hiilaripäivä jakaa mielipiteitä

Hiilaripäivä (yhtenä päivänä syödään selvästi enemmän hiilareita kuin normaalisti) ketoosissa jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Osa ketoilijoista vannoo sen nimeen, varsinkin laihduttajat. Useimmilla se buustaa aineenvaihduntaa ja hiilaripäivän jälkeen painonlasku tuntuu kiihtyvän selvästi. Osa ketoilijoista taas ei voi ajatellakaan hiilaripäivää eli se on ehdoton nou nou. Osalla syynä on pelko pysyvästä repsahduksesta eli jos annat hiilareille pikku sormen, niin ne vievät koko käden eli yksi hiilaripäivä tarkoittaakin useampaa päivää tai sitä, että homma tyssää kokonaan siihen. Sitten on niitä ketoilijoita, jotka ovat ketoosissa terveydellisistä syistä. Jos hiilaripäivä nostaa verensokerit pilviin, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Jokaisen ketoosissa olevan lähtökohta, tilanne ja intressit ovat erilaiset, joten on täysin ymmärrettävää, että myös suhtautuminen hiilaripäivään vaihtelee.

Lue myös: Ketotietopaketti ja ketopäiväkirjat

Oletko jo testannut VHH savulohipiirakkaa jokiravuilla? Ohje täällä.

Hiilaripäivä- kuinka usein?

Hiilaripäivän järkevyyttä ja toimivuutta ajatellen määrällä ja tiheydellä ON merkitystä. On ihan eri asia pitääkö hiilaripäivän esimerkiksi kerran kuussa tai kahdessa, kun että sen pitää kerran viikossa. Hiilaripäivä katkaisee yleensä aina ketoosin ellet esimerkiksi juokse marathonia samana päivänä. Ja se miten nopeasti pääset takaisin ketoosiin riippuu sadasta eri asiasta (liikunnan harrastaminen, paastoaminen, yleiskunto, hormoonit, miten kauan ketoosi on jatkunut jne.) ja tässäkin asiassa yksilölliset erot ovat suuria. Toinen pääsee ketoosin lähes saman tien, kun taas toisella siihen pääseminen voi viedä jopa viikon. Mikäli ketoosin takaisin pääseminen on kovan työn takana, niin tällöin hiilaripäivässä tuskin on hirveästi järkeä. