
Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys
Kaupallinen yhteistyö: https://www.palautumiskoulupro.fi/
autonomisesta hermostosta
Autonominen hermosto jakautuu sympaattisen ja parasympaattiseen osaan. Hermostot toimivat sympatovagaalisessa vuorovaikutuksessa eli ne eivät kilpaile keskenään. Elimiin tulee siis sekä sympaattisia ja parasympaattisia impulsseja siten, että sympaattiset impulssit kiihdyttävät ja parasympaattiset rauhoittavat (Harri Peltomaa, 2017). Sympaattinen hermosto aktivoituu toiminnassa ja varsinkin stressitilassa. Sympaattisen hermoston toimintaan liittyy kiinteästi HPA-akseli, joka aktivoituessaan erittää kortisolia eli stressihormonia. HPA-akseli aktivoituu myös fyyisessä rasituksessa. Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa ja se mahdollistaa energiavarastojen täyttymisen ja palautumisen. Parasympaattisen hermoston toimintaan liittyy läheisesti 10. aivohermo eli vagus/kiertäjähermo, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Vagushermo yhdistää toisiinsa aivot, keuhkot, sydämen ja vatsan ja aktivoi sydämen, keuhkojen, pallean, munuaisten ja suoliston toimintaa aina peräsuoleen saakka.
Lue palautumiseen ja uneen liittyviä postauksia kootusti täältä.

pitkäaikainen stressi voi johtaa sympaattisen hermoston liialliseen aktivaatioon eli sympakotoniaan
Pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen kuormitus voi johtaa autonomisen hermoston sympaattisen osan liialliseen aktivoitumiseen eli sympakotoniaan. Sympakotonia voi johtaa pahimmillaan uupumiseen eli burn outiin ellei asiaan puututa tarpeeksi ajoissa. Lue lisää sympakotoniasta ja sen aiheuttamista oireista täältä. Elimistö palautuu lyhytaikaisesta stressistä luonnollisesti tasapainon tilaan ihan itsekseen. Sen sijaan pitkittyneestä stressitilasta toipuminen vaatii aikaa. Palautumisohjaajakoulutuksessa olen oppinut, että autonomisen hermoston tasapainottuminen tai rauhoittuminen vie aikaa vähintään kaksi kuukautta tai jopa pidempään (Jukka Kataja, Rentoutuminen ja voimavarat, 2009). Mikäli stressitila on jatkunut todella pitkään, niin toipuminen voi viedä vieläkin pidemmän ajan, jopa useita kuukausia. Sympakotoniasta toipuminen edellyttää muutakin kuin sen tiedostamista, että palautuminen on riittämätöntä. Tarvitaan tekoja eli sitä, että palautumiseen aletaan kiinnittää huomiota eli elämäntapamuutosta. Olemme tottuneet elämäntapamuutoksiin painonhallinnan osalta, mutta harvemmin siitä puhutaan tässä yhteydessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen rentoutumisharjoitus vie yhden askeleen lähemmäksi palautumisen tilaa ja tuo hetken helpotuksen stressaantuneelle keholle ja mielelle.
Lue myös: Opiskelu alkoi- tämä koulutus muuttaa mun elämän

Hengityksellä voidaan vaikuttaa autonomiseen hermostoon
Yksi tehokkaimpia tapoja autonomisen hermoston tasapainottamiseen on hengitys. Rauhallinen hengitysrytmi ja hengitysharjoitukset lisäävät hermoston parasympaattista tilaa. Yksi suurimmista oivalluksista Palautumisohjaajakoulutuksen aikana on ollut se, että hengitysharjoituksiakin voi tehdä suorittamalla! Olen meditoinut, joogannut ja tehnyt hengitysharjoituksia päivittäin jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan aina hengitys ei olekaan ollut rentoa ja rentouttanut kehoa, vaan se on ollut puskemista ja suorittamista, mikä on saattanutkin aiheuttaa jumeja kehoon ja lisätä elimistön sympaattista aktivaatiota. Jälleen kerran tulin siihen tulokseen, että suorittaja on suorittaja vaikka olisikin joogaopettaja ja meditoisikin päivittäin! Mutta aion opetella itseni ulos tästä suorittamisen noidankehästä ja sain jo viime viikonlopun aikana runsaasti välineitä luonnollisen ja rauhoittavan hengityksen opettelemiseen. Olen kuin alkoholisti, jonka huume on suorittaminen! Tiedostin myös, että hengityksen rentouden opetteleminen vaatii aikaa eikä sekään tapahdu hetkessä SUORITTAMALLA! Hengitystä ei voi puskea rennoksi vaan uuden taidon opetteleminen on kuin opettelisi ajamaan polkupyörää: hitaasti harjoittelemalla ja välillä kaatuen, mutta kuitenkin koko ajan eteenpäin mennen.
Lue myös: Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset

epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi jumittaa kehoa- kehon asennot vaikuttavat hengitykseen
Stressi vaikuttaa hengitysrytmiin eli nopeuttaa hengitysrytmiä ja kehon asento vaikuttaa hengityksen soljuvuuteen. Jokaisella meistä on oma luonnollinen hengitysrytmi, joka on usein kadoksissa. Sisään-ja uloshengityslihaksien lisäksi hengitykseen osallistuu myös apuhengityslihakset, joita ovat niskan, kaulan ja rintakehän yläosan lihakset. Epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi aiheuttaa lihasjumeja niskoihin ja rintakehään, kun taas tasapainoinen hengitys rentouttaa kehoa ja tasoittaa hengitysrytmiä. Koulutuksessa kävimme opiskelimme pinnallisen ja palleahengityksen eroa: miltä ne tuntuvat ja näyttävät.
Mikäli hengityslihakset ovat kovin jumissa, niin rauhallinen hengitys voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Ulla Ollikkala kertoi, että myös alan ammatti-ihmisiltä löytyy hengityksen epätasapainoa, joka ilmenee apuhengityslihasten jännityksenä ja kireytenä. Tämä saattaa johtua mm. siitä, että lihakset ovat hieman liiankin hyvässä kunnossa eikä niitä ole osattu rentouttaa. Lisäksi jos ihminen käyttää paljon lihastyötä hyvän ryhdin kannattelemiseen, voi tasapainoinen hengitys olla mahdotonta. Tämä antoi paljon ajattelemisen aihetta itselleni. Palautumisohjaajakoulutukessa teimme paljon harjoituksia, joissa keskityimme hengityksen tasapainottamiseen ja siihen, että tunsimme kuinka hengitys kulki pitkin selkärankaa ylös ja alas aina lantionpohjaan saakka. Se oli ihan mieletöntä ja olen tehnyt noita harjoituksia päivittäin koulutuspäivien jälkeen. Ensi viikolla alan pitämään taas pienen tauon jälkeen hermostoa tasapainottavia syvävenyttelyharjoituksia instassa- tuu mukaan:)
Terveellistä elämää ja hermostoa rauhoittavia LIVE-harjoituksia instassa: satusjoholm ja 2blackgsd
PalautumiskouluPRO:n etusivulle pääset täältä.
lue lisää palautumisesta ja unesta
- Laajan unipolygrafian kautta Prahaan
- Kotikäyttöisten unenseurantalaitteiden luotettavuus- haastttelussa Uniklinkan Markku Partinen
- Laaja unipolygrafia Helsingin Uniklinikalla- tulokset ja niiden vertailu Ouran unituloksiin
- Helsingin uniklinikan Markku Partinen: Levottomien jalkojen ja raajaliikehäiriön hoito
- Sympatikotonia- Kärsitkö oudoista oireista vaikka lääkärin mukaan kaikki on kunnossa?
- Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon
- Voidaanko pitkittynyttä stressitilaa hoitaa ruokavaliolla ja lisäravinteilla
- Tätä et välttämättä tiennyt unesta- haastettelussa Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta
- Palautuminen- Tiedätkö mitkä asiat edistävät ja estävät palautumistasi?
- Miten olen saanut lisättyä syvän unen määrää
- Vagushermon vaikutus hyvinvointiin ja palautumiseen- haastettalussa suunnistuksen maailmanmestari Jani Lakanen
SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA
Instani löydät nimellä satusjoholm.
Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.
Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.
IFH2 kokeessa tänään Uuraisilla- miten Mummukka pärjäsi?
IFH2 koe uuraisilla- miten me nyt sinne päädyttiin?
Oltiin tänään Tuton eli Wanda vom Pfälzer-Hofin kanssa IFH2 erikoisjälkikokeessa Uuraisilla. Kesällä jo päätin, ettei me enää jäljestetä pellolla kun ikääkin alkaa Mummukalla olemaan hulppeat yli 9,5 vuotta. Ja on nivelrikkoa etupäässä ja ahtaumaa selässä. Ja oltiinhan me tuo eläkepäätöskin tehty jo monta kertaa ja aina tultu samaan tulokseen: eläkeläisen sijasta Tuto on osa-aika eläkeläinen. Heinäkuussa pyörsin kuitenkin tämänkin päätöksen kun meille tuli Ove Uupukka ja Uupuskan kanssa tietty alettiin heti treenaamaan pellolla, kuinkas muuten. En mä vaan voinut jättää Tutoa kotiin tai autoon kun pentu pääsee jäljelle. Ei ollut sydäntä moiseen. Tuto on kuiteskin toiminnan tytsyjä, sanan varsinaisessa merkityksessä 😎
Lue myös: Tuleeko meille toinen saksanpaimenkoira- tuponeuvottelujen lopputulos

Heinäkuussa taas käärittiin hihat
Siitä se taas lähti. Heinäkuussa otettiin taas tolpat, esineet ja liinat autoon, käärittiin hihat ja alettiin hommiin. Tutohan on eläkkeellä oleva metsäjälkikoira ja se näkyy pellolla jäljestettäessä, enemmän tai vähemmän. Ekan tuloksen pellolta Tuto sai viime syksynä ykkösestä. Tänä kesänä ja syksynä hain tarkkuutta jäljelle, koska tuulella koira ajoi jäljen vierestä. Aloin käyttämään tosi paljon ruokaa jäljellä, siis paljon enemmän kuin ennen. Tarkkuutta tulikin lisää ja tänään tuulisella säällä koira ajoi hyvin jäljen päällä, tosin välillä seilasi. Sen lisäksi treenattiin lähtöjä ja ekaa suoraa paljon, koska ne ovat olleet vaikeita Tutolle sekä metsässä että pellolla. Niin, ja niitä harhoja! Tuto ei ole koskaan reagoinut molempiin harhoihin, mutta toiseen on saattanut reagoida. Nuo harhat eniten jännittikin ennen koetta. Ja se, että onko kakkosen jälki liian pitkä tuon ikäiselle koiralle, koska se rasittaa jo nuorempienkin koirien fysiikkaa ja tietty pääkopasta puhumattakaan.
Lue myös: Helpotuksen huokaus!

en voi olla ylpeämpi Mummukasta!
Tuto nosti jäljen varmasti ja jäljesti ekan suoran tosi hyvin. Tarkisteli kulmia ja piikkejä, mutta selvitti ne. Riista jälkiä oli pellolla paljon ja niitä välillä piti tarkistella. Välillä jäljesti todella maavainuisesti, välillä korkeammalla nenällä, varsinkin jos liina pääsi liian löysälle. Korjasi aina kun liina kiristyi. Mä olen aina jäljestänyt ihan koiran lähellä ja antanut Tutolle vahvan liinatuen. No, metsässä se onnistui kokeessakin, pellolla ei sattuneestä syystä:) Se, että olen 10 metrin päässä koirasta, tuo epävarmuutta jäljestämiseen sekä koiralle että ohjaajalle. Eka harhaan ei reagoinut, toista tarkisteli molempiin suuntiin ja lopulta teki viisaan päätöksen jatkaa oikeaa jälkeä. Tuossa vaiheessa pääsi iso helpotuksen huokaus:) Kaksi esinettä jäi ilmaisematta ja se tietty näkyi pisteissä. Mutta tänään 78 pistettä ja tulos kakkosesta! Kakkosluokassa oli neljä koiraa ja Tuto sijoittui toiseksi. En voisi olla ylpeämpi Mummukasta ja vähän itsestänikin. On tosi hyvä fiilis siitä, että jaksoin treenata Tuton vielä tähänkin lajiin. Tuomarina toimi Mika Mattila ja pidin hänen arvostelutyylistään tosi paljon: irtopisteitä ei herunut, mutta linja oli tosi oikeudenmukainen ja selkeä. Kiitos Keski-Suomen palvelukoirayhdistykselle hienosti järjestetystä kokeesta- kiitämme jälleen kerran<3 Treenikamulleni Asko Hämäläiselle kiitokset kaikesta- vuodesta toiseen ollaan treenattu yhdessä ja matka jatkuu.
Lue myös: Äijämäistä ärinää, kanankakan syöntiä ja peltohommia

mitäs seuraavaksi- Uupuska pääsee rokkiksen syyniin
Mitäs sitten seuraavaksi me alettaisiin Mummukan kanssa touhuamaan? Uupuska jatkaa pellolla ja pääsee parin viikon kuluttua Maarit Rokkamäen tsekattavaksi. Sen lisäksi Ovella alkaa nyt tottistreenit vähän intensiivisemmällä otteella ja nosework harjoitukset. Mutta mitäs Tuton kanssa- eläkettä ei enää edes mietitä:)
Seuraa Tutoa ja Ove Uupuskaa instassa: 2blackgsd
Ja seuraa nyt sitten muakin: satusjoholm



0