perhosia vatsanpohjassa

Eilen kävimme katsomassa Ovea ensimmäisen kerran Hollolassa, jossa Kennel Webekhet`s sijaitsee. Pennut syntyivät ja ovat kasvaneet emänsä luona, mutta ovat Kennel Evergreysin pentuja. Mua jännitti ihan kamalasti, että mitäs jos yksikään uroksista ei osoita mitään kiinnostusta meitä kohtaan? Tai että jos kaikki ovatkin ihan samanoloisia ja vielä kotimatkallakin mietitään, että mikä niistä on meidän pentu? Tai mikä pahinta, entäs jos myöhemmin jossittelemme, että oliko pentu sittenkään oikea? Tai se kaikista pahin vaihtoehto: haluankin ne kaikki kolme 😛

Kuva Riitta Vainontaus

pennun emä teki vaikutuksen

Kun saavuimme pihaan iso musta saksanpaimenkoira juoksi luoksemme. Avatessani auton oven se hyppäsi suoraan paikalleni ja meni nuolemaan Karin naaman. Sen jälkeen se juoksi luokseni häntä heiluen, nuoli naamani ja kiepahti iloisesti kainalooni. Oltiin Karin kanssa ihan myytyjä! Emä on Tuton siskon tyttö ja ihan Tuton kaksoisolento ulkoisesti. Luonteeltaan on ihan erilainen eli paljon avoimempi ja ystävällisempi vieraita kohtaan. Tutohan vahtii ja tarkkailee vieraita tosi pitkään. Ei ole aggressiivinen, mutta jos silmä välttää, niin käyttäytyy vieraita kohtaan dominoivasti eli tekee selväksi, kenen reviirille ovat saapuneet. Joskus käy niin, että hänen ylhäisyytensä menee vieraan eteen istumaan rapsutettavaksi. Tätä tapahtuu todella harvoin. No siinä tilanteessa sitten onkin suuren urheilujuhlan tuntua 😎

yhteys syntyi heti

Pennut nukkuivat ulkona tarhassa kun saavuimme. Katselimme niitä hetken aikaa. Ensimmäisenä heräsi violetti uros, jota olimme jo kuvien perusteella veikanneet Oveksi. Violetti meni suoraan Karin luokse vaikka tarhassa oli useita muitakin ihmisiä. Se tervehti Karia, jonka jälkeen merkkasi minut. Se tuli luokseni, kiipesi syliin ja nuoli naamaani tosi pitkään lievästi sanottuna iloisesti. Sitten se nukahti levollisesti syliini eli sai rauhan sylissäni. Ja siinä se nukkui pitkän aikaa. Ajan kanssa muutkin pennut tulivat tervehtimään, mutta kukaan niistä ei osoittanut meitä kohtaan niin intensiivistä huomiota kuin violetti. Se kirjaimellisesti liimautui syliini, ihan kuin olisi aina ollut siinä. Tilanne oli lievästi sanottuna mystinen eikä kenellekään jäänyt epäselväksi mikä noista pennuista on meidän pentu! Yhteys syntyi heti!

Löysin rauhan Mamman sylissä

Ove valitse meidät, ihan niin kuin Tutokin aikoinaan

Olen aina sanonut, että pentu valitsee ihmisen eikä toistepäin. Tai ainakin minun kohdallani se pitää mennä niin päin. Sama juttu oli yli 9 vuotta sitten Tuton kohdalla. Pihalla oli kolme pentua ja kun Tuto näki meidät, niin sitä riemua ei voi sanoin kuvailla. Sen olemus huuti, että nytkö te tulitte hakemaan mut kotiin. Tuto ei muuten nähnyt eilen Ovea vaan odotti autossa. Toki haisteli mun vaatteita kovasti kotona. Mutta kyllähän se vaistoaa mitä kahden viikon kuluttua tapahtuu, siitä ei ole epäilystäkään. Tuoksun vieläkin aivan pennulta, sillä en malttanut mennä illalla suihkuun:) Don`t worry: menen kyllä suihkuun tänään eli en aio olla kahta viikkoa pennun tuoksuisena:) Vaikka mun pää onkin tällä hetkellä suloisesti sekaisin<3

tuton ja oven oma instakanava

Olen perustanut Tutolle ja Ovelle oman kanavan instagramiin. Sinne lataan kuvia noista kahdesta enemmän kuin omaan instaani ja facebookiin. Toki niihinkin laitan kuvia aina silloin tällöin. Tuu seuraamaan kahden mustan saksanpaimenkoiran elämää ja treenijuttuja. Insta löytyy nimellä 2blackgsd.

Lue myös

’

• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira– parisuhdevääntöä ja tuponeuvottelut:)
• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos:)
• Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos:)

viimeisimmät postaukset

• Haastatteluni Keskisuomalaisessa tänään hyvästä elämästä
• Suosituimmat VHH reseptit
• Tietopaketti unesta: unitutkimus, riittävä syvän unen määrä, unenseurantalaitteet, unihäiriöt
• VHH vadelma-lakritsi pehmis
• VHH ruoka- ja herkkuohjeet kirjaa voi tilata jo ennakkoon!
• 10 000 seuraajan raja ylittyi

Tuu instaan: 2 blackgsd  ja satusjoholm

keskisuomalaisessa tänään haastatteluni hyvästä elämästä

Tämän päivän Keskisuomalaisessa on haastatteluni hyvästä elämästä. Haastattelu on luettavissa sekä verkossa että lehdessä. Haastattelun aiheena oli hyvä elämä viisikymppisten näkökulmasta. Haastattelun kysymyksiä olivat mm. hyvän elämän määritelmä, onko ikä vain numeroita, mitä asioita elämästä jää pois ikääntyessä ja elintasosairauksista. Minua pyydettiin myös pohtimaan sitä, mitä asioita haluan nostaa yhteiskunnallisesti  esille viisikymppisten naisten osalta, joilla saattaa olla työelämää jäljellä vielä parikymmentä vuotta. Saadessani kysymykset ajattelin ensin, että en pysty niihin edes vastaamaan. Kysymykset olivat niin syväluotaavia, että jouduin pohtimaan pitkään mistä hyvässä elämässä on kysymys. Tai elämässä nyt yleensäkin.

kiitos seppo pänkäläinen

Kiitos toimittaja Seppo Pänkälainen haasteellisista ja hyvistä kysymyksistä. Vastauksia noihin kysymyksiin pitäisi meidän jokaisen pohtia omassa elämässämme päivittäin.  Päivän selvää on se, että yhtä oikeaa vastausta ei näihin kysymyksiin ole olemassa. Heitänkin pallon Sinulle rakas lukijani: mikä hyvä elämä tarkoittaa juuri Sinulle? Pitääkö elämäsi olla täydellistä vai riittääkö vähempi? Mikä tekee Sinut onnelliseksi? Mitä voit tehdä tai jättää tekemättä tänään itsesi ja oman hyvinvointisi eteen?

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo

Seuraa instassa

satusjoholm

2 blackgsd (Tuton ja Uven oma kanava)