eivätkö salaliittoteoriat olekaan vitsi?

Olen valtion virkamies, ammatiltani liikuntatoimen ylitarkastaja. Kirjoitan tämänkin postauksen yksityishenkilönä enkä oman organisaationi edustajana. Olen myös terveysbloggari, joogaohjaaja ja tulevaisuudessa palautumisohjaaja ja kirjailija. Koska postaan blogiini vähähiilarisia ruoka- ja herkkuohjeita, painonhallintaan ja terveyteen liittyviä postauksia, olen seurannut mielenkiinnolla  terveystietoista somekeskustelua neljän vuoden ajan. Varsinkin ketoruokavalioon liittyvissä somekeskusteluissa törmää usein salaliittoteorioihin, jotka kohdistuvat valtioon tai tiettyihin virallisiin laitoksiin. Erittäin yleinen väite on se, että valtion virkamiehet/virallisten laitosten edustajat ovat salaliitossa lääketehtaiden, elintarviketeollisuuden ja varmaan vaikka ja minkä muunkin kanssa. Salaliittoteoreetikoiden mukaan virallisten tahojen tavoitteena on sairastuttaa ja lihottaa Suomen kansa, jotta elintarviketeollisuus kukoistaisi, lääketehtaiden kassa paisuisi ja lääkäreillä riittäisi töitä. Luonnollisesti nämä salaliittoteoriat ja korruptiosyytteet kohdistuvat erityisesti ravitsemustieteen ja lääketieteen asiantuntijoihin. Alkuun ajattelin pitkään, että salaliittoteorioiden kannattajat ja niiden viljelijät vitsailivat, mutta sitten ymmärsin kauhukseni heidän olevan tosissaan.

omaa bisnestä edistetään vastakkainasettelulla

Ihmiset kertovat näitä salaliittotarinoita OMILLA NIMILLÄÄN somessa, niitä saa lukea harva se päivä. Ilmeisen selvää on, että ne jotka näitä salaliittoteorioita viljelevät, eivät ole itse olleet päivääkään töissä valtiolla tai missään ”virallisissa laitoksissa” eikä heillä ole mitään hajua siitä, miten Suomen hallintojärjestelmä toimii. He ovat ehkä lukeneet jonkun kirjan, katsoneet jonkun videon tai kuunnelleet jotakin karismaattista gurua, joka tekee bisnestä ja edistää omaa myyntiään kertomalla mielikuvituksellisia tarinoita salaliittoteorioista. Ymmärtääkseni kuitenkaan Suomen tuomioistuimissa ei ole viime vuosikymmenenä ollut vireillä yhtään viralliseen tahoon kohdistunutta salaliittosyytettä- kertokaa toki jos olen väärässä.

virkavastuu

Valtiota on helppo syyttää, koska valtio ei ole henkilö vaan koostuu meistä kaikista. Valtiolla päätökset tehdään esittelymenettelyn kautta ja jokainen esittelijä on itse virkavastuussa omista valmisteluistaan ja päätösehdotuksistaan. Lisäksi päätöksentekijälläkin on virkavastuu. Esittelijät joutuvat noudattamaan lakia ja asetuksia ja kukas ne on säätänyt? Suomessa lait ja asetukset säätää kansalaisten valitsemat kansanedustajat ja ne vahvistaa presidentti. Eli jos minä esittelijänä joudun hallinto-oikeuteen vastaamaan omista esittelyistäni, niin vastaan niistä virkavastuulla itse henkilökohtaisesti ja voin kertoa, että hallintolain mukaan tuo vastuu on kova.

salaliittoteoreetikot: nimiä pöytään!

Elämme oikeusvaltiossa ja yksi sen periaateista on se, että virkakoneisto tukeutuu lakeihin, asetuksiin, säädöksiin ja tutkittuun tietoon.  Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä on noudatettava valtion eri tahojen toiminnassa. Julkisen vallan käytön tulee siis perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virallisisa päätöksiä ei siis voi tehdä mututuntumalla tai pelkästään omaan kokemukseen nojautuen. Koska se virkavastuu!! Itse olen pääpunaisena miettinyt, että missä vaiheessa ne salaliitot astuvat kuvaan, koska en ole 18-vuotisen virkaurani aikana nähnyt niistä vilaustakaan. Olen usein miettinyt, että missä ne ovat? Kuka on niiden takana? Nimiä pöytään eikä pelkkiä heittoja ja arvauksia. Aikuiset ihmiset, ihan oikeasti!!

