perhosia vatsanpohjassa

Eilen kävimme katsomassa Ovea ensimmäisen kerran Hollolassa, jossa Kennel Webekhet`s sijaitsee. Pennut syntyivät ja ovat kasvaneet emänsä luona, mutta ovat Kennel Evergreysin pentuja. Mua jännitti ihan kamalasti, että mitäs jos yksikään uroksista ei osoita mitään kiinnostusta meitä kohtaan? Tai että jos kaikki ovatkin ihan samanoloisia ja vielä kotimatkallakin mietitään, että mikä niistä on meidän pentu? Tai mikä pahinta, entäs jos myöhemmin jossittelemme, että oliko pentu sittenkään oikea? Tai se kaikista pahin vaihtoehto: haluankin ne kaikki kolme 😛

Kuva Riitta Vainontaus

pennun emä teki vaikutuksen

Kun saavuimme pihaan iso musta saksanpaimenkoira juoksi luoksemme. Avatessani auton oven se hyppäsi suoraan paikalleni ja meni nuolemaan Karin naaman. Sen jälkeen se juoksi luokseni häntä heiluen, nuoli naamani ja kiepahti iloisesti kainalooni. Oltiin Karin kanssa ihan myytyjä! Emä on Tuton siskon tyttö ja ihan Tuton kaksoisolento ulkoisesti. Luonteeltaan on ihan erilainen eli paljon avoimempi ja ystävällisempi vieraita kohtaan. Tutohan vahtii ja tarkkailee vieraita tosi pitkään. Ei ole aggressiivinen, mutta jos silmä välttää, niin käyttäytyy vieraita kohtaan dominoivasti eli tekee selväksi, kenen reviirille ovat saapuneet. Joskus käy niin, että hänen ylhäisyytensä menee vieraan eteen istumaan rapsutettavaksi. Tätä tapahtuu todella harvoin. No siinä tilanteessa sitten onkin suuren urheilujuhlan tuntua 😎

yhteys syntyi heti

Pennut nukkuivat ulkona tarhassa kun saavuimme. Katselimme niitä hetken aikaa. Ensimmäisenä heräsi violetti uros, jota olimme jo kuvien perusteella veikanneet Oveksi. Violetti meni suoraan Karin luokse vaikka tarhassa oli useita muitakin ihmisiä. Se tervehti Karia, jonka jälkeen merkkasi minut. Se tuli luokseni, kiipesi syliin ja nuoli naamaani tosi pitkään lievästi sanottuna iloisesti. Sitten se nukahti levollisesti syliini eli sai rauhan sylissäni. Ja siinä se nukkui pitkän aikaa. Ajan kanssa muutkin pennut tulivat tervehtimään, mutta kukaan niistä ei osoittanut meitä kohtaan niin intensiivistä huomiota kuin violetti. Se kirjaimellisesti liimautui syliini, ihan kuin olisi aina ollut siinä. Tilanne oli lievästi sanottuna mystinen eikä kenellekään jäänyt epäselväksi mikä noista pennuista on meidän pentu! Yhteys syntyi heti!

Löysin rauhan Mamman sylissä

Ove valitse meidät, ihan niin kuin Tutokin aikoinaan

Olen aina sanonut, että pentu valitsee ihmisen eikä toistepäin. Tai ainakin minun kohdallani se pitää mennä niin päin. Sama juttu oli yli 9 vuotta sitten Tuton kohdalla. Pihalla oli kolme pentua ja kun Tuto näki meidät, niin sitä riemua ei voi sanoin kuvailla. Sen olemus huuti, että nytkö te tulitte hakemaan mut kotiin. Tuto ei muuten nähnyt eilen Ovea vaan odotti autossa. Toki haisteli mun vaatteita kovasti kotona. Mutta kyllähän se vaistoaa mitä kahden viikon kuluttua tapahtuu, siitä ei ole epäilystäkään. Tuoksun vieläkin aivan pennulta, sillä en malttanut mennä illalla suihkuun:) Don`t worry: menen kyllä suihkuun tänään eli en aio olla kahta viikkoa pennun tuoksuisena:) Vaikka mun pää onkin tällä hetkellä suloisesti sekaisin<3

tuton ja oven oma instakanava

Olen perustanut Tutolle ja Ovelle oman kanavan instagramiin. Sinne lataan kuvia noista kahdesta enemmän kuin omaan instaani ja facebookiin. Toki niihinkin laitan kuvia aina silloin tällöin. Tuu seuraamaan kahden mustan saksanpaimenkoiran elämää ja treenijuttuja. Insta löytyy nimellä 2blackgsd.

Lue myös

’

• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira– parisuhdevääntöä ja tuponeuvottelut:)
• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos:)
• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos:)

viimeisimmät postaukset

• Haastatteluni Keskisuomalaisessa tänään hyvästä elämästä
• Suosituimmat VHH reseptit
• Tietopaketti unesta: unitutkimus, riittävä syvän unen määrä, unenseurantalaitteet, unihäiriöt
• VHH vadelma-lakritsi pehmis
• VHH ruoka- ja herkkuohjeet kirjaa voi tilata jo ennakkoon!
• 10 000 seuraajan raja ylittyi

Tuu instaan: 2 blackgsd  ja satusjoholm

tupo syntyi toista saksanpaimenkoiran hankintaa koskevasta kiistakysymyksestä

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo syntyi, kun minä ja mieheni pääsimme sopuun toisen saksanpaimenkoiran hankintaa koskevasta kiistakysymyksestä. Neuvotteluille asetettu takaraja ylittyi, koska keskeisimmäksi kiistakysymykseksi muodostui yllättävä ehto, jonka myötä viimeistään ymmärsin, ettei meidän elämä voi koskaan olla normaalia:) Ennen kuin jatkat lukemista eteenpäin, niin lue ensimmäinen aiheesta kirjoitettu postaus täältä, niin pääset kärryille mistä on kyse.

koiranaisten sadat pennun hankintaa puoltavat argumentit

Lähtötilanne neuvotteluihin oli täysin epäreilu, sillä Herra Sjöholmilla on etujärjestötausta eli hänellä on useiden vuosikymmenten kokemus ja koulutus asioiden vastustamisesta eli olen naimisissa ammattivastustajan kanssa. Toisaalta minullakin on jo vuosien kokemusta elämästä ammattivastustajan vaimona, joka tietenkin hieman tasoittaa tilannetta. Kuitenkin olin asian suhteen niin vahvasti alakynnessä, niin minun oli IHAN pakko turvautua koiranaisten apuun: Sain heiltä satoja koiranpennun hankintaa puoltavia argumentteja, KIITOS NIIISTÄ. Tässä muutama ihan vaan vinkiksi jos nyt joku toinenkin ajautuu samaan neuvottelutilanteeseen:

Sä haluut toisen, mies ei. Teette kompromissin ja otatte sen toisen!

No höpsis mitään neuvotteluja tarvita, menette ihan ’vain katsomaan’ ja ’vielä ei tarvitse päätöstä tehdä’ (vaikka sä olisitkin jo päättänyt asian), lykkäät pennun Karin syliin ja vaikutat itse epäröivältä, niin päätös tehdään sun puolesta ?

No tuota tilanne vaatii jämäköitä otteita neuvottelussa. Otat heti kärkeen tilanteen hallintaan. Tuijota piiiiitkään silmiin, kädet lanteilla ja kysyt matalalla äänellä: Sisä vai ulkoruokinta. Ja nostat toisen kulmakarvan koholleen ?

Sä voit masentua pahasti jos et saa toista koiraa ja harrastuskaveria.

Vastaavasta yhdistelmästä ei enää koskaan tule pentua.

Kuva Ilona Mikkonen

ammattivastustaja teki päätöksen koirasta

Kävimme useita neuvotteluita, joissa lähtökohdat olivat toisilleen täysin vastakkaiset eli helpolla neuvottelutulos ei syntynyt. Ammattivastustajan kanssa neuvotellessa ei voi vedota pelkkiin tunneargumentteihin, vaan paras lopputulos tulee järki- ja tunneargumenttejä yhdistäen. Sovimme, että Kari tekee päätöksen koiran hankinnasta, koska meillähän oli sopimus, ettei toista koiraa hankita ennen kuin Tutosta aika jättää ja koska reissaan paljon.  Kuten yleensä tämmöisissä vääntötilanteissa, turvauduin vanhaan keinoon eli aikuisten poikieni apuun. Heidän tukensa näissä koirahankinta asioissa on takuuvarmasti vankkumaton enkä joutunut tälläkään kerralla pettymään.

koiran hankintaa vastustavat ja puoltavat argumentit

Karin argumentit koiran hankintaa vastaan

• Mehän sovittiin, että seuraava saksanpaimenkoira tulee vasta sitten kun Tutosta aika jättää
• Sä reissaat niin paljon, että olen kotona jumissa kahden koiran kanssa
• Toisesta koirasta tulee kuluja
• Ei päästä reissaamaan yhdessä kun aina jomman kumman pitää olla koirien kanssa

Mun argumentit koiran hankinnan puolesta

• Mulla ei ole tällä hetkellä harrastuskoiraa ja mun on pakko päästää jo Tuto eläkkeelle (toki nyt vähän peltoa…)
• En voi sille mitään, että pentu astutettiin ja syntyi täydenkuun aikaan! Syntymähetkellä oli vielä kuunpimennys ja Tuto ilmoitti syntymän yöllä haukkumalla (ei koskaan hauku yöllä). Tämmöistä pentua ei voi syntyä koskaan enää! Eli tilannehan ei ole edes mun syy eikä edes mun käsissä. Pentu vaan tulee meille eli tavallaan itsekin olen tämän asian uhri:)
• Yritän keksiä jotakin etten joutuisi reissaamaan niin paljon (asia työn alla)
• Maksan maksan…
• Tuto auttaa mua pennun koulutuksessa, hyvässä ja pahassa
• Ei olla ilman koiraa kun Tutosta aika jättää

tuponeuvottelun lopputulos- tuleeko meille se toinen saksanpaimenkoira

Ennen kuin tuponeuvottelu saatiin päätökseen, sitä edelsi useiden päivien kypsyttelyvaihe eli emme puhuneet aiheesta ollenkaan. Mieheni ei muista tämmöistä vaihetta ollenkaan. Olin ihan hiljaa (ajatelkaa, miten tuskaista se oli) koko pennusta. Ehkä saatoin välillä vilauttaa paria pentukuvaa ihan puolihuolimattomasti. Sinä päivänä kun Herra Sjöholm päätti asiasta paistoi aurinko, ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja olikohan tuolloin vielä täysikuu:) Kari pyysi mut sohvalle istumaan ja ilmoitti, että meille tulee pentu!!! Syynä päätökseen oli se, että hän haluaa, että olen onnellinen. Toki päätökseen liityi kolme ehtoa, joista yksi oli se, että hän edelleen voisi käydä talvella golfaamassa vähintään kahden viikon ajan. No tuo nyt oli helppo, koska enhän mä ole koskaan rajoittanut hänen golfaamistaan. Entisenä golfarina tiedän miten koukuttava laji golf on, lähes yhtä koukuttava kuin palveluskoira- ja saksanpaimenkoiraharrastus. Toinen ehto liittyi rahaan ja se aiheutti vähän nieleskelyä, mutta suostuin- tietenkin! Mutta sitten se kolmas ehto….

Siiiiiiis, kuulinko oikein? Sanoit sä pentu?

meidän elämä ei voi koskaan olla normaalia

Kolmas ehto oli se, että Kari saa päättää koiran nimen! Tähän en meinannut millään taipua, koska tiesin, että nimi tulee liittymään jotenkin politiikkaan tai golfiin. Happi loppui, kun Kari kertoi, että koiralle tulee ruotsinkielinen nimi. Vaihtoehtoja oli kolme: Bölje, Valdemar tai Ove. Näin jo itseni sieluni silmin ilmoittautumassa kokeeseen: Satu Sjöholm ja Valdemar ilmoittautuu…Nimiasiaan otettiin pojat mukaan ja päätimme, että meidän koiran nimeksi tulee sitten Ove 😎 😉 😀  Ja arvatkaapa miksi: Ove on entisen presidenttiehdokkaan Elisabeth Rehnin edesmenneen miehen nimi! Tulin siihen tulokseen, että meidän elämä ei voi koskaan olla normaalia, ei ikinä eikä missään asiassa 😎 Mutta mutta, meille tulee siis saksanpaimenkoiran uros pentu 25.7.2020!

Käyttäkäähän nyt ihmeessä hyväksenne tätä postausta vastaavissa neuvottelutilanteissa 😉

Lue myös: Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- parisuhdevääntöä ja tuponeuvottelut

Seuraa instassa:  satusjoholm ja 2blackgsd (tänne alan julkaisemaan koirajuttuja enemmän)