Sydän sanoo toista ja järki toista, kumpaa kuunnella? Olen nyt sellaisessa tilanteessa kahdessakin asiassa, että tiedän kyllä tasan tarkkaan mitä mun kannattaisi tehdä asioiden suhteen, mutta sydän sanoo tai huutaa toista. Elämä olisi niin paljon helpompaa ja ennustettavampaa, jos kuuntelisin järjen ääntä. Mutta kysymys kuuluukin haluanko elää helppoa elämää vai sellaista, mihin mun sydän ja intuitio johdattaa? Onko mulla edes vaihtoehtoja? Voinko kääntää selkäni sydämeni äänelle? Mitä tapahtuu jos teen niin?

”If you find yourself believing that you must always be the way you´ve always been, you are arguing against growth”  -Dr. Wayne Dyer

 

Tämä vuosi tulee olemaan tosi ratkaiseva mun elämässä. Joudun tekemään parissa asiassa isoja valintoja eli tarkistamaan elämäni suuntaa. Mä tunnen miten muutoksen tuulet lähestyvät mua ja ne tulevat järisyttämään elämääni rajusti, toivottavasti kuitenkin hyvällä tavalla. Muutos pelottaa, vaikka tiedänkin meneväni oikeaan suuntaan. En vaan tarkalleen tiedä milloin mun täytyy ottaa ratkaisevat askeleet. Sen vuoksi täytyy vaan odottaa kärsivällisesti eikä hätäillä, koska on tärkeää, että asiat tapahtuvat oikealla ajalla ja tavalla.

Miehini edustaa meillä järjen ääntä. Ja kuulemma minä kuuntelen sitä harvemmin, siis järkeä 😛 Ehkäpä sen vuoksi elämäni on ollut tähän asti mielenkiintoista ja olen tuntenut eläväni täyttä elämää. Elämää, joka ei ole ollut aina helppoa, mutta olen tuntenut olevani elossa ja että elämälläni on tarkoitus. Nyt olen kuitenkin kahden asian kanssa tilanteessa, jossa elämäni mullistuu ihan päälaelleen jos kuuntelen sydämeni ääntä. Se tosin mietityttää ja jännittää kovasti- tälläkin hetkellä vatsaani kipristää. Mutta toistan vielä lauseen: onko mulla vaihtoehtoja?

Kumpaa sä kuuntelet?

Terveellistä elämää instassa: satusjoholm

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo

Viikonloppu oli aivan mahtava, jopa täydellinen. Inhoan sanaa täydellinen, koska elämä ei koskaan ole täydellistä, eikä pidäkään. Oikeastaan ihan päin vastoin. Jos elämä olisi täydellistä, niin ihminen ei kasvaisi henkisesti vaan junnaisi paikoillaan. Tuo ajatus on minulle ihan sietämätön, koska mielestäni henkinen kasvu ja ihmisenä kasvaminen on tärkeimpiä tavoitteita elämässäni. Siitä huolimatta, viikonloppu oli täydellinen.

järkytin epäonnistuneella jälkkärillä:)

Launtaina vietettiin koko päivä perheen kanssa. Grillattiin, löhöttiin terassin sohvalla kaikki viisi plus Tuto, juteltiin ja vaan oltiin. Kari oli ostanut tosi hyvät pihvit, Allu grillasi parsaa ja täytettyjä herkkusieniä ja minä järkytin nuorisoa epäonnistuneella jälkiruoalla. Voit huokaista helpotuksesta: epäonnistunutta ohjetta EI ole julkaistu blogissa 🙂  Vieläkin naurattaa poikien ja Moonan ilme kun he yrittivät syödä sitä jälkkäriä vaivaantuneena. Sitten Noppa täräytti totuuden ilmoille: ”Äiti, paras palaute sulle on negatiivinen palaute. Ei kaikki palaute voi olla vaan ylistystä. Tää on kyllä nyt tosi kamalan makuista, nyt ei mennyt kyllä putkeen 🙂 ”.  Nautin siitä, ettei mun lasten tarvitse mielistellä mua, vaan uskaltavat sanoa asiat suoraan kuitenkaan loukkaamatta. Ja olihan se jälkkäri tosi kamalaa: olin vahingossa pistänyt suolan tilalle sokeria 😎

golftreeniä

Kari ja pojat suunnittelivat seuraavalle päivälle golftreenejä ja houkuttelivat mua ja Moonaakin mukaan. Lopetin golfin 8 vuotta sitten, jolloin aloin treenaamaan Tuton kanssa palveluskoiralajeja. Yksinkertaisesti aika ja energia ei enää riittänyt molempiin. Sitä ennen pelasin golfia HYVIN aktiivesti ja vietettiin paljon aikaa Karin kanssa golfkentillä. Myös pojat pelasivat, toki eivät niin paljon kuin me koska heillä oli muitakin urheiluharrastuksia. Karille oli tosi kova paikka kun lopetin golfin, koska meillä oli pääsääntöisesti tosi hauskaa golfatessa. Pääsääntöisesti sana siksi, kun välillä sorruin kiukutteluun jos mun peli ei kulkenut. Karilla se kulkee aina ja mun oli välillä vähän vaikeeta kestää sitä, että hän on mua NIIN paljon parempi 🙂

hyvä olla yhdessä

Eilinen aamupäivä menikin perheen parissa chippaillen, puttaillen ja rangella palloa löyden. Oli ihanaa seurata veljesten välistä kisailua, joka jatkuu vielä aikuisenakin ja huomata, miten hyvä meidän on olla yhdessä perheenä. Kari ei treenannut  ollenkaan, vaan keskittyi ainostaan ”valmentamaan”  (kyllä, IHAN oikeesti) meitä muita. Ja liikunta on niin koko perheen juttu ja yhdistää meitä todella paljon. Illalla pidin vielä live shindon ja chakrameditaation instassa livenä.  Osallistujien antama palaute noista livetunneista oli taas niin käsittämättömän ihanaa, että se voimaannuttaa useaksi päiväksi. Ihanaa viikon alkua juuri sulle<3

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .