Hae
Kutsu vapauteen

Tavarasta luopumisella uusi suunta elämälle

KAIKKI TURHA KIERTOON

Noppa on muuttamassa pois kotoa ihan virallisestikin nyt alkuvuodesta. Hän on asunut jo jonkin aikaa Mintun luona, mutta ei ole voinut viedä sinne tavaroitaan, koska asunto on niin pieni. Pian tilanne muuttuu kun nuoripari muuttaa uuteen asuntoon.  Noppa ja Minttu otti kirpparipöydän Jyväskylän keskustasta (ajatelkaa sinne on välillä ollut kymmenen minuutin jono) ja mekin alettiin käymään kaappeja läpi ja päätettiin laittaa kaikki turha kiertoon ja tukea samalla nuorenparin projektia. Kun pojat olivat pieniä meillä oli kirpparipöytä parin vuoden välein, joskus kaksikin kuukautta yhteen putkeen. Pistin kaiken turhan kiertoon ja pojatkin myivät omia lelujaan ja saivat niistä rahat.  Meillä ei siis koskaan ollut kaapeissa ”mitään turhaa”, muutoin kuin ihan väliaikaisesti.

7 vuotta sitten muutimme tähän meidän nykyiseen taloomme: yhdistimme Jyväskylän ja Helsingin kodit ja tavaraa tuli molemmista kodeista. Samoihin aikoihin luovuin joka vuotisesta kaappien ja laatikoiden siivoamisesta ennen joulua ja kirpputoripöydän vuokraamisesta. Se oli virhe. Tosin en tarkoita sitä, että tuo homma pitää tehdä juuri jouluksi vaan sitä, että lopetin kaappien ja laatikoiden JÄRJESTELMÄLLISEN siivoamisen ja kierrättämisen. Vaikka meillä kaapit eivät pursunneetkaan tavaraa, niin siitä seurasi kuitenkin se, että niihin kertyi turhaa rompetta ja se, että en meinannut enää löytää mistään mitään.

ei kiitos koriste-esineille, kirjoille kyllä

Rakennutimme itse nykyisen kotimme ja olimme sen verran poikki muutosta ja kaikesta, ettemme jaksaneet tuolloin käydä kaikkea tavaraa tarkasti läpi vaan laitoimme kirjat sun muut laatikoihin ja kaappeihin, jossa ne olivat poissa silmistä. Meillähän on tosi vähän mitään tavaraa näkyvillä: minimalistina inhoan kaikkea koriste-esineitä ja haluan, että on avaraa, mikä helpottaa myös siivoamista. Mutta niitä kirjoja, niitä meillä on paljon! Ja vanhoja pyyhkeitä, verhoja jne. molemmista kodeista.  Ja onhan vaatteitakin kertynyt vaikka niitä kierrätän kyllä koko ajan, mutta siitä huolimatta.

voi sitä johtojen ja piuhojen määrää!

Joulun pyhinä se siis alkoi: kävimme noin viikon aikana KAIKKI meidän kodin kaapit ja laatikot läpi! Herran jumala sitä johtojen ja piuhojen määrää, jota löytyi TV-huoneen laatikoista eikä kukaan enää muistanut mitä piuhoja ne oli!! Laitoimme muovisäkkejä huoneiden lattialle ja osa tavaroista meni suoraan roskiin, osa kierrätykseen ja osa kirpparille. Nopan tyhjentäessä oman huoneensa isoja jätesäkkejä lähti peräti 5 kappaletta roskikseen. Eikä huone ollut edes tupaten täyttä eikä näyttänyt siltä, että olisi ollut täynnä tavaraa!

Konmarittamista(ko)

Ymmärsin laatikoita ja kaappeja siivotessani miten huojentavalta tuntui luopua kaikesta turhasta! Meinasin kirjoittaa, että kyse ei ollut konmarittamisesta, vaan LUOPUMISESTA ja TAVARASTA EROON PÄÄSEMISESTÄ, mutta tarkemmin asiaan perehdyttyäni kyse on juurikin konmarittamisesta! Toki järjestelin myös uudella tavalla kaikki kaapit ja laatikot ja ensimmäistä kertaa tässä talossa asuessamme ajatus oli mukana. Myös mieheni Kari nautti tästä projektista tosi paljon ja molemmat olimme sitä mieltä, että tavarasta luopuminen selkeytti ja ikään kuin puhdisti kodin lisäksi myös mieltä ja lisäsi energiaa. Se tuntui ihan mahtavalta!!

vaiensin entä jos tarviin vielä tätä- lauseen

Säilytimme ainoastaan tärkeimmät kirjat, muut menivät kirpparille. Nyt kirjat on lajiteltu myös sen mukaan minkä tyyppisiä ne ovat ja ne on nyt helppo löytää. Muuramen laatikoissa on nyt tilaa ja moni laatikko on tyhjänä. Luovuimme kaikesta tavarasta, joita emme ole viiteen vuoteen käyttäneet. Myös varastossa ei ole nyt mitään turhaa.  Mitä jos joskus tarvitsen tätä- lauseen vaiensin tietoisesti kun jostakin tavarasta tai vaatteesta  oli vaikea luopua. Ostan sitten kyseisen tavaran tai lainaan jostakin, mutta jos en ole sitä vuosiin käyttänyt, niin tuskin käytän jatkossakaan. Kävin läpi kaikki pienetkin laatikot vaatehuoneissa, vessoissa ja eteisessä.

uusi suunta elämälle

Aiomme jatkaa samalla linjalla: mitä vähemmän tavaraa, sen parempi. Huomaan olevani paljon levollisempi ja onnellisempi kun ympärilläni (ei siis edes laatikoissa) ei ole mitään turhaa! Tämän projektin jälkeen haluan kiinnittää myös enemmän huomiota ostoskäyttäytymiseeni: en halua ostaa enää yhtään mitään mitä en oikeasti tarvitse! En edes rasvoja, meikkejä ja vaatteita. Enkä tee sitä pelkästään ympäristön vuoksi vaan myös itseni. Kysymys ei ole edes mistään uudesta asiasta vaan paluusta vanhaan elämäntapaan, jossa kierrätin säännöllisesti ja kaapit olivat enemmän tyhjiä kuin täysiä. En tarvitse ympärilleni tavararöykkiöitä tunteakseni oloni turvalliseksi vaan epäjärjestyksessä olevat laatikot aiheuttavat minulle alitajuista pään sisällä olevaa sekasortoa. Mielestäni kyse ei ollut ainoastaan kodin putsaamisesta vaan enemmänkin energiapuhdistuksesta. Nimittäin asiasta seurasi se, että aloin kiinnittämään huomiota ainaiseen kiireeseeni ja siihen, että teen montaa asiaa yhtäaikaa. Sen tiedostettuani päätin, että aion järjestää tänä vuonna elämäni uudelleen, siitä kirjoitan lisää myöhemmin.

Onko Sinulla ollut samanlaista projektia? Mitä ajattelet kierrätyksestä ja tavarasta luopumisesta?

Lue myös: Tatuointini ja mitä ne tarkoittavat

 

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .

Tatuointini ja mitä ne tarkoittavat- toivepostaus

Minulta on kyselty paljon tatuoinneistani: mitä niissä lukee ja mitä ne tarkoittavat? Kaikki mun tatskat on henkisiä symboleja ja niiden tarkoitus on vahvistaa ja suojata. useimmat niistä liittyvät tavalla tai toisella joogaan, joka on ollut osa elämääni jo 18 vuotta. Ensimmäisen tatskani otin vanhimman poikani Allun painostuksesta: olin joskus heikkona hetkenä luvannut ottaa tatskan jos hänkin ottaa. Hän otti ensimmäisen tatskansa heti kun täytti 18-vuotta, joten pakkohan minunkin oli pitää lupaukseni. Sen jälkeen nuorempi poikani Noppa tuli täysi-ikäiseksi ja hän alkoi ottamaan tatskoja. Harva se ilta nuorukainen istui makuuhuoneemme nojatuolissa ja sanoi: ”Äiti, voidaanko suunnitella mun tatskoja? Ja mitäs tatskoja sä otat seuraavaksi”? Siitä se vöyhötys sitten alkoi ja tatskoja alkoi ilmestymään eri puolille kehoa, tosin pieniä sellaisia. Meidän Allu on suunnitellut itse kaikki tatskansa, mutta Nopalla on monta mun suunnittelemaan tatskaa. Ja yksi niistä on ihan mieletön: haluaisin sen itsellenikin joskus…

