VHH mansikka muffini on raikas, terveellinen ja helppotekoinen kesäherkku. Hiilareita on ainostaan 2 g yhdessä muffinissa eli nämä VHH mansikka muffinit sopivat erinomaisesti ketogeeniseen, viljattomaan tai mihinkä tahansa ruokavalioon. Voit leipoa muffinit joko manteli- tai lupiinijauhosta. Olen kokeillut valmistaa näitä molemmista jauhoista ja molemmat toimivat- tosin lupiinijauhoa käytetään vähemmän. Tämä ohje on kehitelty pitkälti VHH suklaa cupcaken ohjeen pohjalta- kokeile ihmeessä sitäkin ellet ole jo kokeillut! Toivon, että nämä VHH mansikkamuffinit tuovat runsaasti iloa kesäpäiviisi- ketoruokavaliolla voi välillä herkutella näillä vähähiilarisilla herkuilla hyvällä omalla tunnolla<3

VHH mansikka muffini MAKROT 1 ANnos

• r 25 g
• p 5 g
• hh 2 g
• kcal 258

Lisätietoja: Makrot on laskettu mantelijauhon mukaan. Hiilihydraattimäärä ei muutu mikäli käytät lupiinijauhoa, koska sitä käytetään vähemmän kuin mantelijauhoa. Pähkinäsuklaalevitteen ja mansikoiden määrä on karkea arvio.

ootko jo testannut?

VHH pizzapiirakka- 14 g hh koko piirakassa

Kuitupitoiset ketorieskat- hiilaria 3 g

VHH savulohipiirakka jokiravuilla- oisko tässä kesän hittipiirakka?

rautainfuusiossa 1 000 mg suoraan suoneen

Olin toissapäivänä rautainfuusiossa, jossa minulle tiputettiin 1 000 mg rautaa suoraan suoneen. Toimenpide oli kivuton ja hyvin helppo: makasin vaan paikoillani tiputuksen ajan ja se oli siinä. Päädyimme lääkärini kanssa rautainfuusioon sen vuoksi, että ferritiini arvo oli taas tullut alaspäin kuin lehmän häntä: se on parhaimmillaan ollut 122 ja nyt se oli 46. En saa sitä rauta tableteilla pidettyä tarpeeksi ylhäällä vaan se lähtee heti rajuun laskuun jos olen vähänkin aikaa syömättä rautaa. MInun kohdallani ferritiini pitäisi olla noin sadan paikkeilla koska kärsin levottomista jaloista. Jalat alkaavat vaivaamaan heti kun ferritiini laskee. Minulla todettiin levottomat jalat laajassa unipolygrafiassa Helsingin uniklinikalla. Jo tuolloin Markku Partinen kysyi ferritiinistä, mutta sanoin asian olevan kunnossa 😎

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo

järkyttävää miten ihminen sopeutuu puolivaloilla elämiseen!

Ihmettelin kovasti kun taas viime kevään aikana levottomat jalat palasivat kuvioihin iltaisin. Jouduin käyttämään kohtuuttomasti aikaa pohkeiden ja takareisien venyttelyyn ja iltaisin Kari sai hieroa mun jalkoja ihan kiitettävästi. Mikäli joku päivä venyttely jäi väliin, niin ilta oli aika karmea. Ja olenhan mä ollut koko alkuvuoden tosi väsynyt- tosin väsymys on helpottanut ketoosin myötä. Tosin olen koko ajan ollut sitä mieltä, että en ole niin pirteä kuin yleensä olen ketoosissa ollessani.  Jälkeenpäin ajateltuna on aika outoa, ettei raudanpuute edes juolahtanut mieleeni! Ilmeisesti on taas ollut vauhtia liikaa! Lisäksi kynnet liuskottuvat pituussuunnassa tosi oudosti mitä olen ihmetellyt kovasti. Ja onhan mulla ollut unohtelua (nimet eivät jää edelleen mieleen) ja puolet päivästä menee auton avaimien etsimiseen:) Mutta olen jo niin tottunut siihen, etten ole edes ajatellut kognitiivisten ongelmien mahdollista yhteyttä raudanpuutteeseen. ON AIKA JÄRKYTTÄVÄÄ MITEN IHMINEN SOPEUTUU RAUDANPUUTTEEN OIREISIIN JA AJATTELEE, ETTÄ MUN ELÄMÄ VAAN NYT ON TÄMMÖISTÄ! ETTÄ TÄMMÖINEN MÄ NYT VAAN OON!

