markku partisen vastaanotolla helsingin uniklinikalla

Postauksen aiheena on levottomien jalkojen ja raajaliikehäiriön hoito, jotka perustuvat Helsingin Uniklinikan LKT, professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partisen minulle antamiin hoito-ohjeisiin. Olin heinäkuussa 2019 Helsingin Uniklinikalla laajassa unipolygrafiassa, jossa minulla todettiin  levottomat jalat, periodinen raajaliikehäiriö ja lievä asentoriippuvainen uniapnea. Lue lisää tutkimuksesta ja sen tuloksista  täältä.  Varsinaisesta unettomuudesta en ole kärsinyt koskaan ja unipolygrafiassa unen tehokkuus oli varsin hyvä eli 87,5%. Lisäksi REM-unta ja syvää unta oli riittävästi. Sain kuulla tutkimuksen tulokset neurologian tohtorilta Markku Partiselta puhelimessa ja sovimme, että tavataan myös hänen vastaanotollaan, jossa kävin tällä viikolla. Oma aavistukseni siitä, että kärsin jostakin unihäiriöstä, oli oikea. Sen toki jo tiesin, että unettomuudesta en kärsi vaan välillä nukun kuin tukki. Klinikalle saapuessani vastassa oli Markun koira, joka toimii klinikan terapiakoirana ja oli sosiaalisin koskaan tapaamani vesikoira- kerrassaan valloittava tyyppi?

levoton nukkuja

Olen aina ollut levoton nukkuja: mieheni kertoman mukaan puhun todella paljon unissani, välillä roikun unissani sängystä pää alaspäin ja kysyn kuka laittoi valot päälle. Eräänä yönä konttasin sängyssä etsien trooppisia hyönteisiä ja siinähän me sitten ukkokullan kanssa kontattiin yhdessä, kunnes Kari ymmärsi kysyä, että minkälaisia ne hyönteiset ovat. Kun kuvailin niiden olevan isoja, punaisia ja kiiltäviä, niin hän ymmärsi kysyä olenko hereillä vai uneksinko? Yksi yö olin heittänyt peiton seinään koska sängyssä oli kuulemma ollut punkkeja ja yksi iso jättipunkki oli ollut mieheni tyynyllä ja joskus hiippailen ympäri taloa unissani. Hämäävää on se, että uneksuessani minulla on aina silmät auki ja puhun selvällä äänellä. Itse muistan kaiken yleensä seuraavana päivänä, mutta sillä hetkellä en tiedä olevani unessa. Viimekin yönä olin höpöttänyt unissani miehelleni sitä, että Markku käski minun aina nukkua oikealla kyljelläni? Eli jos jotakin salattavaa olisi, niin kaikki tulisi kyllä yön aikana julki? Olen tallentanut koneelleni alla olevan hauskan nukkujan unipersoonan jostakin netistä. Valitettavasti en muista lähdettä, joten en voi tähän sitä merkitä. Minun unipersoonani on ehdottomasti sekoilija?

Levottomat jalat

Nämä kaksi oireyhtymää esiintyvät usein yhdessä, mutta toki voivat esiintyä itsenäisenäkin. Levottomat jalat haittaavat nukahtamista ja voivat vaivata pitkillä lentomatkoilla ja silloin kuin pitää istua pitkään paikoillaan. Itselläni esimerkiksi pitkä istuminen kokouksissa, automatkoilla tai vaikkapa elokuvateatterissa ja pitkät lennot ovat ihan tuskaa ja ainut asia mikä auttaa jalkoihin, on runsas päivittäinen liikunta ja kunnon venyttely. Erityisen hyvin täytyy venytellä pohkeen lihakset pitkillä (vähintään minuutti, mieluusti kolme) venytyksillä. Ehkä tämän takia minulla on aina ollut niin voimakas tarve liikkua päivittäin ja olen 20 vuotta sitten alkanut harrastamaan joogaa ja shindoa. Blogin ilmaisia jooga- ja meditaatioharjoituksia voit katsoa täältä.

