Koiran raju laihtuminen
Meille ei kuulu nyt oikein hyvää. Kohtalon koura juottaa väkijuomaa ja jokainen, joka omistaa koiran tietää, ettei mikään ole niin kurjaa kun koiran tai lapsen sairastaminen. Tuton alamäki alkoi toukokuun puolivälissä kun ulkokorvien yläosaan tuli rupea ja koira alkoi ravistamaan päätään. Hoidin korvaa paikallisesti kunnes huomasin parin päivän kuluttua, että hännän alle oli tullut ihottumaa, joka levisi kulovalkean tavoin pakaroihin ja alaselkään. Avuksi tuli taasen Rikkosen Hanna trimmerinsä kanssa: Tuton turkki trimmattiin ihan lyhyeksi lantiosta alaspäin. Tutolla on selvästi jokin ulkoilmaan liittyvä allergia, koska koira oireilee joka vuosi toukokuusta syyskuuhun iholla, anaaleilla tai nielulla. Mikään kutina koira se ei kuitenkaan ole eikä hiivakaan ole ongelma ollut koskaan eli ei kutise eikä raavi. Loppuvuodesta Tutolle tehdään allergiatestit ja mahdollisesti aloitetaan siedätyshoito, jotta tähän kesäaikaan vaivaavaan kierteeseen saataisiin helpostusta.
Kolmisen viikkoa sitten käytin Tutoa eläinlääkärissä (ei käyty Almavetissa kun Suvi ja Teppo oli lomalla) korvan takia ja samalla tarkistettiin anaalit, jotka olivat täynnä. Tulehdusta ei ollut korvissa eikä anaaleissa, joten ajattelin, että kyllä tämä tästä. Koira ei kuitenkaan jäljestänyt normaalisti vaan saattoi hukata jäljen mikä on Tutolle tosi epätavallista. Yksi keppi saattaa metsään jäädä, mutta nyt ei ollut kyse siitä: jäljestäminen oli tosi tuskaista. Pään ravistelu jatkui ja mielestäni koira oli myös laihtunut. Käytettiin Tutoa Almavetissa tämän viikon tiistaina ja huomasin, että koira on laihtunut 3. viikossa peräti 4.5 kiloa. Tutosta otettiin verikokeet, joiden tulokset olivat normaalit. Nukutuksessa korva tähystettiin, nielu tutkittiin ja anaalit tarkistettiin. Nielu oli ärtynyt ja sieltä löytyi joko paise tai kasvain, joka pitäisi poistaa kirurgisesti. Korvassakin oli vierasta materiaalia kuten heinää ja muuta kivaa- ei kuitenkaan palloja eikä leluja? Anaalit olivat kunnossa. Sovittiin, että patti nielusta poistetaan saman viikon lauantaina.
Aamulla menimme Almavettiin ja ensimmäisenä puntariin: herran jumala, paino oli tippunut taasen 3. päivässä 700 g eli 3. viikossa 5 kiloa?? Sanonkin aamulla miehelleni silittäessäni koiraa, että mielestäni Tuto on ihan luuranko. Eläinlääkäri Suvi Heinola järkyttyi myöskin rajusta laihtumisesta ja sanoi, ettei uskalla leikata Tutoa ennen kuin syy laihtumiseen on selvitetty. Likka pistettiin unille, vatsa ja sisäelimet ultrattiin, kurkkuun tutkittiin uudelleen. Kurkku oli ennallaan eli oli toiselta puolelta hyvin ärtynyt. Paksusuoli oli kunnossa, ohutsuoli selvästi tulehtunut. Suvi määräsi Tutolle kahden viikon antibioottikuurin, joka toivottavasti tehoaa sekä nieluun että ohutsuoleen. Parin viikon päästä on uusi aika, jolloin nielu operoidaan ellei se ole siihen mennessä parantunut.
Outoa tässä on se, että Tutolla on ollut koko ajan tosi hyvä ruokahalu eikä se ole oksentanut eikä ripuloinut muuta kuin toukokuun puolessa välissä oli neljän päivän ripuli. Jätökset ovat olleet tosi hyviä, kuin suoraan oppikirjasta. On jaksanut myös harrastaa, mutta toki ei ole pystynyt sillä tasolla suoriutumaan kuin aikaisemmin eikä ole ihme. Ruokintaa ei ollut tullut muutoksia eikä tule. Tuto oli viisi vuotta raakaruoalla, jolloin suolisto-ongelmat alkoivat. Koiralle on sopinut parhaiten matalarasvainen ja korkea kuituinen nappula eli syö nyt Britt Caren rice and rabbit:ä. Suvin kanssa juteltiin siitä, että Tuton suolisto-oireilu ei ole ihan tyypillistä IBD oireilua vaikka toki viitteitä siihen suuntaan toki on. Positiivista on se, ettei vatsasta eikä sisäelimistä löytynyt kasvaimia. Historia toistaa itseään tuon rajun laihtumisen osalta: 2,5 vuotta sitten tilanne oli sama, olen siitä tänne blogiinkin kirjoittanut. Tuolloin tosin koira ripuloi ja oksensi, joten laihtuminen oli loogista. Tuto on ollut nyt myös normaalia väsyneempi. Toivotaan, että antibiootti alkaa puremaan ja paino lähtee nousuun- nyt ei ole varaa laihtua yhtään enempää. Huoli on kova eikä se poistu ennen kuin näen itse koiran voinnissa käänteen parempaan suuntaan.