Lue myös: Raudanpuute

taivaastako se rauta tipahtaa?

Mun olo ollut rautainfuusion jälkeen ihan hyvä eli en ole kärsinyt mistään oireista joita sen jälkeen voi ilmaantua. Päätä ehkä särki hivenen rautainfuusion jälkeisenä päivänä, mutta en ottanut edes särkylääkettä. On yksilöllistä miten nopeasti olo alkaa kohenemaan, joillakin kestää viikon kun taas toisilla pari kuukautta. Nyt en syö lainkaan rautalisää ja 6 viikon kuluttua otetaan rauta-arvot ja katsotaan lääkärin kanssa missä mennään niiden suhteen. Olen varautunut siihen, että rautainfuusio joudutaan jatkossa uusimaan kerran pari vuodessa. Tulimme lääkärini kanssa siihen tulokseen, että olen todennäköisesti kärsinyt raudanpuutteesta jo yli 30 vuotta. Nuorena olin noin 5 vuotta lähes ilman ravintoa syömishäiriöni vuoksi ja treenasin silti kovasti, jopa 4 tuntia päivässä. Pian sen jälkeen kun parannuin syömishäiriöstä sain kaksi lasta, joita imetin yli 2 vuotta! En syönyt punaista lihaa. Historiaani kun miettii, niin mistä ihmeestä se rauta olisi elimistööni tupsahtanut, taivaastako?

rautainfuusio- julkiseltako?

En edes yrittänyt saada rautainfuusiota julkiselta puolelta, jossa asiaa lievästi sanottuna vähätellään. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollon rahat menevät erikoissairaanhoitoon, jonka vuoksi raudanpuutetta sun muita sairauksia vähätellään muoti-ilmiöinä ja pelotellaan rautainfuusion vaaroista (allergisen reaktion vaara). Raudanpuutteeseen ei päde sanonta ”se mikä ei tapa, se vahvistaa”. Raudanpuute invalidisoi elämää rajusti eikä kenenkään pitäisi tottua elämään elämäänsä puolivaloilla. Ainakaan mikäli meillä on vain yksi elämä kuten väitetään. Maksoin siis rautainfuusion itse, hinta oli toimenpidemaksun kanssa 670 euroa. Eli kallista lystiä, mutta toivottavasti on sen arvoista. Kirjoitan myöhemmin täällä blogissa ja instassa (satusjoholm) sainko apua rautainfuusiosta. Instastoreissa kerron asiasta enemmän, joten tuu seuraa mua instaan ellet jo sitä tee.

rautainfuusio vai rautatabletit

Rautainfuusio tulee kysymykseen yleensä silloin kuin rauta-arvot eivät kohoa tarpeeksi rautatableteilla tai vatsa ei kestä niitä. Tai niin kuin minun tapauksessani rauta-arvot romahtavat nopeasti uudestaan alas. Rautainfuusiossa on tietenkin omat riskinsä, joita itse pidän hyvin minimaalisina. Itse en miettinyt hetkeäkään otanko infuusion vai en kun lääkäri asiaa minulle ehdotti. Ajattelin, että jos jotakin sattuu, niin sitten sattuu. Elämää ei voi hallita. Mikäli raudanpuutetta hoitaa rautatableteilla, niin niitä pitää syödä tosi pitkään (puoli vuotta ei ole vielä mitään, tosin riippuu lähtötilanteesta) jotta raudanpuute korjaantuu. Jos epäilet itselläsi raudanpuutetta, niin hakeudu asiantuntevan lääkärin vastaanotolle tai mittauta itse ferritiini arvo. Itse en alkaisi sitä edes julkiselta pyytämään, koska muotisairaus 🙄