Valtiolla tehdään niin paljon hyvää esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämisen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten lukuharrastuksen edistämisen jne.  eteen. Paljon parjatut ravitsemussuositukset perustuvat tutkimuksiin ja noudattavat pohjoismaista linjaa- siitä huolimatta saa toistuvasti lukea netistä, miten ihmisiä yritetään sairastuttaa ravinnon avulla. Mielestäni nuo väitteet ovat jo hieman sairaita ja kertovat ehkä enemmän kirjoittajien mielenmaisemasta. Salaliittoteoreetikoiden ja tiettyjen ”terveysgurujen” kirjoituksista huomaa, että heillä menevät sekaisin viralliset ravitsemussuositukset ja elintarviketeollisuuden suositukset, ehkäpä ihan tarkoituksella. Nämä kaksi ovat eri asioita eli virallisissa suosituksissa ei kehoiteta ihmisiä syömään esimerkiksi leipää tai juomaan maitoa. Ne ovat vaihtoehtoja. By the way: elämäntehtävänäni ei ole puolustaa virallisia ravitsemussuosituksia, mutta virheellisen tiedon levittäminen ärsyttää.

ainahan voi muuttaa kreikkaan tai vaikkapa saudi-arabiaan

Viralliset päätökset perustuvat tutkimuksiin. No ovatko tutkijat eli yliopistot sitten salaliitossa eri tahojen kanssa? No tuskin nyt sentään. Olen ollut myös tutkijana kahdessa eri yliopistossa enkä koskaan enkä ikinä törmännyt mihinkään salaliittoihin. Mielestäni Suomi on turvallinen ja vähän korruptoitunut maa (tämä ei ole väite, että meillä olisi korruptiota). Meillä on hyvä ja läpinäkyvä hallinto- ja oikeusvaltiojärjestelmä, joka ei perustu mielivaltaan. Ja mikäli Suomen valtioon ei voi luottaa, niin ainahan voi muuttaa täältä pois. Vaikkapa Kreikkaan tai Saudi-Arabiaan. Sen jälkeen voisi Suomen meininki tuntua jopa oikeudenmukaiselta ja turvalliselta.

miksi salaliittoteoreetikot eivät asettaudu ehdokkaiksi eduskuntavaaleihin?

Onko ihmisillä nykyään liian tylsää? Meneekö Suomalaisilla liian hyvin? Miksi salaliittoteoreetikot eivät itse asettaudu ehdokkaiksi eduskuntavaaleihin, jotta pääsisivät oikeasti vaikuttamaan asioihin? Pelkäävätkö he, etteivät äänestäjät usko heidän teorioitaan vai onko vaan mukavampaa soittaa suuta netissä- se on helppoa, koska ei ole mitään vastuuta.

Noh, aamulla taas sorvin ääreen: tällä viikolla valtio jakoi rahaa vähävaraisten lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Hullumminkin voisin aikani käyttää 😆 

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

ruokavalioni lapsuudessa poikkesi nykyajan lasten ruokavaliosta

Vanhempani kävivät meillä syömässä viikonloppuna ja toivat meille hirven- ja peuranlihaa. Illalla vanhempi poikani Allu soitti ja kertoi tulevansa käymään Jyväskylässä. Aloin vääntämään riistajauhelihasta vhh pizzaa, josta tuli muuten ihan mielettömän hyvää! Ohjeen löydät täältä. Jauhelihaa paistaessani huomasin miettiväni taas kerran lapsuuteni ruokavaliota, joka poikkeaa aivan varmasti todella paljon monen nykylapsen ruokavaliosta. Aloin miettimään asiaa tarkemmin vasta joku aika sitten, kun luin erään verkkokurssin esittelyn: vetäjä kertoi eläneensä lapsuutensa pizzalla ja hamppareilla ja kärsinyt aikuisiällä ylipainosta ja turvonneesta vatsasta. Vanhempani eivät pahoinpidelleet minua roskaruoalla, todellakaan! Päinvastoin uskon, että lapsuusajan ruokavalio ja erittäin runsas liikunnan määrä on vaikuttanut positiivisesti aikuisiän terveyteeni ja painooni.

riistaa, järvikalaa, marjoja, sieniä

Elin lapsuuteni ja nuoruuteni riistalla. Isäni metsästi ja meillä oli ruokapöydässä vaihdellen hirven, kauriin, jäniksen ja kanalintujen lihaa ja järvikalaa eli ahventa tai haukea. Ei siis ollut lohta eikä sian tai naudanlihaa. Joskus meillä paistettiin kyljyksiä ja kanaa oli aina silloin tällöin. Ruoka paistettiin voissa ja maitoa en juonut koskaan, koska se maistui oksettavalta eikä kukaan sitä minulle tuputtanutkaan. Ei edes koulussa. Olin niin itsepäinen etten olisi sitä väkisin suostunut juomaan, joten sen takia varmaan opettajakin antoi minun juoda vettä. Muistan, miten minua inhotti kun näin muilla lapsilla ”maitoparran” 😎 Söin kyllä viiliä ja jogurttia.

Vanhempani olivat tosi kovia marjastamaan, myös isä. Minäkin oli marjassa mukana mummun ja äidin kanssa. Aluksi jaksoin aina kerätä marjoja, mutta loppuajan istuin mättäällä ja söin marjoja suoraan puskista.  Meillä oli pakasteet täynnä mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa. Mökiltä kerättiin vielä mansikoita ja viinimarjoja. Äiti teki paljon marjakiisseleitä ja marjoja lisättiin puuron sekaan. Äiti keräsi myös sieniä, joita paistettiin voissa sipulin kanssa ja syötiin sellaisenaan tai ruisleivän päällä. Äiti laittoin kuivattuja sieniä myös itse tehdyn leivän sekaan, jota hän leipoi tosi usein. Semmoisenkin ihmetyksen muistan kuin leipäkone, joka meille hankittiin- se teki sellaisia neliön muotoisia korkeita leipiä. Muistaako kukaan muu leipäkonetta?

e-pisteen crememunkit!!

Vanhempani olivat yrittäjiä ja äidilläni oli kauppa Ähtärin keskustassa. Kauppaa vastapäätä oli E-piste, jossa oli isoja creme-munkkeja 😛  Yleensä menin äitin kauppaan koulun jälkeen ja manguin crememunkkiä ja smurffilimsaa 😆 Joskus äiti heltyi ja sain käydä ne ostamassa, mutta en kovin usein- hyvä äiti!! Äiti osti minulle ja veljelleni aika usein jälkkäriksi suklaavanukkaan, joka aina mielestäni loppui liian aikaisin. Muutoin emme paljoa herkutelleet, tosin ei herkut mitään kiellettyjä olleet. Mummulassa sen sijaan sai aina karkkia ja  tiesin tasan tarkkaan missä oli karkkikaappi ja myymäläauton kulkuajat. Murrosiässä aloin rajoittamaan herkkujen syöntiä lihomisen pelossa, mutta en todellakaan sitä lapsena tehnyt eli taisin olla ihan tavallinen kakara tuossa suhteessa. Karkkia söin aina kun sitä oli saatavilla ja yleensä aina sitä oli mielestäni liian harvoin ja liian vähän. Nuoruudesta muistan sen verran, että 80- ja 90-luvulla Suomeen rantautui light-tuotteet, joka oli tietenkin murrosikäiselle tytölle ihan peaca of heaven: limsaa ilman kaloreita jne.  Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin ihan oman postauksen.

itsetehtyä kotiruokaa myös omille lapsille

Meillä kotona siis syötiin kotiruokaa ja pääasiassa riistaa. Meillä oli myös monta vuotta kotiapulainen nimeltä Eila. Hän leipoi joka perjantai sokerimunkkeja ja sämpylöitä. Lisäksi hän teki päivittäin tosi hyvää kotiruokaa. Muistan miten joskun haaveilin siitä, että saisin syödä ihan lohta tai sian jauhelihaa 🙂 Koska riistaa oli aina saataville, ei sitä lapsena osannut arvostaa. Nykyäänhän se on ihan luksusta sekä makunsa että ravintoarvonsa vuoksi. Kun sain itse lapsia, minulle oli ihan itsestään selvyys valmistaa itsetehtyä kotiruokaa omille lapsilleni ja ruoan kanssa tein aina salaatin tai pilkon vihannksia lautaselle. Ehkä se oli se lapsuuden perintö, joka automaattisesti periytyi sukupolvelta toiselle? Muistan omien poikieni joskus haaveilleen, että voi kun joskus saisi syödä valmis- tai pikaruokaa 😀 Nyt aikuisena pojat osaavat kyllä arvostaa sitä, että ovat kasvaneet puhtaalla kotiruoalla, ihan niin kuin minäkin 🙂

Mites sinä? Millaisella ruoalla sinä olet kasvanut?

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.