Miksi taas ketoosissa?

Olen taas ketoosissa, takana on 8. päivä todella vähillä hiilareilla. Olin toissa vuoden ketoosissa ja viime vuoden vähähiilarisella. Lopetin vuosi sitten keto ruokavalion, koska mulla alkoi paino nousemaan vaikka olin syvällä ketoosissa, lue postaus täältä. Ei se paljoa noussut, mutta sen verran että aloin miettimään säästöliekin mahdollisuutta. Jälkeenpäin ajateltuna tuskin siitä oli kuitenkaan kyse, todennäköisesti söin vaan liikaa omaan kulutukseeni nähden. Aloin myös hieman kyllästyä runsas rasvaiseen ruokavalioon ja halusin vaihtelua. Ruokavalioni oli lähellä karnivoonia ja meni ehkä liian yksitoikkoiseksi. Viime syksynä päätin aloittaa ketoruokavalion uudestaan, mutta stressaavan elämäntilanteen vuoksi palasin nopeasti takaisin vähähiilariselle. Stressaavassa elämäntilanteessa ei kannata tehdä suuria elämäntapa muutoksia- keho on kierroksilla muutoinkin. Mutta miksi siis taas ketoosissa?

Lue myös: Ketotietopaketti ja ketopäiväkirjat

jano, väsy ja ärtyneisyys

Syynä on väsymys ja ärtyneisyys, jotka ovat vaivanneet mua sen jälkeen kun ”tulin ulos” ketoosista. En ole koko aikaa ollut väsynyt, mutta normaalia väsyneempi. Olen nukkunut pääsääntöisesti hyvin eli väsymys ei selity unenpuutteella. Lisäksi olen kärsinyt aivosumusta, joka on todella ärsyttävää. Mulla on vaativat ja vastuullinen työ, joten olisi ihan toivottavaa, että pää toimisi. Mulla on lisäksi maailman pahimmat ykkös- ja kakkostyypin diabetekselle altistavat geenit ja epäilen, että mulla on puhkemassa diabetes VAIKKA olen hoikka ja liikun tunnin pari päivässä. Mä vaan tunnen sen. Aina kun olen syönyt enemmän hiilareita, niin se väsy ja ärtymys on ollut huipussaan. Lisäksi mulla on ollut ollut koko ajan kova jano, johon ei auta juominen. Eli merkit ovat taas ihan selvät. Näiden samojen oireiden takia aloitin aikoinaan ketoruokavalion funktionaalisen lääkärin suosituksesta. Lue lisää aiheesta täältä. Aina kun olen mittauttanut pitkäaikaisen verensokerin, niin se on ollut normaali. Viime kuukausina sitä ei ole mitattu, joten tämän hetkistä tilannetta en tiedä. Eli tuskin kärsin kohonneesta verensokerista, vaan väsymyksen aiheuttavat verensokerin heilahtelut pitkin päivää.

Lue myös: Ketoruokavalion vaikutus veriarvoihin

keton aloituksessa kardinaali munaus

Syömishäiriö taustani vuoksi en haluaisi rajoittaa ruokavaliotani liikaa, varsinkaan vuosi tolkulla. Mutta haluan voida hyvin ja olla taas se energinen Satu, joka olen aina ollut. Mulle ei tunnu riittävän vaan terveellinen ruokavalio ja päivittäinen liikunnan harrastaminen. Toki vaihdevuodet aiheuttavat väsyä ja ärtymystä, mutta eivät ne kyllä niin kovaa janoa selitä ja sitä, että väsy iskee juuri hiilareiden (myös hitaasti imeytyvien) syömisen jälkeen. Nopeita verensokeri piikkejä aiheuttavia hiilareita en ole syönyt juuri ollenkaan, äärimmäisen harvoin. Sokeri ja puhdistetut viljat eivät ole koskaan ollut mun juttu, vaikka ihan ehdoton en ole niidenkään suhteen ollut paitsi silloin kuin olen ollut ketolla. Ainut asia minkä suhteen olen ollut IHAN ehdoton on gluteeni, josta saan viivästyneitä allergia oireita.