raajaliikehäiriö

Raajaliikehäiriö taaseen vaivaa unen aikana ja yleensä siihen ei herää eli ihminen ei ole tietoinen siitä, että jalat liikkuvat yön aikana ja että tunnin aikana saattaa olla useita spontaaneja heräämisiä jalkojen liikkeiden takia. Aivot tulkitsevat jalkojen liikuttelun heräämiseksi eli minä esimerkiksi heräsin tutkimusyönä 71 kertaa tunnin aikana vaikka en muista asiaa aamulla. Tämä tietenkin vaikuttaa seuraavan päivän viereystasoon ja tarkkaavaisuuteen. Raajaliikehäiriötä minulla todettiin silloin kuin nukuin vasemmalla kyljellä, sen sijaan selällään nukkuessa ja vasemmalla kyljellä nukkuessa niitä ei esiintynyt. Eikä tässä vielä kaikki: lisäksi minulla todettiin lievä asentoriippuvainen uniapnea, jota esiintyy ainoastaan selällään nukkuessa. Minulla on myös uniapneaa sairastavalle tyypillinen pieni alaleuka, joka helposti vetäytyy taaksepäin ahtauttaen hengitysteitä unen aikana.

Uniklinikan hoitosuositukset

Rautavarastoja kannattaa seurata säännöllisesti, koska alhainen ferritiini pahentaa levottomia jalkoja. Itselläni ferritiini on tällä hetkellä 94, mutta siitä huolimatta huomaan välillä menkkojen jälkeen levottomien jalkojen pahenemista. Tällöin otan muutaman päivän ajan rautaa purkista ja se helpottaa. Lisäksi tärkeä hoito omalla kohdallani on nukkua oikealla kyljellä, koska silloin jalat eivät vispaa eikä minulla esiinnyt hengityskatkoksia.

Koska olen hoikka ja uniapneani on lievä, niin Markku ei suositellut minulle CAP-laitetta, joka muuten molemmilla vanhemmillani on säännöllisessä käytössä. Sen sijaan uniapneakiskoa hän minulle suositteli ja sen käyttö korvaa myös purentakiskon käytön, joka minulla on ollut käytössä jo 20 vuotta. En voisi kuvitellakaan nukkuvani ilman kiskoani, se on maailman ihanin juttu! Paras hoito uniapnean suhteen minun kohdallani on välttää ylipainoa ja nukkua oikealla kyljellä. Viimeistään tässä vaiheessa ajatukset siitä, että uniapneaa esiintyy ainoastaan ylipainoisilla ihmisillä karisivat oikein kunnolla- olen 168 cm pitkä ja painan 56 kiloa ja minulla on hengityskatkoksia! Nukun muuten aina myös korvatulpat korvissa- mieheni aina nauraakin, että varustus on kunnossa- ainoastaan kypärä puuttuu?

lääkehoito

Levottomiin jalkoihin en tarvitse lääkettä ja raajaliikehäiriöön Markku ei suositellut minulle unilääkkeiden käyttöä. Myöskään melatoniinia ei kannata käyttää, koska se voi pahentaa levottomia jalkoja. Lisäksi koska minulla on diabetekselle altistava geeniperimä, melatoniinia ei kannata ottaa ainakaan säännöllisesti. Sen sijaan minulle suositeltiin raajaliikehäiriöön doksepiini nimistä lääkettä pienellä annoksella tai jos se ei sovi, niin Lyricaa. Kuten tiedätte, en mielelläni käytä mitään lääkkeitä ja kun kokeilin doksepiiniä, niin se pahensi levottomia jalkoja ja teki nukkumisen ihan mahdottomaksi. Doksepiinia käytetään unihäiriöiden hoitoon pienillä annoksilla, suurilla annoksilla masennuksen hoitoon. Lääke parantaa unen laatua eli lisää syvän unen määrää kun taas unilääkkeet huonontavat unen laatua tehden unesta pinnallisen. Muutoinkaan uniklinikalla ei suositella unihäiriöiden hoitoon sellaisia lääkkeitä, jotka huonontavat unenlaatua ja aiheuttavat riippuvuutta.

ruokavalio

Uniklinikalla suositellaan yleisesti unihäiriöisille Harvardin dieettiä, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja jossa vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja, kuten valkoisia viljoja ja sokeria. Varsinaista ketogeenistä dieettiä Markku ei suositellut, vaan hiilareiden käyttö kannattaa rajoittaa hitaasti imeytyviin hiilihydraatteihin. Unen kannalta on tietenkin tärkeää riittävä syöminen ettei yön aikana tulen nälkä ja välttää liian raskaita aterioita juuri ennen nukkumaan menoa. Itselläni toimii parhaiten kunnon iltapala noin 20-21 välillä.

