Heti alkuun tiedoksi,  että en ole koulutukseltani lääkäri vaan hallintotieteiden maisteri ja liikuntatieteilijä ja olen itse kerännyt tietoa sympatikotoniasta hyvin hajanaisista lähteistä. Eli jos haluat tieteellistä tietoa ja tarkkoja tutkimusviitteitä, niin lopeta lukeminen tähän. Tästä aiheesta on tietoa saatavilla melko vähän jostakin kumman syystä tai ainakaan minä en ole onnistunut sitä löytämään. Vielä vähemmän tästä kuulee puhuttavan. Sen vuoksi haluankin kirjoittaa aiheesta ja lisätä tietoutta aiheesta sillä ymmärryksellä, mikä minulla on tällä hetkellä koskien sympatikotoniaa. Lisäksi toivon sydämestäni, että mikäli Sinulla on lisätietoa aiheesta, niin kommentoi ihmeessä joko tänne blogiin tai blogin facebooksivustolle. Aiheesta olisi hyvä saada tietoa niin paljon kuin mahdollista.

sympakotonian aiheuttamat oudot oireet

Sydän hakkaa, väsyttää, hikoiluttaa, keskittymisongelmia, seksuaalista haluttomuutta, ruoansulatusongelmia, vyötärölihavuus, aivosumua, rytmihäiriöitä ja tykyttelyä, alentunut vastustuskyky ja uniongelmia. Edellä mainitut oireet voivat johtua mm. raudanpuutteesta, kilpirauhasen vajaa- tai ylitoiminnasta, kroonistuneesta infektiosta tai jostakin muusta sairaudesta. Tai sympatikotoniasta eli sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta, joka yleensä tulee viimeisenä mieleen tai sitä ei edes tunnisteta koska siitä ei ole tietoa eikä siitä puhuta. Kyse ei ole sairaudesta vaan häiriötilasta. Lue lisää täältä.

Koska sympaattinen hermorunko sijaitsee rintarangan alueella, niin niska-hartiaseutu sekä rintaranka reagoivat herkästi sympatikotoniassa. Myös selkäkivut ovat yleisiä. Mikäli tila jatkuu pitkään, voivat hermoston välittäjäaineet kulua loppuun, jolloin kipuherkkyys kasvaa eli jatkuvat pienet kipusignaalit aistitaan herkemmin. Lue Duodecim-lehden erittäin hyvä artikkeli täältä.

Villi arvaukseni on, että meistä ihan jokainen on joskus kärsinyt ainakin jonkin verran sympatikotonian oireista. Jo pelkästään digitalisaatio ja se, että koko ajan pitää olla muka tavoitettavissa, edistää sympatikotonian kehittymistä. Muistathan myös sen, että positiivisetkin asiat voivat stressata kehoa jos olet herkästi innostuvaa tyyppiä. Tuo viimeksi mainittu on itselleni se pahin sudenkuoppa- kuinka monta kertaa olenkaan menettänyt yöuneni positiivisten asioiden vuoksi!

Olo on kuin jyrän alle jäänyt- lääkärin mukaan kaikki on kunnossa

Tyypillinen tilanne voi olla se, että ihminen on kärsinyt oudoista oireista jo pitkään. On rampattu lääkärissä, käyty verikokeissa ja muissa kokeissa, etsitty netistä tietoa outoihin oireisiin, keskusteltu vertaistukiryhmissä, muutettu ruokavalio, kokeiltu lisäravinteita jne. Kuitenkaan lääkäri ei löydä mitään sairautta ja selitystä oireisiin, koska kaikki näyttää olevan kokeiden ja testien mukaan kunnossa. Mutta kun ei ole. Olo voi olla kaamea, kuin jyrän alle jäänyt. Uni ei virkistä vaikka saisikin nukuttua. Gluteeniton ja maidoton ruokavalio on saattanut auttaa alkuun paljon, mutta ajan myötä osa oireista onkin palautunut takaisin. Paluu normaaliin ruokavalioon heikentää oloa kuitenkin entisestään. Tuntuu siltä, että on umpikujassa, mistään ei saa apua. Vähempikin alkaa ahdistamaan.

Sympatikotonia johtuu usein stressistä, mutta ei välttämättä aina. Se voi johtua ilmeisesti myös ahdistuneisuushäiriöstä, niskan retkahdusvammasta tai vaikkapa kilpirauhasen liikatoiminnsta. Joskus sympatikotonian oireet ajoittuvat sellaiseen elämnvaiheeseen jolloin vaiheessa elimistössä tapahtuu suurempia hormonaalisia muutoksia kuten menopaussin aikana. Hormonit kun tuppaavat menemään yhdessä ylös ja alas eli sukupuolihormonit vaikuttavat esimerkiksi kortisoliin, kilpirauhashormoneihin, insuliiniin ja päinvastoin. Eli ei ole ollenkaan sattumaa, että silloin kun estrogeeni- tai testosteronitasot alkavat laskea, tuntuu siltä, ettei keho ja mieli kestä enää samalla tavoin stressiä kuin aikaisemmin eli stressinsietokyky on valmiiksi heikentynyt.

Mikä avuksi ja miksi sympatikotonia hoito on niin vaikeaa?

Olen jo aiemmin kirjoittanut yhteistyössä Nina Saineen kanssa postauksen siitä, mitä sympatikotonia on ja mitä sille voi itse tehdä (linkki postaukseen tämän postauksen  ensimmäisen kappaleen lopussa), joten en aio tässä postauksessa luetella noita asioita uudestaan. Ongelmahan tulee yleensä siinä, että vaikka tiedätkin, että hengitysharjoitukset sun muut auttaisivat sinua, mutta sympaattisen hermoston yliaktiivisuus tekee rauhoittumisen ja keskittymisen mahdottomaksi, mikä taas aiheuttaa sen, että teet kaikkea muuta kuin sitä mitä pitäisi. Vaikka haluaisit meditoida, rauhoittua, hengitellä, rentoutua, niin hermoston yliaktiivisuus tekee sen mahdottomaksi. Saatat kuulla itsesi sanoavan yhä useammin, että tiedän, että minun pitäisi rauhoittua, mutta inhoa kaikkea rauhallista- jep! Tämä asia mielestäni tekee tilanteesta niin haastavan sen lisäksi, ettei yleensä edes tiedosteta mistä on kysymys.

Parhaat omat vinkkini hermoston rauhoittamiseen

Itse kärsin sympatikotonian oireista muutama vuosi sitten kun läheiseni sairastui vakavasti. Sairastuminen aiheutti niin voimakkaan stressireaktion elimistössäni, että se vaikutti selvästi hermostooni. Tämä on toki ihan oma diagnoosini, eihän tästä kukaan lääkäri ole mitään minulle puhunut. Nykyään osaan jo varhain tunnistaa merkit, kun autonominen ja parasympaattinen hermosto ei ole tasapainossa. Mitä nopeammin merkit tunnistaa, sitä nopeammin pystyy saavuttamaan tasapainon. Seuraan päivittäin stressitasoani ja untani useilla eri hyvinvointiteknologialaitteilla, joista olen jo kirjoittanut tänne blogiin ja tulen jatkossakin kirjoittamaan. Lisäksi käytän Neurosonic patjaa muutaman kerran viikossa tukemaan hermoston hyvinvointia ja parantamaan yönunta.

Omiin kokemuksiini perustuen paras tapa rauhoittaa hermostoa on varata joka päivä itselleen rauhallinen vähintään 20:n minuutin pituinen rauhoittumishetki. Varaa sille aikaa vaikka kalenterista ellet muuten sitä saa järjestettyä. Sympatikotoniasta kärsivälle tuo oma rauhoittumishetki voi olla ylivoimainen tehtävä, kaikki muu voi mennä sen edelle. Miksi? Koska se on niin hemmetin epämiellyttävää, koska ei pysty rauhoittumaan!! Ajatukset laukkaa hullun lailla ja sitten kun PITÄISI rauhoittua eikä pysty, menee hermot.

Mikäli tilanne on edellämainittu, kokeile nauhoitettuja rentoutumis- tai meditaatioharjoituksia. Youtube on niitä pullollaan ja täältä blogistakin niitä löytyy runsaasti sekä nauhoitettuna että kirjoitettuna. Alkuun voi mieli lähteä laukalle, mutta älä ala tuossa vaiheessa sättimään itseäsi tyylin mähän-tiesin-etten-voi-rauhoittua vaan palaa kuuntelemaan nauhoitusta. Tärkeintä on, että et yritä rentoutua liikaa, ainoastaan kuuntelet. Pikku hiljaa kuunteleminen alkaa sujumaan paremmin ja keho ja mieli alkaa rentoutumaan, toki siihen voi mennä aikaa muutama viikko tai jopa kuukausi. Kun olet tehnyt tästä rutiinin, alkaa mielesi jo kaipaamaan päivittäistä lepotilaa tai jopa vaatii sitä. Itselläni meditaatiohetki on päiväni kohokohta, josta en ole enää valmis luopumaan. Kuuntelen joka päivä vähintään 20 minuuttia nauhoitettua yoganidraa, jonka lisäksi meditoin tai rukoilen (kummaksi sitä nyt sitten haluaakaan kutsua, itselleni se on sama asia) joka päivä kun olen metsälenkillä koiran kanssa. Jos en saa yöllä nukuttua, kuuntelen nauhoitettuja harjoituksia sen sijaan, että hermoilisin ja stressaisin ajankulusta (tämäkin on tullut koettua).

Jooga- ja shindoharjoitukset rauhoittavat hermostoa. Joogasta parhaiten ehkä yinjooga, mutta voit harjoittaa mitä tahansa joogmuotoa, kun vaan muistat tehdä kaikki liikkeet meditatiivisen rauhallisesti- ole tarkkana myös siirtymissä. Muistathan, että myös joogaa voi tehdä suorittaen mikä taas pahentaa sympatikotoniaa eli mikäli et pysty joogamaan rauhallisesti, palaa yinjoogaan tai shindoon. Itselläni ehdottomasta tehokkain tapa rauhoittaa hermostoa on shindo. Blogista löydät shindoharjoituksen joogaharjoitusten lisäksi, jota voit harjoittaa omassa kotonasi juuri silloin kuin sinulle sopii (linkki postauksen lopussa).

Vielä yksi vinkki: rauhoita ruoka- ja kahvihetket täysin eli älä tee muuta silloin kuin syöt tai kahvittelet. Älä rämplää puhelinta, selaa nettiä tai tee muuta aivoja kiihdyttävää toimintaa. Keskity siihen mitä teet vaikka se kestäisi ainoastaan minuutin. Ja puhelin ja netti kiinni viimeistään ilta seitsemältä. Mikäli roikut facen vertaistukiryhmissä ja chattailet iltamyöhään, pahentaa se takuuvarmisti yönuntasi ja tätä kautta sympatikotoniaa!

Jos mikään muu ei itselläni auta, niin lähden yksin (tai siis tietenkin kaksin saksanpaimenkoirani kanssa) metsän keskelle mökille. Olen hiljaisuudessa niin kauan kun mieli rauhoittuu. Kun energia menee veden hakemiseen ja lämmittämiseen, mökin lämmittämiseen, ulkovessassa ramppaamiseen?, astioiden tiskaamiseen lähdevedellä, saunan lämmittämiseen ja muihin n
iinsanottuihin alkukantaisiin asioihin, mieli ja hermosto kummasti rauhoittuu.

Sympatikotoniaa voidaan hoitaa myös akupunktiolla, osteopatialla, fasciahieronnalla ja muilla hoitomuodoilla. Tarvittaessa käytetään myös stressin keskushermostotason biokemialliseen säätelyyn vaikuttavia lääkeaineita. Mielestäni kuitenkin tärkeintä on kuitenkin se, mitä itse teet asialle eli elämäntapamuutos on välttämätön sympatikotoniasta toipuvalle. Ja toipuminen voi kestää pitkään. Lopettelen nyt tällä kertaa tähän ettei tule liian pitkä postaus. Kirjoittelen jatkossakin lisää sympatikotoniasta, nimittäin se vaanii salakavalasti tämän ajan kiireisiä ihmisiä. Erityisen mielenkiintoista olisi saada lisätietoa sympatikotonian yhteydestä niskan retkahdusvammoihin eli jos tiedät aiheesta lisää, niin ilmianna itsesi?

Muistathan Rakas Kulta Pieni Mussukka: ihmiset, jotka tarvitsevat eniten rauhoittumista ovat yleensä juuri niitä, jotka inhoavat rauhoittua. Rauhallisen tekemisen sijaan he yleensä harrastavat raskasta ja vauhdikasta liikuntaa, juoksevat paikasta toiseen tehden useita asioita samalla kertaa, ovat erittäin aikaansaavia, vilkkaita, puheliaita eli ns. sohvaperunoiden vastakohtia. Jossakin sielun syvimmissä sopukoissa he kuitenkin tiedostavat, että he tarvitsisivat juuri sitä mitä he pakenevat…

Seuraa instassa: satusjoholm

Lemmieläimen silitelly ja läheisyys voi olla parasta hotoa sympakotoniasta kärsivälle

Matti Nykäsen kuolemaan liittyvä somekommentointi on saanut aikaan suuren kohun. Iltalehtien mukaan kaikki sai alkunsa kun Pihla Viitala jakoi tiistaina Instagram–tilillään kuvakaappauksen blogitekstistä, jossa kritisoidaan mäkihyppääjä Matti Nykäsen sankaritarinaa. Viitala oli kommentoinut asiaa instassaan seuraavasti: ”Matti on monen ihmisen mahdollisesti myös tuhonnut. Onko saavutetut mitalit se mikä tekee ihmisestä kunnioitettavan, vai voitaisiinko pohtia ennemminkin sitä, minkä jäljen tyyppi on jättänyt tähän yhteiskuntaan suhteessa vaikka hänen läheisiinsä”.