Eläinlääkäristä kotiuduttuamme Tuto on ollut tosi vaisu, pääosin nukkunut. Kari käytti äsken Tutoa kakkalenkillä, niin koira ei jaksanut kävellä juuri yhtään eli tulivat nopeasti takaisin kotiin. Syönyt on kyllä hyvin- ruokahalu kun ei ensimmäiseksi tuolta neidolta häviä. Äsken kuittasi naapurin perhoskoirille terassilla, että hengissä ollaan, älkääs alkako kukkoilemaan siellä? Mikäli antibiootti alkaa tehota sekä ohutsuoleen että kurkkuun, niin muutaman päivän sisällä tilanne voi olla jo hurjan paljon parempi. Pitää lukea täältä omasta blogista meditaatioharjoituksia, ettei mieli ala laukkaamaan liikaa mitäjoseialatehoamaan- ajatuksissa?
Eläinlääkäristä kotiuduttuamme Tuto on ollut tosi vaisu, pääosin nukkunut. Kari käytti äsken Tutoa kakkalenkillä, niin koira ei jaksanut kävellä juuri yhtään eli tulivat nopeasti takaisin kotiin. Syönyt on kyllä hyvin- ruokahalu kun ei ensimmäiseksi tuolta neidolta häviä. Äsken kuittasi naapurin perhoskoirille terassilla, että hengissä ollaan, älkääs alkako kukkoilemaan siellä? Mikäli antibiootti alkaa tehota sekä ohutsuoleen että kurkkuun, niin muutaman päivän sisällä tilanne voi olla jo hurjan paljon parempi. Pitää lukea täältä omasta blogista meditaatioharjoituksia, ettei mieli ala laukkaamaan liikaa mitäjoseialatehoamaan- ajatuksissa?
![]() |
| Tuto ja poikani koira Kara |
Lisää koira-aiheisia postauksia löytyy täältä.
Blogin etusivulle pääset täältä.
Koirauintia Jyväskylän koirauimala AquaBarksissa
Ollaan käyty Tuton kanssa nyt 5 kertaa uimassa koirien uimalassa AquaBarksissa Jyväskylässä. Uinti on osoittautunut mitä parhaimmaksi liikunnaksi 7-vuotiaalle saksanpaimenkoiralleni Tutolle. Tutolla on selkärangassa jo hieman alkavaa ahtautumaa ristiluun ja alimman nikaman välissä, joten uinti samalla kuntouttaa selkää ja tekee hyvää muillekin nikamille ja lihaksille. Uinti on ollut aivan erilaista kuin olisin kuvitellut ja haluankin tässä postauksessa vähän avata koirauinnin maailmaa. Kuvittelin, että koira vaan viedään altaaseen ja siellä se polskii itsekseen vapaana puolisen tuntia. Mutta ei se ihan niin mennytkään? Yksi tärkeimmistä asioista on se, että koiralle opetetaan turvallisesti ja hallitusti oikea uintitekniikka.
Mukana uimaan mentäessä pitää olla pyyhe, uintilelu, vettä ja nameja tarvittaessa. Ihan aluksi mennään suihkuun ja pestään päivän pölyt pois turkista. Suihkupaikalle voi mennä varttia ennen uinnin alkua, niin ei mene homma hätäilyksi. Tuto rakastaa suihkussa olemista ja se menee jo valmiiksi suihkun alle odottamaan. Sen jälkeen kun Neito on suihkutettu, laitetaan päälle uintiliivit, jotka auttavat koiraa löytämään oikean uintitekniikan. Altaaseen mennään vasta kun edellinen koira on poistunut paikalta. Uittaja tulee hakemaan koiran ja ohjaajan suihkutilasta allasalueelle.
Altaaseen ei mennä takki auki eikä hätäillen vaan hitaasti ja hallitusti. Aina jos koira hätäilee, uittaja pysäyttää ja rauhoittaa koiran omistajan avustuksella. Omistaja kulkee altaan reunalla ja uittaja on koiran kanssa altaassa. Tutoa jännitti kovasti alkuun ramppi, jota pitkin altaaseen laskeudutaan. Edettiin hitaasti koiran ehdoilla. Kun jänskätti, niin silloin pysähdyttiin ja rauhoituttiin. Tutolle olisi ollut helpompi jos olisi saanut mennä nopeasti rampilta veteen, mutta se ei käy päinsä. Veteen mennään rauhallisesti ja hitaasti. Rampillakin edetään askel kerrallaan eli pysähdytään monta kertaa ennen kuin koira pääsee veteen. Aivan mahtavaa hallinta harjoitusta!