kahvi ja lisäravinteet

No mites sitten se kahvi? Aika usein törmää väitteeseen, että kahvi pahentaa levottomia jalkoja. Oma kokemukseni on taas ollut päinvastainen eli olen aamupäivällä juonut pari kuppia tummapaahtoista luomukahvia eikä sillä ole mielestäni ollut vaikutusta asiaan. Markku vahvisti kokemukseni: tummapaahtoisesta kahvista voi olla jopa hyötyä levottomiin jalkoihin ja raajaliikehäiriöön. Tietenkään kahvia ei kannata juoda illalla ennen nukkumaan menoa, tosin on kuulemma ihmisiä, joilla sekin helpottaa em. oireyhtymiä. Lisäravinteista Markku suositteli minulle l-karnitiinia ja NAC:a aamulla otettavaksi. Kuulemma nämä päiväsaikaan vireyttä lisäävät lisäravinteet helpottavat ilta- ja yöaikaan esiintyviä unihäiriöitä- tämäkin oli minulla ihan uusi tieto! Olen käyttänyt myös tyrosiinia ja l-fenyylialaniinia ja Markun mukaan niistä voisi periatteessa olla apua, mutta annoskokojen pitäisi olla todella suuria.

neurosonic

Keskustelimme Markun kanssa myös Neurosonic patjastani, joka löytyy myös Uniklinikalta. Markun mukaan Neurosonicin käyttö on suotavaa ja levottomien jalkojen osalta yleensä aktivoivat ohjelmat sopivat parhaiten. Jos ottaa rentouttavia ohjelmia, niin nekin kannattaisi päättää aina aktivointiin. Itse olen huomannut, että aktivoivat ohjelmat sopivat minulle, sen sijaan rentouttava 25 minuutin ohjelma triggeröi levottomia jalkoja todella pahasti, kun taas 20 minuutin ohjelma ei pahenna jalkojen oireilua. Olen kirjoittanut Neurosonicista useita postauksia ja tälläkin hetkellä on yksi postaus työn alla tähän aiheeseen liittyen. Voit lukea aikaisempia postauksia kootusti täältä.

Omat vinkkini levottomien jalkojen oireyhtymään

– päivittäinen liikunta- en pärjäisi jalkojeni kanssa ilman jokapäiväistä liikuntaa. Kävely ja jooga toimivat itselläni parhaiten

– venyttely illalla ennen nukkumaan menoa. Erityisen tärkeää on venytellä pohkeet ja takareidet pitkillä venytyksillä

– raudan syönti lisäravinteena. Otan aina rautaa, mikäli kärsin levottomista jaloista ja se on auttanut tähän asti enkä tarvitse lääkehoitoa

– Neurosonicin säännöllinen käyttö, aktivoivat ohjelmat ja 20 minuutin rentoutus toimivat itselläni parhaiten

– tiukat tukisukat nukkumaan mennessä (käytän niitä ainoastaan,mikäli jalat ovat levottomat)

– todella viileä makuuhuone- kuuma huone triggeröi tosi pahasti

– istumisen tauotus

– päivittäiset meditaatioharjoitukset (en tiedä vaikuttaako levottomiin jalkoihin, mutta helpottaa nukahtamista) ja kaikki autonomista hermostoa rauhoittavat harjoitukset

En kärsi levottomista jaloista päivittäin, koska edellä mainitut asiat ovat auttaneet tosi paljon ja olen oppinut elämään asian kanssa. Mikäli illalla jalat vaivaavat, vedät tiukat sukat jalkaani. Makuuhuoneen ovi on aina hieman auki, myös talvisin, jotta huone on viileä. Reissaan paljon työni vuoksi ja muutoinkin ja matkustamisen eli pitkän istumisen jälkeen lähden aina lenkille, jonka jälkeen joogaan tai venyttelen. Ihan aina. Neurosonicista on apua, mutta pitää löytää oikeat ohjelmat, jotka auttavat eivätkä triggeröi. Rautavarastot pitää itselläni näköjään olla todella korkeat, koska mikäli ne ovat esimerkiksi 60, niin levottomat jalat vaivaavat inhottavasti. Eli seuraan ferritiiniä ja muitakin rauta-arvoja ja otan lisärautaa purkista mieluummin liian herkästi kuin jätän ottamatta. Tilannehan saattaa oleellisesti muuttua sitten kun menkat loppuvat eli sitä odottelen? Tällä hetkellä en tarvitse lääkettä levottomiin jalkoihin, mutta kyllä tuo periodinen liikehäiriö varmaan lääkitystä tarvitsisi- jos vaan löytäisi sellaisen lääkkeen, joka auttaa eikä pahentaa.

Yhdellä tutkimuksella selvisi moni asia elämässäni ja moni yleisesti netissä esiintyvä väittämä osoittautui virheelliseksi. Oli yllättävää, että ikänsä terveellistä elämää elävä hoikka ja liikunnallinen nainen voi kärsiä kolmesta eri unihäiriöstä vaikka luulen nukkuvani sikeästi ja hyvin. Työni vaatii tarkkaa keskittymistä ja mikäli herään yli 70 kertaa tunnissa yön aikana, tarvitsen apua asian kanssa. Unihäiriö ei tarkoita aina unettomuutta tai kuorsausta vaan unihäiriöiden kirjo on hyvin moninainen. Päivän aikana esiintyvään väsymykseen tai keskittymisvaikeuteen saattaa löytyä yllättävä selitys yönaikaisista tapahtumista, jotka selviävät laajassa unipolygrafiassa.

Lue myös: Laaja unipolygrafia Helsingin Uniklinikalla

Oletko jo lukenut aikaisempia postauksiani unesta ja palautumisesta? Olen haastatellut useaan postaukseen Markkua, jota pidän Suomen johtavana uniasiantuntijana. Postauksia löydät täältä.

Helsingin Uniklinikan yhteystiedot löydät täältä.

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo, stailaus Anniina Harvia

Seuraa terveystietoista matkaani blogissa, facebookissa ja instagramissa

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .

Minulle tehtiin heinäkuussa laaja unipolygrafia Helsingin Uniklinikalla. Postauksessa kerron tutkimuksen tuloksista ja vertaan niitä hyvinvointisormus Ouran antamiin unitietoihin kyseisen yön osalta. Kansainvälisestikin arvostetulla Helsingin Uniklinikalla diagnosoidaan unihäiriöitä ja -ongelmia, sen lisäksi klinikka toimii Suomen narkolepsiatutkimuskeskuksena.

Laaja unipolygrafia

Laaja unipolygrafia tutkimus (PSG) antaa tietoa unen rakenteesta ja laadusta sen avulla diagnosoidaan neurologisia unihäiriöitä. Lue lisää unihäiriöistä täältä. Tutkimus tehdään yöunen aikana ja siinä mitataan seuraavia muuttujia:  EEG:tä eli aivosähkötoimintaa, silmänliikkeitä, lihasjänteyttä, hengitysilmavirtausta, rintakehän ja pallean hengitysliikkeitä, veren happipitoisuutta, syketaajuutta, kuorsausta, nukkuma-asentoa ja jalkojen liikkeitä. Tutkimus voidaan tehdä joko kotirekisteröintinä tai unilaboratoriossa. Tutkimukseen voi saada lähetteen lääkäriltä tai sen voi maksaa itse. Uniklinikalla tehdään myös muita uneen ja vireystilaan liittyviä tutkimuksia, joista voit lukea lisää täältä.

Piuhojen kiinnitys ja yöksi hotelliin

Ylläolevista kuvista näet piuhojen määrän, jotka Uniklinikan sairaanhoitaja kiinnitti kehooni. Piuhat kiinnitettiin jalkoihin, käsiin, rintakehään, päähän ja kasvoihin. Lisäksi juuri ennen nukkumaanmenoa kiinnitin itse pari piuhaa kasvoihini saamieni ohjeiden mukaan. En jäänyt klinkalla yöksi vaan yövyimme hotellissa Helsingin keskustassa. Hotelliin sisäänkirjautumisen jälkeen kävimme illalla syömässä hotellin ravintolassa ja menimme hotellihuoneeseen lukemaan. Aloimme nukkumaan klo 23. Herätin piuhoineni melkoisesti huomiota hotellin ravintolassa ja seuraavana aamuna aamiaisella- ajattelin monta kertaa, että olisiko sittenkin pitänyt varata hieman syrjäsemmällä sijainnilla oleva hotellihuone? 

Pihoissa Louis Vuittonille

Ennen kuin jatkat tämän postauksen lukemista, niin lue aiheesta aikaisemmin kirjoitettu postaus täältä, jossa kerron miten hotelliyö meni piuhojen kanssa. Eli sain kyllä nukuttua, mutta noin tunti nukahtamisesta heräsin siihen, että jalkojani särki. Valvoin aika pitkään: hotellihuoneessa oli tukahduttavan kuuma, joka haittasi nukkumista. Aamulla heräsin väsyneenä ja minulla oli tunne, että olin nukkunut tosi huonosti.

Tilanne meni koomiseksi seuraavana aamuna kun sain tietää, että joudumme käymään Louis Vuittonin liikkeessä poikani Nopan asialla ? Kyse oli Nopan tyttöystävän lahjasta, josta nuorukainen otti stressiä ihan olan takaa! Vuittonin liike oli viho viimeisin paikka, johon olisin halunnut marssia noissa tamineissa, joten pistin tietenkin mieheni asialle. Hetken aikaa kaikki näytti hyvältä, kunnes saimme tietää, että mieheni ostaman laukun kuosi oli väärä! Tässä vaiheessa mieheni irtisanoutui asian hoidosta sillä äänenpainolla, että ymmärsin, että jouduin menemään itse paikan päälle vaihtamaan laukkua. Parkaisin kauhusta, mutta mitäpä sitä ei äiti poikansa eteen tekisi? Selittäessäni vartijalle unipolygrafiasta, tiedostin vahvasti, että näytin terroristilta? Sain asian hoidettua, mutta laukun metsästys jatkui vielä Prahassa ja lopulta Noppa sai tilattua sen Italiasta, mutta sen onkin sitten toinen tarina. 

Seuraavaksi suunnistimme takaisin Uniklinikalle, jossa harmittelin piuhoja purkaneelle sairaanhoitajalle hotellihuoneen kuumuutta ja sitä, etten nukkunut kovin hyvin. Hän rauhoitteli, että mikäli olin nukkunut edes jonkin verran, niin se riittää. Unitutkimuksessa etsitään unihäiriöitä ja ne tulevat kyllä esiin jos saa nukuttua edes muutaman tunnin. Ihmiset kuulemma nukkuvat joko normaalia huonommin tai paremmin unitutkimusyönä- harva nukkuu ihan normaalisti.

laajan unipolygrafia tulokset

Sain tutkimustulokset neurologi Markku Partiselta. Minua hieman jännitti tulokset, koska olin ihan varma, että niistä löytyy jotakin poikkeavaa vaikka en kärsikään unettomuudesta. Levottomat jalat ovat vaivanneet minua viime vuosina ennen nukahtamista aina silloin tällöin. Raudan syönti on auttanut oleellisesti tähän vaivaan (ferritiini nyt 94), mutta varsinkin niinä päivinä jolloin joudun istumaan paljon ja pitkillä lentomatkoilla, ne haittaavat nukahtamista. Ne ovat varmaan yksi syy, miksi liikun, joogaan ja venyttelen paljon. Lähdemme taas marraskuussa Floridaan Yhdysvaltoihin ja olen jo etukäteen miettinyt miten selviän jalkojeni takia lennosta.

Sain kuulla, että tutkimus onnistui teknisesti hyvin, tosin huoneen kuumuus vaikutti todennäköisesti yöunta heikentävästi. Yöunen pituus oli kyseisenä yönä 7 tuntia ja 50 minuuttia ja tehokkuus 88 %. Nukahtamisviive oli todella lyhyt eli 2 minuuttia, joka voi kertoa univelasta. Hereilläolo aika yön aikana oli 65 minuuttia. REM-unen määrä kokonaisunesta oli 24% eli 112 minuuttia ja syvän unen määrä kokonaisunesta oli 16 % eli 74 minuuttia. Torkeunta eli pinnallista unta oli normaalia enemmän eli noin viidesosa kokonaisuniajasta. Univaiheiden prosenttiosuuksien osalta tutkimustulokset olivat ihan hyvät pinnallisen unen määrää lukuunottamatta eli syvää ja REM-unta oli riittävästi eli vaikka yö olikin huonosti nukuttu omasta mielestäni. Ja syykin tuohon pinnallisen unen liian suureen määrään löytyi tutkimuksesta. Lue täältä ”Tätä et välttämättä tiennyt unesta”- postaus, johon olen haastatellut Markkua mm. siitä, kuinka paljon syvää ja REM-unta aikuinen tarvitsee yössä.

Tutkimuksessa tuli ilmi, että levottomien jalkojen lisäksi raajaliikeindeksi oli selvästi koholla. Kun indeksi on normaalisti alle 5, niin minulla se oli 22. Tutkimus paljasti, että kärsin periodisesta raajaliikehäiriöstä (PLMD), joka saattaa merkittävästi vaikuttaa päivittäiseen vireystasoon. Hengityskatkoksiakin oli jonkin verran selällään nukkuessa, mutta uniapneaa minulla ei ole eikä kuulemma tulekaan, jos pidän itseni hoikkana. Melatoniini voi pahentaa raajaliikehäiriötä, joten sitä hän ei minulle suositellut lainkaan. Raajaliikehäiriöstä kärsiva ihminen ei yleensä tiedä liikkuvansa yön aikana, ainut oire voi olla päiväaikaan ilmenevä väsymys ja keskittymisvaikeudet. Levottomat jalat taasen vaivaavat ennen nukahtamista ja kyseessä onkin kaksi erilaista oireyhtymää, joissa myös hoito on erilainen. Lue lisää raajaliikehäiriöstä täältä. Sovimme Markun kanssa, että menen hänen vastaanotolleen asian takia. Lisäksi sovimme, että haastattelen häntä samalla ketogeenisen ruokavalion vaikutuksesta uneen ja palautumiseen. Eli jatkoa on tulossa, kannattaa pysyä kanavalla.

Unipolygrafian tulokset verrattuna Ouran unituloksiin

Olen kirjoittanut jo aiemmin postauksen kotikäyttöisten unenseurantalaitteiden luotettavuudesta, johon haastattelin Markkua. Lue postaus täältä. Tarkoituksenani oli verrata unipolygrafian tuloksia Ouran lisäksi myös Garminin Vivosmart4:n tuloksiin, mutta valitettavasti Garmin jätti alkuyön unitulokset kokonaan mittaamatta ja aloitti unen mittaamisen vasta klo 2 yöllä. Ilmeisesti laite otti häiriötä piuhoista, koska koskaan aikaisemmin ei tämmöistä ole tapahtunut. En esitä ollenkaan Garminin tuloksia tämän postauksen yhteydessä, koska ne eivät kerro totuutta Garminin unenseurannan luotettavuudesta. Harmi!!

Oura tunnisti hyvin sekä nukahtamisen että heräämisen ja laski nukkumisajan noin 40 minuuttia todellisuutta lyhyemmäksi. Nukahtamisviive oli Ouran mukaan 11 minuuttia todellisuutta pidempi ja tehokkuus oli 7% todellisuutta matalampi. Keskimääräisen sykkeen laite tunnisti ihan oikeaksi, mutta minimisyke oli Ouran mukaan 58 kun oikea luku oli 50. Syvää unta laite näytti kyseisenä yönä 43 minuuttia eli 31 minuuttia alakanttiin ja REM-unta 1,5 tuntia eli 22 minuttia alakanttiin. Kuten aikaisemmassa postauksessa täällä olen todennutkin, niin Oura mittaa sekä syvän unen että REM-unen määrän selvästi alakanttiin. Unijaksotkaan eivät pitäneet paikkaansa, ainoastaan yksi syvän unen ja REM-unen jakso osui osittain oikeaan aikaan, mutta tuolloinkin sormus näytti unijaksot liian lyhyinä. Hereilläolo ajan Oura näytti 44 minuuttia yläkanttiin. Yhteenvetona voikin todeta, että Ouran antamat unitiedot olivat todellisuutta huonommat. Sen antamia tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina niin kuin olen tähän asti tehnytkin. Siksi unen seuraaminen älylaitteilla on mielestäni mielenkiintoista. 

Kiitos Uniklinikka

Kiitän sydämestäni Uniklinikan henkilökuntaa upeasta asiakaspalvelusta ja ammattitaidosta. Minun tarinani on osoitus siitä, että unitutkimuksia todellakin tarvitaan ja syy päiväaikaiseen väsymykseen ja aivosumuun saattaa löytyä yöstä. En olisi koskaan voinut edes villeimmissä ajatuksissani kuvitella, että raajani elää yön aikana ihan omaa elämäänsä, joka vaikuttaa lukemattomiin eri asioihin päivän aikana. Tulen kirjoittamaan raajaliikehäiriöstä jatkossa kunhan nyt ensin saa itse asiasta lisää tietoa. Nimittäin kuulin itse ensimmäisen kerran ensiksi mainitusta tämän tutkimuksen yhteydessä. Tiesin jo tutkimukseen mennessäni, etten kärsi unettomuudesta, mutta epäilin vahvasti, että jotakin muuta unihäiriötä minulla saattaa olla. Jatkossa saan parasta mahdollista hoitoa raajaliikehäiriöön kansainvälisestikin arvostetulla Helsingin Uniklinikalla- miten energinen minusta vielä tuleekaan sen jälkeen?