Silmävamma ja vetäytyminen hiljaisuuteen

Yleinen | 7.7.2018

Olin viikko sitten lauantaina jälkikisoissa koiran kanssa ja heti jäljen alussa törmäsin oikean silmäni suoraan puun oksaan. Tunsin kuinka oksa rasahti ja hajosi silmääni. Kipu oli lamaannuttava, olin varma että silmä puhkesi. Yritin peittää kivun koiralta, mutta onnistuin siinä huonosti. Tuto huomasi heti, että jotain on vialla. Yritin raahautua koiran perässä samalla poistaen tikun palasia silmästäni. En pystynyt pitämään silmää auki ja se vuosi vettä aivan solkenaan. Olimme kahdestaan keskellä metsää, joten ainoa toivoni oli Tuto, joka jäljestäisi meidät autolle. Muutama keppikin siinä matkalla löydettiin, mutta eihän siitä jäljestämisestä enää kisamielessä mitään tullut. Tälläkään kertaa koira ei jättänyt minua metsään eli löydettiin autolle. Kokoontumispaikalla toimihenkilö huuhteli silmän ja laittoi siihen lapun. Kipu oli niin kova, että itku pääsi kivusta ja harmituksesta. Onnettomuus ei todellakaan ollut koiran vika, joka jäljesti tosi rauhallisesti.

Keskussairaalassa todettiin salveiskalvossa 4. millin haavauma. En nähnyt silmällä kunnolla ja välillä se mitä näin, näkyi kahtena. Kipu oli niin kova, että tärisin ja vapisin niin kovasti, ettei lääkäri pystynyt tutkimaan silmää ennen kuin sain opioottipohjaisen ruiskeen lihakseen ja puuduttavan silmätipan. Sitä, onko silmän sisälle mennyt tikkuja, ei pystytty poissulkemaan, joten sain ohjeen seurata tilannetta huolella. Antibioottitippojen ja kipulääkkeiden kanssa lähdettiin kotia kohti. Ensimmäisen illan ajan kivut olivat niin kovat etten pystynyt tekemään mitään muuta kuin makaamaan sängyssä ja olemaan liikkumatta. Tuntui, että hengityskin pahensi kipua. Kuin ihmeen kaupalla sain kuitenkin yöllä nukuttua tosi hyvin. Seuraavana aamuna kipu oli jo hellittänyt tosi paljon.

Parin päivän kuluttua näkö oli palautunut jo sen verran, että päätin lähteä Tuton kanssa mökille lepäämään ja sulattelemaan tapahtunutta. Isälläni on kaksi mökkiä aivan metsän keskellä Pohjanmaalla, lähimpään taloon on matkaa ainakin 5 kilometriä eli mökillä saisin olla todellakin yksin ajatusteni kanssa. Isä oli tuonut mökille valmiiksi lähdevettä lähellä sijaitsevasta lähteestä ja laittanut takan päälle. Vähän aikaa vaihdettiin kuulumisia, katsottiin kaasuhellan ja aggrigaatin käyttö ja sitten isä lähti kotiin. Jäätiin kahdestaan Tuton kanssa keskelle metsää. Nopeasti huomasin, että jostakin kumman syystä nettiyhteys ei toiminut lainkaan. Vitsi kun tuli outo olo. Samalla tajusin miten riippuvaiseksi olen tullut netistä ja somesta. Hetken aikaa piti istua alas takkatulen ääreen ja miettiä mitä minä nyt tekisin. Ulkona satoi kaatamalla vettä ja sadetta oli luvassa myös lähipäiviksi. Käytiin Tuton kanssa vesisateessa lenkillä ja mentiin sen jälkeen nukkumaan. Sain vasta aamuyöllä kunnolla nukuttua, koska olen koko elämäni kärsinyt avoimien ikkunoiden kammosta. Pelko tulee esiin ainoastaan yöllä ja sitä esiintyy myös silloin kuin en ole yksin kotona. Minulla on sellainen pelko, että joku kurkistaa sieltä ikkunasta tai näen ikkunassa jotakin sellaista mitä en halua nähdä. Ajattelin nyt kohdata tämän pelkoni perusteellisesti ja mikä onkaan siihen parempi tilaisuus kuin silloin kun olet yksin keskellä metsää täydellisessä eristyksessä.

Isä soitti aina aamuisin, että onko hänen prinsessansa vielä hengissä? Pari ensimmäistä päivää satoi, jolloin lenkkeiltiin Tuton kanssa, polttelin takkaa, saunoin, kävin monta kertaa uimassa, kuvailin luontoa ja illalla paistelin grillikodalla kanamakkaraa (jonka poltin aivan mustaksi- siinä tuli vuoden karsinogeenit yhdellä iskulla??). Käki kukkui, linnut visertivät ja rannassa ui sorsaemo viiden poikasensa kanssa, kaksi tikkaa nakutti keittiön ikkunan edessä olevaa kelohonkaa. Yhtenä päivänä poljin jäljen koiralle lähimetsään. Tuto ajoi jäljen tosi hyvin eli se lauantainen loukkaantuminen ei näkynyt koiran jäljestämisessä- onneksi. Itselleni oli myös tärkeää mennä metsään mahdollisimman pian ettei tuosta tapahtuneesta jää kammoa. Tällä kertaa katsoin kyllä tosi tarkasti mihin astuin ja kävelin rauhallisesti.

Metsäjälki on lajina sellainen, että siinä tulee helposti silmävammoja. Oliko minulla huono tuuri, kun oksa rasahti juuri keskelle silmää eikä osunut silmäkulmaan tai poskiluuhun kuten kymmeniä kertoja aiemmin? Höpö höpö- elämässäni kaikki tapahtuu tarkoituksella. Keskusteltuani äitini ja erään toisen selvänäköisen ihmisen kanssa ja vetäytyessäni hiljaisuuteen ymmärsin selvästi, että elämässäni on viime aikoina ollut liian kova kiire. Minut on vallannut tietyn tyyppinen vauhtisokeus, jota en ole saanut itse pysäytettyä vaikka olen sen tiedostanut. Olen kova tekemään ja saan aikaan paljon asioita, mutt
a liika on liikaa. Sen vuoksi sen oksan piti osua silmääni, että pysähdyn ja rauhoitun. En pysty jakamaan itsestäni muille mikäli väsytän itseäni liikaa.

“The hardest walk is walking alone. But it also makes you the strongest”.

Tällä hetkellä olen jo kotona. Nyt silmävammasta on kulunut tasan viikko ja vielä päivällä silmä tuntui hyvältä. Ei se nyt normaali ollut, mutta näkö oli hyvin palautunut ja kipua ei ollut juuri lainkaan. Noin tunti sitten silmää alkoi särkeä uudestaan? Tuntuu siltä kuin siinä oli tikkuja/roskia ja silmää joutuu koko ajan räpsyttämään. Saas nähdä tuleeko tässä uusi lääkärireissu…

Blogiin pääset täältä.

Homoseksuaalien eheyttäminen joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ja pari sanaa tuomitsemisesta

Yleinen | 29.6.2018

Like this

Suomessa fyysinen väkivalta on kielletty laissa. Henkistä ja hengellistä väkivaltaa saa kuitenkin harjoittaa ilman laillisia seuraamuksia: viime aikoina on ollut otsikoissa erityisesti homoseksuaalien eheytettäminen joissakin uskonnollisissa yhteisöissä. Mikäli homoseksuaali jatkaa seksin harrastamista saman sukupuolen kanssa, voidaan henkilö eristää uskonyhteisöstä ja jopa omasta perheestään. Eristäminen on ehkä julminta väkivaltaa mitä itse voin kuvitella: edes omat vanhemmat, joiden pitäisi pitäisi rakastaa ehdoitta omaa lastaan, välttämättä voi olla tekemisissä ihmisen kanssa koska hän elää synnissä. Synnissä, jonka joku muu on määritellyt synniksi. Postauksen tarkoituksena ei ole arvostella kenenkään uskontoa eikä osoittaa sormella mitään tiettyä uskontokuntaa vaan nostaa esiin homoseksuaalien ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia. Sanomattakin on selvää, että ihmisoikeuksia ei poljeta kaikissa uskonyhteisöissä eikä kaikkien ihmisten osalta. Olemme erilaisia, mutta ihmisoikeuksien toteutuminen tulisi merkitä meille kaikille samaa vapautta toteuttaa omaa itseämme silloin kuin se tapahtuu toisia eläviä olentoja loukkaamatta ja satuttamatta.