Nyt on siis toinen viikko menossa todella vähillä hiilareilla. Tein aloituksen eri tavalla kuin viimeksi,  kirjoitan siitä myöhemmin. Pari ekaa päivää meni tosi hyvin, mutta kolmantena päivänä tein amatöörimäisen virheen: liikuin paljon ja söin liian vähän ja olo oli pari päivää ihan karsea. Päätä särki, väsytti enkä saanut kunnolla nukuttua. Olen kirjoittanut blogiini ja VHH ruoka- ja herkkuohjeita kirjaani keto ruokavalion turvallisesta aloituksesta. Voisin joskus itsekin niitä noudattaa:) Olo on kuitenkin parantunut kohisten  viime päivinä ja nyt se on jo tosi hyvä. Nukuin viime yön kuin tukki, jaksan liikkua ja olo on pääsääntöisesti jo virkeämpi kuin ennen ketoosia. Tällä hetkellä hieman kaduttaa kun vuosi sitten katkaisin ketoosin, mutta toisaalta olen oppinut viime vuoden aikana kehostani ja vähähiilarisista ruokavalioista paljon! Optimaalisen ruokavalion löytäminen vie joskus aikaa ja kehon tarpeet ja elämäntilanteet muuttuvat. Pitää myös muistaa, että elämme jatkuvaa muutosta ja se ruokavalio, joka sopi sulle hetki sitten ei välttämättä sovi sulle nyt. Tärkeintä on kuunnella sitä omaa kehoa ja sen viestejä. Onko muuten muita, joille hiilarit aiheuttavat väsymystä ja ärtymystä?

ketoruokavaliosta insta livejä tulossa

Olen kirjoittanut valtavasti postauksia ketoruokavaliosta, palautumisesta ja painonhallinnasta. Lue niitä täältä. Sen lisäksi täältä  löydät yli 200 VHH ruoka- ja herkkuohjetta. Alan pitämään instassa @satusjoholm ketoruokavalioon liittyviä LIVE lähetyksiä. Syötteestä löytyy myös viime sunnuntaina pidetty kasvojooga LIVE- käypä kurkaamassa!

joogatauko ja apinanmieli

Satutin lokakuussa olkapääni tapaturmaisesti, jonka johdosta jouduin pitämään muutaman viikon tauon joogaharjoituksessani. Olo alkoi muuttua käsittämättömän tunkkaiseksi ja tukkoiseksi, ihan kuin yhteys kehooni olisi kadonnut kokonaan. Mieli alkoi muuttua rauhattomaksi apinamieleksi, kuten joogapiireissä asiaa kutsutaan vaikka meditoin ja tein hengitysharjoituksia päivittäin. Ikään kuin fyysisen harjoituksen puuttuminen vaikuttaisi mieleeni enemmän kuin meditaatio. Hämmentävää. Tämä taas näkyi yöunessa, jonka virkistävä vaikutus heikentyi. Olen kokenut tämän aikaisemminkin kun olen kahdenkymmenen vuoden aikana pitänyt taukoa joogasta. Mistä oikein on kysymys?

eka joogatunti oli valtava pettymys- ei ikinä enää!

Lähestyn asiaa kahdenkymmenen vuoden takaa eli palaan ajassa taaksepäin ajanjaksoon, jolloin jooga löysi minut, riutuneen kehoni ja apinamieleni. Joogit tietävät, että ihminen itse ei löydä joogaa vaan jooga löytää ihmisen. 2 000 luvun alussa aloin lukemaan kirjastosta löytyviä joogakirjoja, jotka olivat todella vanhoja. Siitä huolimatta ne puhuttelivat minua vahvasti. Muistan edelleen mustavalkoiset asanakuvat, joiden linjauksia opettelin kirjan kuvia katsellen. Hakeuduin ensimmäiselle joogatunnilleni, joka oli valtava pettymys. Sali täynnä mummoja, kylmä lattia, tylsät asanat, liian hidas tahti, ohjaajan monotoninen ääni-olin aivan jääkalikka kun raahauduin pettyneenä autolleni, ei ikinä enää!! Se siitä. Olen aina ollut hyvin fyysinen ihminen, joka on purkanut kehoon ja mieleen kerääntyneen kuonan voimakkaalla liikunnalla. Tanssija ja voimistelija minussa myös halusi haastavampia ja näyttävämpiä asanoita, kuin mitä kansalaisopiston hathajoogatunti tarjosi. Lähestymistapani joogaan oli pelkästään fyysinen. Siitä huolimatta kutsuuni vastattiin.

” Jos rentoutumiselle annetaan hyvät olosuhteet, se leviää nopeasti autonomiseen hermojärjestelmään, ääreishermoston, sisäeritysjärjestelmän ja immuunijärjestelmän kautta koko ihmiseen”. (Lindh, 1998)

näkökyky kirkastui ja pumpulimainen olo

Kun oppilas on valmis, opettaja saapuu paikalle, taas yksi jooginen sanonta. Muutaman viikon kuluttua löysin itseni asthangajoogatunnilta, joka oli juuri rantautunut kotikaupunkiini. En voi sanoin kuvailla sitä kotiintulemisen tunnetta, jonka koin ensimmäisellä tunnilla- siitä huolimatta, että linnun luisiin ranteisiini sattui voimakkaat aurinkotervehdyssarjat. Sain sitä mitä kaipasin: fyysisyyttä, kurinalaisuutta ja säännöllisyyttä. Harjoitus oli minulle edelleen pelkästään fyysinen, mutta muistan sen pumpulimaisen hyvänolon tunteen, joka seurasi aina harjoituksen jälkeen. Ihan kuin kaikki olisi hidastunut ja kirkastunut yhtä aikaa. Kaamoksen pimeydessä loistava liikennevalojen kirkkaus otti silmiini ihan uudella tavalla- paransiko harjoitus näköäni, mitä ihmettä!. Olin kuin uusi luomus. Jäin koukkuun enkä tuolloin tiennyt edes mihin.

Lue myös: Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys

rauhoittumista, olemista ja pohjatonta rakkautta

Opiskelin joogaohjaajaksi ja vuosien myötä joogaharjoitukseni on muuttunut paljon niin kuin on joogikin. Olen ymmärtänyt joogan syvemmän merkityksen, joka on paljon muutakin kuin asanaharjoitusta. Se on soljuvaa hengitystä, pysähtymistä, rauhoittumista, maadoittumista, väkivallattomuutta itseäni ja muita kohtaan, armollisuutta, itsensä kuuntelua, pohjatonta rakkautta ja ennenkaikkea kehon ja mielen yhteyttä. Fyysisen harjoituksen myötä kehoni yhdistyy hengityksen kautta mieleeni, jonka seurauksena autonominen hermosto pääsee rentoutumisen ja palautumisen tilaan. Keho ja mieli saavat hetken lepotauon, jolloin parasympaattinen hermosto eli rentoutumisjärjestelmä aktivoituu. Sen seurauksena hypotalamuksesta erittyy oksitoniinihormoonia, joka aiheuttaa pumpulimaisen hyvänolon tunteen. Olen jäänyt koukkuun tuohon tunteeseen, koska tunnen sen olevan osa aidointa minua. Se osa, joka ei vaadi suorittamaan, tekemään ja menestymään. Sille riittää se, että vaan olen. Ja nykyään tiedän mistä tuossa pumpulimaisessa olossa ja näkökentän kirkastumisessa on kysymys<3

Tänään instassa @satusjoholm hermostoa rauhottava LIVE harjoitus klo 19.00- tuu mukaan!