uskonut! Ja koska meistä kumpikin on aina liikkunut paljon ja liikunnan määrää on hankala lisätä enää jos meinaa jotakin muutakin elämässä tehdä, niin ainut tapa puuttua painonnousuun oli alkaa katsomaan mitä pistää suusta alas. Olemme joutuneet toteamaan myös sen, ettei kummankaan paino nouse sillä, että katselemme tai ajattelemme herkkuja vaan syömällä yli kulutuksen ja kulutushan laskee koko ajan iän myötä. Ja miten salakavalasti mieli ohjaakaan tätäkin hommaa tyyliin enhän-mä-ole-syönyt-tänään-paljon-mitään-ajatuksilla ja totuus paljastuu kun alkaa pitää muutaman päivän ajan ruokapäiväkirjaa: onhan sitä syöty vaikka ei siltä tunnu. Välillä joutuu kaloreitakin laskemaan vaikka elämä ei todellakaan jatkuvaa kaloreiden laskemista. Kuka sellaista jaksaisi?

Ja se hemmetin stressi! Tiina kertoi puoli vuotisen kovan stressin kerryttäneen kiloja peräti 6 kiloa muutamassa kuukaudessa ilman, että muihin elintapoihin tuli muutosta. Kun stressi helpotti, niin kilot lä
htivät ja vähän piti vielä tehdä muutakin ylimääräistä. Tiina tietää entisenä fitnessurheilijana erittäin hyvin stressin vaikutuksen painonhallintaa, samoin kuin liian matalakaloristen dieettien vaikutukset hormonitoimintaan ja sen kautta muuhunkin terveyteen. Ja saman olen kokenut itsekin vaikka en ole ollut fitnessurheilija.

Tiina Lamminaho-Saarinen

Pitääkö alle 50-vuotiaan naisen olla vielä missin mitoissa?

No sen määrittelee jokainen itse. Tulimme siihen tulokseen, ettei missinmitoissa tarvitse olla, koska ei ole niitä missikisojakaan tulossa, mutta hyväkuntoisia haluamme olla eikä se vyötärölihavuus ole kenellekään terveellisiä. Kannattaa hetki myös miettiä omaa geeniperimää, joka selviää geenitestillä tai katsomalla omien vanhempien ja isovanhempien tilannetta. Itselleni on tehty geenitesti, jonka mukaan minulla on pahimmat mahdolliset 1. ja 2. tyypin diabetesgeenit, joten tarkkana pitää olla koko loppuelämä elintapojen suhteen. Keskustellessani erään diabetestutkijan kanssa hän piti käsittämättömänä sitä, ettei diabetes ole minulla puhjennut, ainakaan vielä.

Päädyimme taas samaan lopputulemaan kuin tuhat kertaa aiemminkin: ei ole oikotietä onneen!  Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään ihmekikkoja vaan on pakko katsoa mitä suuhunsa pistää. Herkutellakin voi joskus, mutta todellakin vaan joskus eikä joka päivä ellei sitten vähennä herkkujen määrään ruoan kaloreista mikä on säännöllisesti tehtynä järjetöntä. Olemme elämämme aikana kokeilleet lukuisan määrän erilaisia ruokavalioita ja todenneet kevyehkön (ei tarkoita nälkäkuuria vaan runsaasti kasviksia, marjoja jne.) hiilihydraattitietoisen ja gluteenittoman ruokavalion sellaiseksi, jota voi loppuelämän noudattaa. Tuo gluteiiniton sen vuoksi, että gluteiini aiheuttaa vatsa- ja muita vaivoja vaikka emme sairastakaan keliakiaa. Ja päivittäinen (kyllä luit ihan oikein, ei siis sillon tällöin vaan päivittäinen) liikunnan harrastaminen on tosi tärkeää työkyvyn, aineenvaihdunnan ja mielenterveyden takia, mutta pelkästään liikunnalla on mahdotonta pitää painoa tavoitelukemassa ilman terveellistä ruokavaliota.

Ja liiallista pitkäkestoista stressiä pitäisi välttää, mutta aina se ei ole mahdollista ja nukkuakin pitäisi?? Jokaisella meistä on öitä, jolloin nukutaan huonosti ja se lisää stressiä. Ja stressi lisää unettomuutta, joka lisää ruokahalua. Yli 40-vuotiailla naisilla näitä huonoja öitä voi olla useastikin- lue postaus peitto päällä, peitto pois täältä. Ruokavaliotrendit tulevat ja menevät- millon on mikäkin ihmedieetti pinnalla, joka lupaa kuun taivaalta. Meidän kahden ja toivottavasti sinunkin tapauksessa ei kyse ole lyhytkestoisesta dieetistä tai rajoituksista vaan loppuelämän ruokavaliosta ja elämäntavoista: ei siis vuoden, kahden tai viiden? Eli siitä samasta elämäntavasta, joka on kannatellut meitä tähän ikään asti ja toivottavasti kannattelee jatkossakin. Kyse on loppujen lopuksi vähän liiankin arkisesta asiasta, jonka sinä itse teet eikä kukaan tee sitä sinun puolesta. Jopa niin arkisesta, että siinä ei ole mitään mediaseksikästä, uutta tai ihmeellistä.

Pohojalaaset akat eivät anna periksi: taistelu jatkuu hidastuneen aineenvaihdunnan ja estrogeenin laskun aiheuttamaa painonnousua vastaan. Tiedätkö muuten mitä eroa on pohojalaasella akalla ja terroristilla? Ero on se, että terroristin kanssa voi neuvotella??
Kerro ihmeessä omat keinosi millä taistelet painonnousua vastaan!

Lue lisää postauksia terveydestä, painonhallista, palautumisesta ja unesta täältä.

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .

Päätin tehdä jouluksi taatelikakun, joka sopii vähähydraattitietoiseen ruokavalioon ja on sen lisäksi viljaton ja maidoton. Vaikka taateleissa onkin paljon hiilareita, niin yksi pala sisältää ainoastaan 3,5 g hiilaria ja se on mielestäni tosi vähän. Eli puristin tässä ohjeessa hiilarit niin pieneen kuin pystyin kuitenkin siten, että kyseessä on edelleen taatelikakku. Ja minä kun en oikein taatelikakustakaan tykkää, niin halusin tietenkin tehdä suklaakuorrutteen, joka lähti ihan käsistä. Tässä kakussa ei ole niitä kamalia (kiitos ja anteeksi) taatelipaloja, mitä olen joissakin kakuissa maistanut vaan taatelit on soseutettu sileäksi. Voit jättää tietenkin kakun kuorruttamatta ja leipoa perinteisemmän version.  Hiilarimäärä hieman nousee, mikäli teet suklaakuorrutteen. Makrot on laskettu postauksen lopussa sekä suklaakuorrutteella että ilman.  Maku ja rakenne on tässä kakussa todella hyvä, maku vähän liiankin hyvä sillä meinasi ihan lähteä lapasesta tämän kakun syöminen?

Millä voin korvata?

Kakku on siis maidoton ja viljaton ja sopii hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon. Mitä tummemman suklaan valitset, sitä vähemmän lisättyä sokeria ja hiilaria se sisältää. Itse käytin 80 prosenttista tummaa suklaata. Maidottomat käyttävät maidotonta margariinia, maidotonta suklaata tai raakasuklaamassaa mikäli kuorruttavat kakun. Muistathan aina blendata koivusokerin ettei se narsku ärsyttävästi hampaissa. Mikäli kaapista ei löydy lupiinijauhoa, niin voit kokeilla korvata sen vähärasvaisella mantelijauholla. Mikäli haluat tehdä gluteenittoman kakun, mutta et välttele hiilareita, niin voit käyttää gluteenitonta jauhoseosta. Olen kuorruttanut kakun sulatetulla ja rouhutulla tummalla suklaalla. Myöskin valkoista suklaata olen käyttänyt koristeluun, siinä on hiilaria ihan normimäärä ja sitähän ei tietenkään ole pakollista käyttää.

Makrot 1 annos

r 4,3 (7,8)

p 2,5 (2,8)

hh 3,5 (7,8)

kcal 64 (115)

Suluissa on makrot laskettuna suklaakuorrutteella.

Ohje 25 annosta

200 g taateleita
1 dl vettä
100 g voita tai maidotonta margariinia
2 munaa
1,5 dl karppisokeria
3 dl lupiinijauhoa
2 rkl tummaa kaakaota
1 tl psylliumia
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
0,5 tl neilikkaa
mantelijauhoa kakkuvuoan jauhottamiseen.

Keitä taatelit pehmeiksi vedessä (noin 5 minuuttia). Lisää paloiteltu rasva kuumaan taatelivesiseokseen ja anna rasvan sulaa. Sekoita tehosekoittimella seos sileäksi. Vatkaa munat ja blendattu sokeri vaahdoksi. Lisää varovasti taatelivoiseos munasokerivaahtoon. Sekoita kaikki kuiva-aineet keskenään ja lisää varovasti siivilän läpi taikinan sekaan.

Voitele kakkuvuoka ja jauhota se esimerkiksi mantelijauholla. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin 45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ennen kuorruttamista.

Sulata tumma suklaa ja rasva vesihauteessa. Levitä jäähtynyt seos kakun päälle ja tasoita. Voit koristella kakun rouhitulla suklaalla. Anna suklaakakun vetäytyä jääkaapissa yön yli ennen tarjoamista. Parhaimmillaan kakku on seuraavana päivänä. Säilytä kakku jääkaapissa.