Ensimmäisen tatskani tuli niskaan, koska se oli silloin heikko paikkani: olin loukannut niskani aika pahasti nuorempana voimistelussa ja vanhempana onnettomuudessa. Halusin siihen suojaavan symbolin joka edustaa vahvuutta ja rakkautta. Rakastan tuota tatskaa yli kaiken ja se näkyy kivasti ellen pidä pooloa ja poololla taas sen saa hyvin peittoon jos jostakin kumman syystä semmoinen tilanne tulisi vastaan. Tähän mennessä ei ole kyllä tullut enkä osaa kuvitella mikä se tilanne voisi olla.

Seuraavana otin tatskat molempiin käsiini ja halusin niihin tekstit. Oikeassa kädessäni lukee Free Soldier eli vapaa soturi, joka kuvastaa henkistä matkaani ja päämäärääni. Vasemmassa kädessäni lukee Rebirth, joka tarkoittaa minulle sekä jälleen- että uudestisyntymistä. Molemmat tatskat on tehty samalla fontilla ja valitsin fontin, josta sana ei näy selvästi mutta sen pystyy kyllä lukemaan, jos oikein keskittyy katsomaan tarkasti.

Sitten oli jalkojen vuoro. Halusin molempien pohkeiden ulkosyrjälle ”Everything happens for a reason” sekä tekstinä että symbolina. Vasemmassa jalassa on teksti ja oikeassa symboli. Rakastan varsinkin tuota symbolia, se on tosi kaunis. Uskon ja haluan joka päivä muistaa, että kaikella tapahtuneella on tarkoituksensa ja ymmärrän sen ennemmin tai myöhemmin. Mikään ei elämässäni tapahdu vahingossa. Myös molemmilla pojillani on sama teksti ihollaan ja ne ovat ihan mielettömän hienoja. Allulla on tosi iso teksti kyljessä ja Nopalla ranteessa.

Viimeisimmät tatskani olen ottanut oikean kyynärvarren sisäpuolen yläosaan ja vasemman ranteen sisäpuolelle.  Kyynärvarren sisäosan teksti on sanskriittia ja tarkoittaa ”Olen soturi” eli taas soturi symboli. Ranteeseen on tatuoitu sankriitiksi Moksha. Se tarkoittaa suomeksi ”Olen emotionaalisesti vapaa”. Eli soturi ja vapaus teemat toistuvat eri puolella kehoa.

Vaikka pidänkin tosi paljon omista tatskoistani, niin meidän pojilla on vielä upeampia. En ole itselleni halunnut mitään isoja kuvia tai tekstejä joita pojillani on paljonkin. Alla olevasta kuvasta näette minun suunnitteleman tatskan Nopan olkapäässä, josta kirjoitan seuraavassa tatska postauksessa lisää. Siinä postauksessa esittelen kännykkäkuvin poikien hienoimmat tatskat ja niiden merkitykset.

Lue myös: TV-ohjelma, kustannussopimus ja juttu ketolehteen

Postauksen suuret kuvat: Pasi Hakala/Studio Varjo

SEURAA TERVEYSTIETOISTA MATKAANI BLOGISSA, FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA

Instani löydät nimellä satusjoholm.

Blogin painonhallintaan, uneen, palautumiseen ja terveelliseen elämään liittyvät postaukset löydät kootusti täältä.

Blogin vähähiilihydraattisia ruoka- ja herkkuohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Blogin meditaatio-ja hengitysharjoituksia löydät täältä.

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä .