Hae
Kutsu vapauteen

Paras mahdollinen loman aloitus

Aloitin loman viime perjantaina ja tällä kertaa toteutui mun pitkäaikainen haave, jota ollaan suunniteltu mun veljen Jarnon kanssa jo vuosikausia: vietettiin vuorokausi kaksistaan mökillä Soinissa maailmaa parantaen. Toki paikalla oli myös 2 saksanpaimenkoiraa, Ove ja mun pojan koira Kara. Tuto jäi kotiin tällä kertaa, koska ei tule Karan kanssa toimeen. Saunottiin ja uitiin illalla tuntitolkulla, grillattiin ja keskusteltiin syvällisiä. Vielä keskiyöllä poltettiin takkaa, koska takana oli muutama viileä päivä ja mökissä oli ihanan kylmä. Kuten jo instaan kirjoitinkin, niin on mieletön rikkaus kun on veli, jonka kanssa voi puhua mistä vaan ja joka tuntee mut läpikotaisin. Yö nukuttiin vierekkäin ihan niin kuin usein lapsena:) Täydellisen illan kruunasi ihan mieletön täysikuu, joka mollotti suurena oranssina pallona Ison Lauttajärven yllä. Otin siitä kuvan  ja ajattelin teettää kuvasta taulun. Mun mielestä siinä on ihan mielettömät värit.

 

 

 

 

 

isä viimeistelee meidän mökkiä

 

 

Aamulla Jarno valmisti mulle aivan ihanan makuisen rasvakahvin, jota hän tuunasi mausteilla ja superfoodeilla. Jarno on ollut myös 2,5 kuukautta ketoosissa ja oli tosi hauskaa vaihtaa kokemuksia. Sen sijaan meidän äiti on Karin tavoin ”puoliketoosissa”:) Sitten vielä saunottiin, uitiin ja Jarno auttoi meidän isää, joka asensi meidän rakenteilla olevaan mökkiin ikkunoita ja ovia. Ja minä siivosin mökkiä rakennuspölystä. Jarno lähti iltapäivällä kotiin ja äiti tuli mun seuraksi vielä pariksi yöksi. Äitin mukana tuli vielä Jarnon Gordonin setteri uros Tenu, joka on Oven ja Karan hyvä kamu. Kyllä koirat nautti kun saivat olla koko ajan ulkona ja uida joka välissä. Mutta se on kyllä jännä ettei kukaan koirista käy tarpeillaan ilman, että ihminen lähtee viemään niitä:) Sunnuntaina käytettiin äidin kanssa kaikki 3 koiraa pohjavillapesussa Soinissa. Yllättävän hyvin meni vaikka olihan se ensikertalaisille alkuun hämmentävä kokemus:)

 

 

 

 

pian takaisin

 

 

Tänään kun lähdin ajamaan kotiin, niin isä jäi vielä laittamaan meidän mökkiin listoja. Keskiviikkona meillä on maalaustalkoot ja sitä ennen pitää hoitaa vielä sata ja yksi asiaa. Isä on tehnyt ihan mielettömän ison urakan meidän mökin eteen ja kuten aiemminkin olen sanonut, niin meidän mökkiprojektista ei olis tullut yhtään mitään ilman isää. Eli ylihuomenna mökki maalataan sisäpuolelta, mun eno maalasi isän kanssa ulkopuolen perjantaina. Jään taas mökille muutamaksi päiväksi, toiveissa olisi, että meidän omalla mökillä voisi nukkua ensimmäisen yön jo ihan pian:)

 

 

Tuu instaan: satusjoholm

 

 

 

 

Rankka viikko rautainfuusion jälkeen

Rautainfuusion jälkeen voi tulla monenlaisia oireita

Nyt on kulunut 9 päivää rautainfuusiosta ja takana on kyllä tosi rankka viikko. Se on ihan normaalia eli aika usein rautainfuusion jälkeen ilmenee kovaa väsymystä (jopa uupumusta) ja myös muita oireita kuten kuumetta, lihassärkyä, pahoinvointia jne. voi esiintyä. Oireet voivat kestää jopa useiden viikkojen ajan ja olla sitä vaikeampia mitä kauemmin raudanpuute on kestänyt. Hoitovastetta voi Esa Sopin mukaan parhaimmassa tapauksessa odottaa 3-14 vuorokauden kuluessa infuusiossa, mutta se voi kestää paljon kauemmankin (lähde ja lue lisää täällä). Yleensä oireet alkavat muutama päivä infuusion jälkeen ja näin tapahtui minullekin.

Lue myös: Rautainfuusiossa!

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo

outoja lihaskipuja

Väsymys alkoi kolmentena päivänä infuusion jälkeen eli viime perjantaina ja on jatkunut siitä saakka melko kovana. En ole kuitenkaan ollut ”petipotilas”, mutta olo on ollut todella sumuinen ja takkuinen eli tunnen olossani selvästi sen, että rautainfuusio on rankka toimenpide elimistölle. Se menee niin sanotusti shokkiin suuresta rautamäärästä- juuri tuolta minusta on viimeisen viikon aikana tuntunut. Viime viikonloppuna minulle tuli lisäksi lihaskipuja: ensin rintarankaan, jonka jälkeen ne siirtyivät vasempaan pohkeeseen. Olen valvonut muutaman yön noiden lihaskipujen takia. Oudointa lihaskivuissa on ollut se, että oikeassa pohkeessa on ollut kahden yön ajan sykkivää kipua- todella outoa! Olen joutunut ottamaan buranaa kolmena yönä, jotta olen saanut edes vähän nukuttua. Lihakset ovat tuntuneet myös joogatessa ”liian lyhyiltä” ja vasta eilen ne alkoivat antamaan ”hieman periksi” joogan aikana. Koska olen ollut väsynyt, niin myös ärtymystä on esiintynyt 😎

huomenna mökille lepäämään

Huomenna lähden mökille lepäämään Oven ja Karan kanssa. Mökille tulee myös mun vanhemmat ja veli tyttönsä kanssa. Huomenna alkaa myös loma, joten ihanaa kun saa kunnolla levätä ja palautua rautainfuusiosta. Mun oireilu infuusion jälkeen kertoo siitä, että olen kärsinyt raudanpuutteesta tosi pitkään- kuten viimeksi kirjoitinkin yli 30 vuotta. Onhan se tietty iso muutos elimistölle kun yhtäkkiä se saakin rautaa ylenmäärin kun on ensin sopeutunut raudanpuutteesen lähes mun koko elämäni ajan. Toivottavasti nyt rauta alkaa imeytymään kunnolla- sen nähdään sitten tulevaisuudessa. Olen kuitenkin varautunut siihen, että infuusio joudutaan toistamaan- ehkä kuitenkin seuraavalla kerralla riittää pienempi määrä eli 500 mg. Odotan innolla sitä päivää kun huomaan, että olo alkaa kohentumaan. Kirjoitan tänne blogiin kuulumisia säännöllisesti eli pidän teidät ajantasalla ihan kuten olen luvannutkin. Aurinkoista päivää kaikille!

Ps. Kiitos kommenteistanne rautainfuusioon liittyen. Sain myös yhden erittäin oudon kommentin, jossa eräs facen terveysryhmää ylläpitävä mieshenkilö kertoi, että raudanpuute on pelkästään laiskuutta ja infuusio on varmin tapa hankkia itselleen syöpä. Kuulemma rauta-arvot saa kohenemaan luonnollisilla tavoilla. Niinpä niin…Tuli tosi surullinen tuosta kommentista enkä viitsi tähän nyt tämän enempää kirjoittaa mitä asiasta ajattelen…

Tuu instaan: satusjoholm

edelliset postaukset