Pari viikkoa sitten Iltalehdessä oli pitkä kirjoitus siitä, että moni uskonnollinen yhteisö pyrkii ”parantamaan” samasta sukupuolesta kiinnostuneita jäseniään heteroiksi. Pahimmillaan uskonyhteisö ja heidän oma perheensä eristää heidät sosiaalisesti ja lopettaa yhteydenpidon mikäli henkilö ei tee ”parannusta” synneistään. Syntiä on Iltalehden mukaan erityisesti seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan kanssa, ei niinkään se, että homoseksuaalisuutta esiintyy. Psykoterapeutti Tarja Santalahden mukaan tutkimustulokset eheytymishoitojen tuloksista ovat olleet vasteeltaan huonoja ja ne voivat pahimmillaan johtaa itsetuhoisuuteen.

– Mun tekis mieli kirjoittaa blogiin siitä eheyttämisjutusta.

– Ei kannata missään nimessä mennä nyt sohaisemaan muurahaispesään. Saat tosi paljon vihamiehiä.

– Tiedän, mutta mun on pakko kirjoittaa. En saa sitä mielestäni. Ei Suomessa vaan voi tapahtua tälläistä, ei 2000- luvulla.

– Varaudu sitten paskanmyrskyyn…

– Keskustelu mieheni kanssa aiheesta

Suomessa fyysinen väkivalta on kielletty laissa- henkistä ja hengellistä väkivaltaa saa harjoittaa ilman laillisia seuraamuksia

Olen lukenut itse raamatun läpi ensimmäisen kerran 12-vuotiaana sanasta sanaan. Oman tulkintani mukaan raamatun päällimmäisenä viestinä on rakkauden ilosanoma. Raamatussa kehoitetaan meitä rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja varoitetaan tuomitsemasta, jotta meitä ei tuomittaisi. Varoitetaan siitä, että itsensä ylentäminen johtaa alentamiseen. Jeesus kyseenalaisti farisealaisuuden ja heidän tiukat uskonnolliset tulkintansa. Joissakin Suomessa(kin) esiintyvissä uskontokunnissa jäsenet saavat syntinsä anteeksi ja yhteisön hyväksynnän mikäli he elävät ja ajattelevat siten kuin yhteisö haluaa eli sopeutuu yhteisön asettamaan tiukkaan muottiin. Sillä ei tunnu olevan merkitystä miten arvostelun kohteena oleva ihminen voi henkisesti, ainostaan sillä, että hän lopettaa synnin teon. Koska ihminen haluaa pohjimmaisilta olemukseltaan muiden hyväksyntää, saattaa hän polkea itse omaa ihmisarvoaan ja vakaumustaan toimimalla toisten toiveiden mukaan sen sijaan, että olisi rohkeasti oma itsensä. Pahimmillaan tämä voi johtaa mielen hajoamiseen, jopa psykoosiin. Kiinnostaako tämä ketään?

