Hae
Kutsu vapauteen

Mulperi-goji-Rocky-Road

Rocky Roadit ovat niin hyviä, että varmaan jokaisella on vaikea niitä vastustaa jo pelkän ulkonäönkin vuoksi. Minun on jo pitkään pitänyt kehitellä terveellinen versio Rocky Roadeista ja se on nyt tässä- olepa hyvä! Sain idean Lifen ilmaisjakelulehdestä ja muokkasin siinä esiintyvää ohjetta oman näköisekseni. Ja nyt varoitus: tämä ei ole vhh ohje, koska noissa kuivatuissa hedelmissä ja taateleissa on paljon hiilareita. Maidottomaan ruokavalioon nämä sopivat erittäin hyvin. Ohje ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria, toki noissa kuivatuissa hedelmissä on tietenkin hedelmän omaa sokeria.

Hyviä rasvahappoja pursuavat mulberry-goji-rocky-roadit sopivat loistavasti illanistujaisiin tai vaikkapa pikkujoulu herkuiksi. Ainut huono puoli näissä on se, että näitä on vaikea syödä vain yksi- arvaat varmaan miksi:) Mielestäni tämä ohje on taasen osoitus siitä, että terveellinen voi olla hyvää eli ”kaikki hyvä on epäterveellistä”- lause ei enää pidä paikkansa. Se on kumottu jo tuhat kertaa ja hyvä niin.

Ohjeessa käytettäviä tuotteita löydät edullisesti Fitnessfirstin nettikaupasta

Postauksessa käytettyjä tuotteita voit tilata Fitnessfirstin nettikaupasta edullisesti. Blogin lukijana saat Fitnessfirstin normaalihintaisista tuotteista -10 %:n alennuksen koodilla ”kutsuvapauteen”. Kun klikkaat ohjeessa tummennetulla fontilla olevia tuotteita, niin pääset suoraan nettikauppaan ja voit ostaa tuotteita huomattavasti edullisemmin kuin marketeista.

Täältä pääset Fitnessfirtin nettikauppaan.

Ohje:

1 dl cashewpähkinöitä
1dl hasselpähkinöitä
1 dl kivettömiä taateleita
1,5 dl kookosöljyä
0,75 dl raakakaakaojauhetta
1 dl mantelijauhetta
0,5 dl gojimarjoja
0,5 dl mulberrymarjoja
0,25 dl kuivattua inkivääriä tai vaikkapa mangoa
1 tl bourbour vaniljauutejauhetta tai aitoa vaniljaa

Paahda pähkinöitä 180 asteessa uunissa reilu 5 minuuttia. Kun pähkinät ovat hieman jäähtyneet voit laittaa ne pussiin ja hakata niitä hieman pienemmiksi. Blendaa taateli, kookosöljy, mantelijauho, vanilja ja kaakaojauhe blenderissä sileäksi. Kaada massa kulhoon ja sekoita joukkoon paahdetut pähkinät ja kuivatut marjat. Levitä seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja laita hetkeksi jääkaappiin tai pakastimeen jähmettymään. Paloittele jähmettynyt massa haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Täältä löydät lisää blogin ruokaohjeita.


Oletko jo maistanut vähähiilarisia lakritsi-vanilja-brownieta? Ohje löytyy blogista.

Ortopedin vastaanotolla

Käytin Tutoa ortopedi Timo Talviolla Helsingissä lokakuussa ja lupasin kirjoitella myöhemmin kuulumisia. Olin jo heinäkuusta alkaen epäillyt, että jotakin saattaa luustossa olla vialla, koska kisoissa koira ei toiminut enää normaalisti. Harrastamme siis metsäjälkeä voittajaluokassa (yhtä ykköstulosta vaille valio) ja vielä kesäkuussa Tuto sai hienon ykköstuloksen ja oli muutoinkin ihan oma itsensä. Sitten kaikki muuttui: välillä koira oli treeneissä ihan normaali, jopa parempi kuin ennen. Välillä oli taasen ihan hädissään ja heitti sijaistoiminnolle jopa esineruudun aloituksessa, jota se rakastaa yli kaiken.  Heinäkuun epäonnistuneesta kisasta kirjoitinkin postauksen, jonka voit lukea täältä. Hälytyskellot soivat, koska Tuto on todella työorientoitunut koira, siis todella. Hierotutin koiraa fasciahieronnalla ja käytin osteopaatilla ja ajattelin, että homma hoituu sillä. Fasciahieronnasta voit lukea lisää täältä.
Kuvan on ottanut Paula Niinistö Alavuden jälkikokeesta

SM-kisat jäivät väliin nielu- ja anaalitulehduksen takia. Osallistuimme syyskuussa kuitenkin sakemannien kansallisiin mestaruuskisoihin, joissa Tuto sijoittui viime vuonna hopealle. Täältä voit lukea postauksen viime vuoden kisoista. Viikko ennen kisoja, siis tänä vuonna,Tuto teki elämänsä parhaan tottiksen. Itse kisoissa odotusalueella juuri ennen kentälle menoa, koira piti kuitenkin oikeaa etutassuaan ilmassa. Samalla tuli käsky mennä kentälle, enkä siinä tilanteessa ehtinyt ajatella yhtään mitään. Kentälle mennessämme hyvin nopeasti ilmeni, että kaikki ei ole kunnossa. Parhaiten sitä kuvaa se, että koira oli paniikissa. Silmät leiskui, pupillit olivat laajentuneet ja koira vinkui ja ulisi. Se ei pystynyt lainkaan keskittymään. Keskeytin seuraamisen heti alkuunsa. Tuomari kysyi kaksi kertaa, että aionko todella keskeyttää, mutta ei se siitä olisi paremmaksi muuttunut. Tietenkin harmitti kovasti kun ajettiin Hesaan asti kisaan, mutta olin jo etukäteen päättänyt, että keskeytän mikäli näyttää siltä, että koira ei pysty suoriutumaan. Ja pidin pääni- kuten yleensä:)

Matkustimme Talvion vastaanotolle junalla (päästiin mieheni auton kyydissä pois) ja matkasta voit lukea täältä. Talvio haastetteli minua ja miestäni tarkasti ja sanoin epäileväni, että takapäässä on jotakin. Kerroin myös, että koira aristaa etupäätään eteenvenytyksessä. Sanoin myös Talviolle, että mielestäni ei voi olla mitään todella pahaa, koska koira hyppää vielä metrisen esteen ja menee A-esteen vauhdilla. Mutta sen tiedän, että ihan kunnossa kaikki ei ole. Eikä ollut…

Mitä kuvissa näkyikään

Likka pistettiin untemaille ja ensimmäisenä lääkäri kurkkasi kurkkuun ja totesi nielun olevan taas tulehtunut- todennäköisesti ollut heinäkuusta saakka. Ilmeisesti krooninen gastriitti on tehnyt tehtävänsä. Tutolta kuvattiin etupää, koko selkäranka ja lonkat. Ensimmäisenä katsottiin etupään kuvat, joissa näkyi oikeassa olkapäässä lievää nivelrikkoa ja jännetupessa ärsytystä. Niveleen oli kehittynyt myös pieni luukoukku, joka selittää sen miksi oli arkonut etutassua eteenvenytyksessä. Tuntui aika hurjalta, kun samantien löytyi selitys siihen muutokseen  mitä olin juuri lääkärille kuvannut.

Tutolla on LTV4 ja 8. nikama on lyhyempi kuin muut vaikka näyttää muuten ihan siistiltä. Ristiluun ja 8. nikaman väli oli hieman ahtautunut ja kehittänyt uudisluuta. Voihan helvetti! Löydös kuulemma selittää sen miksi koira välillä käyttäytyy normaalisti ja välillä  ei pysty keskittymään. No ei kai, jos sattuu! Lonkat olivat siistit. Suolisto näytti kuvissa kuplivalta, joten ruokapuolella pitäisi tehdä jotakin muutoksia. Jännä juttu, koska vatsa on ollut jo pitkään tosi hyvässä kunnossa eikä oireile mitenkään päälle päin. Vatsa toimii hyvin ja tuotokset ovat kuin oppikirjasta.

Moneen mielessä pyörivään kysymykseen tuli kerralla vastaus

Selkä on oireillut koiralla jo pidemmän aikaa todennäköisesti, mutta välillä on ollut parempi ja välillä huonompi. Olenkin ihmetellyt miksi meille on jo vuosia sitten tullut tunnetilaongelmia loppukaudesta kun ollaan enemmän treenattu. Miksiköhän? Koira ei ole vaan kestänyt SITÄ treenimäärää mitä ollaan treenattu. Onneksi olen huollattanut Tutoa säännöllisesti treeni- ja kisakaudella eli on saanut jumeihin helpostusta. Ja tuosta LTV4:sta olen tiennyt koko ajan, joten en ole hyppyyttänyt koiraa juuri ollenkaan. Aina ennen koetta ollaan otettu yksi tai kaksi hyppyä ja se on ollut siinä. Koskaan ei olla tehty varsinaista hyppytreeniä. Olen yrittänyt myös palkkailla järkevästi eli siten, että kaikki tassut ovat olleet maassa. BOT:t ovat olleet käytössä ja ollaan venytelty säännöllisesti. 

Koska Juha Kallio tutki Tutoa toistuvien jumien takia jo 3,5 vuotta sitten 3-vuotiaana, lähetin kuvat myös hänelle lausuttavaksi. Kallio lausui, että eniten on tapahtunut muutosta selässä, koska vielä 3,5 vuotta sitten ei ollut ahtaumaa eikä uudisluumuodostusta. Selän oireilu taasen selittää olkapään oireilun, koska jos selkä on kipeä, kuormittuu takapää.

Hoito 

Talvio pisti olkaniveleen injektion ja määräsi selkään cartrophen kuurin eli 4 pistosta viikon välein. Hoidot voidaan toistaa keväällä. Ruoan muutin vähärasvaisemmaksi, mutta kyllä meillä on nielurisaleikkaus edessä mahdollisimman pian. Tuto sai tietty antibioottikuurin nieluun, mutta tulehdus todennäköisesti on jo kroonistunut. Vasta kun nielurisat on leikattu, voidaan koiraa hieroa. Tilanne ei ole selässä niin paha, että selkää pitäisi leikata. Mikäli tilanne huonontuu, leikkaus on mahdollinen jos siihen vaihtoehtoon päädytään.

Pari viikkoa injektion pistosta, Tuto muuttui lenkillä tosi vauhdikkaaksi: juoksi kuin villi varsa kesälaitumella eli selvästi injektiosta ja cartrophenista on ollut apua.

Kuvan ottanut Paula Niinistö Alavuden jälkikokeesta
Mikä oli tuomio harrastamisen suhteen

Molemmat ortopedit oli sitä mieltä, että metsäjäljellä voidaan jatkaa varovaista harrastamista, mikäli koira on oireeton ja kuntoutus onnistuu. Jos oirelee, niin sitten harrastaminen metsäjäljellä loppuu tähän. Peltojäljen harrastamista jatketaan joka tapauksessa. Voipi olla, että ensi kaudella käydään kokeessa kokeilemassa maastoa ja mikäli saadaan maastosta täydet, niin kokeillaan tottista tuurilla sen viimeisen ykköstuloksen toivossa. Jos ei saada hyviä maastopisteitä, niin keskeytetään. Tottista ei enää treenamalla treenata lainkaan eli tosissaan harrastamisen tottiksen osalta on nyt ohi. Mutta jos joku asia on selvä, niin se, ettei Tutosta tule sohvaperunaa vaan Neito saa harrastaa niin pitkään kuin jalat kantaa. Tietenkin sillä edellytyksellä, ettei harrastaminen satu ja koira on toimintakykyinen.

Täältä löydät lisää koira-aiheisia treeni- ja kisapostauksia ja muitakin koirapostauksia.