Jaksamisen äärirajoilla- nyt tää helvetti loppuu!
Mä oon ollut jo pitkään jaksamisen äärirajoilla. Se on osa mun luonnettani, joka ajaa ja on aina ajanut mut äärirajoille. Oon dopamiinihakuinen äärimmäisyys ihminen, joka inhoaa tylsyyttä ja tasaisuutta ja joka tekee aina kaiken täysillä. Jos en tee täysillä, niin en tee ollenkaan. Se ei ole ollut mikään tietoinen valinta, vaan se on mun tapaa olla ja elää. Se olen minä- hyvässä ja pahassa. Se on kaksiteräinen miekka. Hyvä ja paha. Vahvuus ja heikkous. Ja se on asia, jonka kanssa pitää olla helvetin tarkkana.
Mikä mut sitten herätti tällä kertaa? Se, että aloin heräämään keskellä yötä miettimään tekemättömiä asioita. Se, ettei mulla ole ollut vapaa-aikaa enää moneen vuoteen. Se, että viikonloppuisin oli tunne, ettei aika riitä mihinkään. Se, etten jaksanut enää puhua ystävien kanssa puhelimessa. Se, että loppu vuoden viikonloppu meno sai mut tuntemaan ilon sijasta stressiä, koska aika ei riitä mitenkään. Se, että aloin inhoomaan tätä blogia, jota ennen rakastin. Se, että istuin vessan pöntölläkin puhelin kädessä, että ehdin tekemään kaiken mitä pitää. Se, että aloin keskeyttämään meditoinnin, koska se ja se pitää vielä tehdä.
Löysin siis itseni tilanteesta, jossa mulla oli liian monta rautaa tulessa. Varsinainen työn lisäksi somesta on aikaa myöten tullut mun toinen työ. Olen julkaissut kirjan, opiskellut ketovalmentajaksi ja palautumisohjaajaksi, rakentanut verkkokurssia, kirjoittanut blogia, kouluttanut saksanpaimenkoiria jne. Millä helvetin ajalla? No, jokainen voi varmaan sen itsekin päätellä mutta kerron nyt kuitenkin: öisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Liian monena yönä olen herännyt neljältä kirjoittamaan ja ollut loppu päivän puolivaloilla. Ja kaikki on ihan omaa syytä, koska ihan itse olen ajanut itseni tähän pisteeseen. En ole burn outissa enkä ole koskaan ollutkaan, mutta jos jatkan tätä rataa niin pian olen. Enkä aio jatkaa.
Olen tehnyt valintoja viime viikkojen aikana. Olen luopunut 3:sta isosta aikasyöpöstä, jotka liittyvät bloggaamiseen ja someen. Tällä hetkellä teen vapaa-ajallani ainoastaan keto verkkokurssia ja sitäkin ajan kanssa, keskityn insta storeihin ja päivitän blogia silloin kuin siltä tuntuu. Ja lasken rimaa alemmaksi. Blogin suhteen se näkyy siinä, että jos julkaisen yleensäkään kuvia, niin ne ovat nopeita kännykkä räpsyjä. Kirjoitan mitä sylki suuhun tuo. Kiroilen, jos tekee mieli kiroilla ja yleensä tekee. En vastaa enää ystävällisesti ilkeisiin viesteihin, vaan alan bannaamaan. En ole ennenkään kuvia kumarrellut, mutta nyt se vähäinenkin loppuu. Niin ja alan tekemään somea enemmän Karin kanssa, koska se on niin älyttömän hauskaa. Me tehdään nykyään yhdessä instastoreja Karin ketomatkasta ja tällä tiellä jatketaan ainakin toistaiseksi. Eli nyt on hyvä aika lopettaa mun seuraaminen jos haet blogeista kauniita kuvia, kielioppivirheistä vapaata tekstiä ja sopivaa kielenkäyttöä. Mä nostan nyt käteni ylös, hyppään ilmaan ja lähden lentämään vapauteen.
Tuu instaan seuraamaan aitoa ja filttereistä vapaata elämää (storeissa): satusjoholm
Uutta tutkimustietoa ikääntymisen vaikutuksista aineenvaihduntaan
ikääntymisen vaikutuksista painonhallintaan on tullut uutta tutkimustietoa
Luin eilen mielenkiintoisen artikkelin Hesarista liittyen ikääntymisen vaikutuksista aineenvaihduntaan. Tähän asti ollaan oltu siinä käsityksessä, että aineenvaihdunta hidastuu ikääntymisen vuoksi (30-40 vuotiaana) ja minäkin olen aiheesta kirjoittanut blogiini. Science-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidäkään paikkansa vaan se on vanhentunutta tietoa. Eli jos painosi alkaa nousemaan 30-40-vuotiaana, niin syy ei siis olekaan ikääntymisen aiheuttamasta aineenvaihdunnan hidastumisessa. Aineenvaihdunta voi kyllä hidastua, mutta syyt ovat muualla. Ikääntymisen kyllä laiskistuttaa aineenvaihduntaa, mutta vasta noin 60-vuotiaana ja eikä silloinkaan merkittävästi. Tämä uusi tieto on mullistava ja ainakin minun mielestäni tosi vapauttavaa!
Lue lisää postauksia painonhallinnasta täältä.

paino nousee herkästi ikääntyessä- mistä sitten on kysymys?
Monella ihmisellä kuitenkin juuri tuo 40 (tai viimeistään 50) vuoden ikä tuntuu olevan tosi kriittinen painonhallinnan kannalta. Itsellänikin paino nousi juuri tuon ikäisenä 5 kiloa- kilot lähtivät kuitenkin helposti pois kun vähensin hieman (HUOM! vain hieman) ruokavalioni energia määrää. Koska kyse ei olekaan ikääntymisen aiheuttamasta aineenvaihdunnan hidastumisesta, niin mistä sitten? Tutkimuksen mukaan syynä näyttää olevan aktiivisuuden ja lihaskudoksen määrän väheneminen. Lihas polttaa levossakin enemmän energiaa kuin läski ja mikäli lihasten määrä vähenee nuoruus iästä, niin aineenvaihdunta hidastuu vääjäämättä. Ja aineenvaihdunnan hidastuminen tarkoittaa sitä, että lihot herkemmin mikäli syötä saman verran kuin aikaisemmin. Eli kyse on kyllä aineenvaihdunnan hidastumisesta, mutta syy siihen ei olekaan ikääntyminen vaan aktiivisuuden eli liikunnan ja/tai arki aktiivisuuden väheneminen.
no entäs sitten menopaussi?
Tutkimuksen mukaan myös menopaussin aiheuttaman hormonaaliset muutokset eivät olisi lihomisen taustalla, toisin kun usein ajatellaan. Eli liikunnan merkitys painonhallinnassa nousi entistä vahvemmin esiin: mikäli ihminen onnistuu säilyttämään liikunnallisuuden tason samalla tasolla kuin nuorempana, ikääntymiseen liittyvä aineenvaihdunnan laiskistuminen jää tulematta. Tosin ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen sitä mieltä, että vaihdevuodet ovat edelleen tosi kriittistä aikaa painonhallinnan osalta. Esimerkiksi jos nainen ei saa nukuttua vaihdevuosi oireiden vuoksi, niin ei se ainakaan helpota palautumista ja näin ollen painonhallintaa. Ja monet muutkin asiat vaikuttavat lihomiseen, esimerkiksi tietyt sairaudet, insuliiniresistenssi, palautuminen- ruokavaliosta puhumattakaan. Mutta tämän tutkimuksen valossa näyttää olevan päivän selvää, että lihaksista kannattaa pitää kiinni kynsin ja hampain ja lihasmassaa ylläpidetään ja lisätään liikunnan avulla. Eli viimeistään nyt kannattaa unohtaa pika dieetit ja laihdutuskuurit, joissa energiansaanti on alle oman perusaineenvaihdunnan- paino kyllä laskee, mutta liian usein menetetään läskin sijasta lihasta. Sen sijaan pysyvä elämäntapa muutos, jossa kiinnitetään huomiota ruokavalioon, liikuntaan. ja palautumiseen kannattaa aina- mikäli siihen on tarvetta:)
Tuu instaan satusjoholm


8