Koira pääsee veteen kun ohjaaja antaa luvan. Itse otan muutaman askeleen eteenpäin ja ohjaan vasemmalla kädellä koiran uimaan ja sanon ”mennään uimaan”. Ohjaaja kulkee koko ajan hieman koiran edellä ja ohjaa koiran uintisuuntaa vartalollaan, kädellä ja suullisesti. Uittaja etenee koiran vierellä altaan puolella eli koira on uittajan ja ohjaajan välissä. Tuto kerran halusi kokeilla reunaa, jolloin ohjasin kädellä koiran eteenpäin. Sen jälkeen tajusi, ettei reunan yli tulla vaan suunta on eteenpäin.
Ollaan uitettu Tutoa siten, että alkuun minulla on kädessä koiran uimalelu. Kun koira on uinut altaan toiseen päähän, niin ohjaan koiraa kädellä ja vartalolla tekemään käännöksen vasemmalta puolelta ja kun koira on kääntynyt, se saa palkaksi lelun suuhunsa. Tuto saa viedä lelun rampille asti, jossa jokaisen uintikierroksen jälkeen pysähdytään rauhoittumaan, jossa se luovuttaa taas lelun ohjaajalle seuraavaa uintirundia varten. Eli taas hallintaa. Tuto ui alkuun 5 kierrosta ja pikku hiljaa ollaan määrää nostettu 8:aan kierrokseen. Yksi kierros on se, että koira ui altaan toiseen päähän ja tekee siellä käännöksen ja ui rampille takaisin. Uinnin lopuksi altaasta poistutaan rauhallisesti välillä rampilla pysähtyen. Lopuksi turkki huuhdellaan suihkussa ja tietenkin kuivataan. Puen uinnin jälkeen koiralle Back and Trackin verkkoloimen, joka lämmittää lihaksia ja nopeuttaa turkin kuivumista. Uinnin aikana aineenvaihdunta nopeutuu, joten uinnin jälkeen koiran pitää päästä pisulle.
Olen tosi innostunut koirauinnista: mielestäni se on yksi parhaimmista tavoista viettää aikaa koiransa kanssa. Siitepölyallergian takia en ole pystynyt Tutoa juuri järvessä uittamaan, mutta nyt tänä kesänä käytiin kerran uimassa järvessä treenien jälkeen. Ensimmäistä kertaa koira lähti uimaan itsekseen rauhallisesti järven selälle aivan upealla uintitekniikalla. Tähän asti on aina pitänyt heittää jotakin, että lähtee uimaan ja se on ollut turhan kiihdyttävää ja repivää energiselle koiralle. Kaikista hauskinta oli se, että koira ui samaan tapaan kuin koirauimalassa- teki vaan hieman vaan isomman lenkin?
Tuto on AquaBarksin vanha asiakas, sillä ollaan käyty Tarjalla aiemmin faskiamanipulaatiossa, josta koira nauttii ihan suunnattomasti kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Postauksen asiasta voit lukea täältä. Tiedän jo nyt, että tästä tulee meille elinikäinen harrastus ja tarkoitus on opettaa myös poikani koira Kara, mummun rakas pikku akka, koirauinnin saloihin. Se voisi olla sellaista mummun ja Karan yhteistä laatuaikaa??? Jatkossa olisi tarkoitus kokeilla myös AquaBarksin terapia-allasta, jota ei olla vielä kokeiltu. Ollaan niin innostuttu normialtaissa uimisesta, että ei olla vielä maltettu? Suosittelen todella lämpimästi koirauinnin kokeilemista: se on mitä parhainta liikuntaa, kuntoutusta, hallintaharjoitusta ja yhdessäoloa?
Uiminen tekee koiralle hyvää. Lihaksisto vahvistuu tasapuolisesti, aineenvaihdunta vilkastuu, hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta tehostuu ja immuunipuolustus toimii paremmin. Myös tuki- ja liikuntaelimistön turvotuksia ja kipuja voidaan helpottaa uinnin avulla tehokkaasti. Uiminen on hyvää, tavoitteellista kuntoharjoitusta esim. ennen kilpailu- tai metsästyskautta ja sopii erinomaisesti myös kuntouttavaan liikuntaan leikkauksen tai loukkaantumisen jälkeen (suora lainaus AquaBarksin nettisivuilta).
AquaBarksin yhteystiedot ja nettisivut löydät täältä.
Koira-aiheisia postauksia löydät lisää täältä.
Tutustumistarjous blogin lukijoille
Ne blogin lukijat, jotka eivät ole aiemmin AquaBarksissa käyneet, saavat ensimmäisellä uintikerralla Dog´s Health-maistiaispussin. Dog´s Health on gluteiiniton ja viljaton koiran täysravinto. Etukoodi: KUTSUVA. Etu on voimassa 31.7.2018 asti.


2