Suomessa fyysinen väkivalta on kielletty laissa. Henkistä ja hengellistä väkivaltaa saa harjoittaa ilman laillisia seuraamuksia. Kaikki tämä voidaan tehdä vielä Jumalan nimissä jolloin väkivalta moninkertaistuu. Eheyttäjinä toimivat pahimmassa tapauksessa ne henkilöt, jotka tuomitsevat homoseksuallisuuden ja näin ollen polkevat heidän ihmisoikeuksiaan. Suomessa on muutama esimerkki viime vuosilta tiettyjen karismaattisten liikkeiden johtajista, jotka ovat vuosikausia rukoilleet homoseksuaalien eheytymisen puolesta ja myöhemmin on tullut ilmi, että he ovat itse olleet homoseksuaaleja. Lehdistä olemme toistuvasti saaneet lukea lapsiin kohdistuvasta seksuaalista väkivallasta, jota on esiintynyt tiettyjen uskonlahkojen parissa ja siitä miten asioita on yhteisöissä peitelty vuosikausia- synnit kun saa anteeksi tunnustamalla. Sen sijaan seksi saman sukupuolen edustajan kanssa on niin suuri synti, että se voi johtaa seurakunnasta erottamiseen mikäli henkilö jatkaa sitä eikä ”tee parannusta”. Eli homoseksuaalin tulee eheytyä ja parantua sairaudesta mikä ei edes ole sairaus.

Perheestä eristäminen on ehkä julminta väkivaltaa mitä itse voin kuvitella: edes omat vanhemmat, joiden pitäisi rakastaa ehdoitta omaa lastaan, eivät välttämättä voi olla tekemisissä ihmisen kanssa koska hän elää synnissä. Synnissä, jonka joku muu on määritellyt synniksi. Sillä ei ole mitään merkitystä miten henkilö itse asian kokee, mikä hänelle on syntiä. Uskonlahkoissa elävät lapset näkevät, kokevat ja oppivat joka solullaan miten käy heille, jotka eivät sopeudu yhteisön tiukkaan muottiin. Lapset eivät voi erota lahkosta eivätkä voi päättää omasta kohtalostaan- heitä ei suojele kukaan. He tiedostavat jo varhain, mitä voi pahimmillaan tapahtua jos he
harjoittavat syntiä. Olen keskustellut erään henkilön kanssa joka kertoi, että isä herätti joskus heidät yöllä ja hakkasi vyöllä ihan vaan varmuuden vuoksi, jotta lapset pysyvät herran kurissa ja nuhteessa. Tiedän toki, että tämä on ääriesimerkki, mutta yksikin on liikaa. Aikuiset sentään voivat jättää yhteistön mikäli ovat henkisesti tarpeeksi vahvoja.

Tuomitseminen

– Äiti, opettaja sanoi nauraen uskonnontunnilla, että jotkut ihmiset uskovat sellaiseen hölynpölyyn kuin jälleensyntymisoppiin.

– Ymmärtääkseni uskonnontuntien tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista uskonnoista, joita maailmassa on runsaasti. Muistathan, että jokaisella ihmisellä on uskonnon vapaus?

– Onko mun pakko mennä rippikouluun?

– Ei ole tietenkään pakko jos et halua.

– Saanko mä oikeasti uskoa niin kuin haluan?

– Saat uskoa vaikka lehmän häntään jos haluat tai olla uskomatta. Se on yksityisasiasi. Muista, että kukaan ei voi koskaan sanoa Sinulle miten Sinun tulisi elää tai uskoa. Älä anna koskaan kenenkään työntää Sinua häkkiin tai laittaa kahleita jalkoihisi. Ne kahleet painavat jokaisella askeleella ja tekevät syviä naarmuja jalkoihisi. Mikäli naarmut ovat tarpeeksi isoja ja syviä, voivat ne satuttaa myös sydäntäsi.

– Joo en. Mutta ootko pettynyt jos et saa järjestää mulle rippijuhlia?

– Mielelläni järjestäisin, kyllähän sä sen tiedät. Tämä on kuitenkin Sinun päätöksesi ja se menee minun haluni edelle.

– Keskustelu poikani kanssa vuosia sitten

Itsekin olen saanut osani uskovaisten tuomitsemisesta: aina silloin tällöin joku ilmoittaa minulle, ettei voi avata blogissani julkaistua terveellistä ruokaohjetta, koska blogissani on meditaatio- ja joogaharjoituksia. Kuulemma ne loukkaavat hänen hengellistä vakaumustaan, koska meditaatio ja jooga on saatanasta. Ilmeisesti ruokaohjeetkin ovat saastuneita sitten. Olen saanut myös viestejä, joissa ihmiset kertovat ruokoilevansa puolestani, että jättäisin joogan, koska se vihollisesta ja sen myötä ihmiseen tulee pahoja henkiä. Minun mielipiteelläni ei ole mitään merkitystä. Kun kysyn, millä perusteella joku voi sanoa mikä minulle on syntiä on vastaus yleensä aina seuraava: Jumala puhui minulle, että minun on kerrottava tämä sinulle. Tällöin ihmettelen ääneen, että eikös Jumalan pitäisi puhua MINULLE itseäni koskevista asioista eikä jollekin toiselle. Miten joku voi kertoa minulle, että minulle tärkeä asia on saatanasta? Tai miten se voi olla syntiä, että ihminen toteuttaa omaa seksuaalista identiteettiiään eli on se mitä pohjimmiltaan on? Vaikka asiaa ihmettelenkin niin en halua itse kuitenkaan tuomita ketään: jokainen saa ajatella joogasta ja meditaatiosta niin kuin haluaa: se on jokaisen yksityisasia. Sen sijaan se, että joku tuomitaan sukupuoliidentiteettinsä tai sen vuoksi, että toteuttaa sukupuoli-identiteettiään käytännössä, ei ole pelkästään yksitysasia vaan myös ihmisoikeusasia- mielestäni ihmisoikeusrikkomus.

– Tiedän, että useat meidänkin seurakunnan jäsenet tuomitsevat eronneet ihmiset. En voi kuitenkaan itse sinua tuomita.

– Miten ylipäätään Sinä voisit minua tuomita? En ota keneltäkään tuomioita vastaan. Tämähän on oma asiani.

– No kyllä meidän seurakunnassa tuomitaan. Kuten sanoin, että itse en halua tuomita vaikka oletkin eronnut.

– Teit juuri sen mitä sanoit ettet tee. En ole sinulle Satu vaan eronnut.

– Keskustelu uskovaisen ystäväni kanssa avioeron jälkeen

Miksi fyysiset teot kuten homoseksuualinen yhdyntä on syntiä, mutta ihmisten henkinen alistaminen ja itsetunnon ja identiteetin murtaminen ei?

Kenelle annat vallan määritellä oman identiteettisi? Kuka saa sanoa Sinulle mikä on syntiä? Kenellä on oikeus kertoa miten saat elää? Kuka saa määritellä sen kuka tarvitsee eheytystä? Kuka kantaa vastuun- tähän vastaan heti itse, että ei kukaan. Miksi raamatun rakkauden sanoma on raiskattu? Miksi sieltä irroitetaan lauseita sieltä täältä ja niitä tulkitaan farisealaisesti? Miksi oppi on ehdotonta rakkautta tärkeämpää ja missä vaiheessa oppi meni ihmisen edelle? Eikö jokainen ihminen ole yksin jumalansa edessä? Miksi fyysiset teot kuten homoseksuualinen yhdyntä on syntiä, mutta ihmisten henkinen alistaminen ja itsetunnon ja identiteetin murtaminen ei?

Ystäväpiirissäni on useita homoseksuaaleja ja transihmisiä enkä ole koskaan määritellyt heitä heidän seksuaalisen suuntautuneisuutensa kautta. Haluan kohdata ihmisen ihmisenä, kurkistaa hänen sieluunsa- se kenen kanssa hän harjoittaa seksuaalisuuttaan on lievästi sanottuna toisarvoinen asia. Minulla on myös ystäviä, jotka kuuluvat johonkin uskonlahkoon tai ovat syvästi uskossa. He ovat ihania, auttavaisia ja avar
akatseisia ihmisiä, joissa usko näkyy ennen kaikkea lähimmäisenrakkautena. Heillä ei ole tarvetta tuomita, arvostella eikä kytätä tekevätkö toiset ihmiset syntiä eikä käännyttää ketään uskomaan juuri pilkulleen samalla tavalla kuin he. Usko antaa heidän elämälleen syvällisen tarkoituksen, turvaa ja vapautta kasvaa henkisesti juuri sellaiseksi persoonaksi kuin he pohjimmiltaan ovat.

Eheytyminen tulee lähteä ihmisestä itsestään

Jokainen meistä haluaa elää henkisesti tasapainoista elämää ja jotkut tarvitsevat eheytymistä. Tuskin kenenkään elämä on sujunut ilman mitään kolhuja ja kaikilla meillä on ollut vastoinkäymisiä. Usko johonkin itseään suurempaan on ihana asia ja parhaimmillaan eheytää ihmistä ja antaa ihmiselle turvaa ja toivoa. Eheytyminen on parhaimmillaan kaunis matka, jossa ihmisen persoonallisuus vahvistuu ja identiteetti selkiytyy- ihminen löytää oman itsensä ja näkee oman kauneutensa. Eheytyminen tulee lähteä ihmisestä itsestään. Auktoritettiasemassa olevan ihmisen mielipiteet esimerkiksi uskonyhteisön jäsenen eheytymistarpeesta ovat aina rankkaa henkistä väkivaltaa. Miksi sitä tapahtuu Suomessa vielä tänäkin päivänä vaikka useassa maassa se on lainsäädännössä kielletty? Miksi se saa jatkua?

Olen ehkä naiivi, mutta haluan uskoa parempaan huomiseen ja ihmisten tasa-arvoon riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, terveydentilasta, uskonnosta tai vaikkapa ihonväristä. Muutos on mahdollista ja se alkaa meistä jokaisesta itsestä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen miten puhumme, kirjoitamme ja kohtelemme lähimmäisiämme. Jokainen meistä valitsee päivittäin kumpaa sutta sisällään ruokkii ja heittääkö kiven vai rakastaa?

”Eheytymistä on sekin, kun tunnistaa, että oma sukupuoli ei olekaan se biologinen ja siitä alkaa eheytymismatka omaksi itseksi. Eli pointtini: nyt eheytymisen on ominut pieni porukka tarkoittamaan vain yhdenlaista muutosta. Kuitenkin me kaikki käymme läpi saman ja sitä ei saisi kukaan meidän puolesta määritellä ja päättää; miten kasvaa ihmiseksi, lapsesta aikuiseksi, minuksi.

Tässä maallikot leikkivät psykologia, pappia, lääkäriä. Ja kuitenkaan ei ole kyse sairaudesta tai viasta. Yleensä ongelmia tulee toisten suhtautumisesta, ei siitä, että onko homo- tai transseksuaali. Ja kun maallikot leikkivät vakavilla asioilla, he aiheuttavat itse asiassa ongelmia, masennusta, itseinhoa ym. Se on henkistä väkivaltaa kuten hyvin tuot esille. Nämä eheyttäjät ym. eivät ole koulutettuja lääkäreitä tai psykologeja. Sekin usein unohdetaan. Siinä syntiä ja uskontoa käytetään vallan välineenä.

Minä olen tässä yhden matkaa seurannut ihmisen kasvua tytöstä pojaksi. Kyllä on ollut hieno huomata, miten masennuslääkkeet ja itsetuho ovat vaihtuneet taiteelliseen luovuuteen ja parempaan itsetuntoon. Tyyppi elää täysillä ja on selvästi tyytyväinen elämäänsä nyt?”

– Lesboystäväni

Mikäli olet samaa mieltä kanssani, voisitko ystävällisesti JAKAA TÄMÄN POSTAUKSEN. Maailma ei muutu hyssyttelemällä ja sillä, että asioista vaietaan.

Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogiin pääset täältä.

Blogin terveellisiä ruoka-ohjeita löydät täältä.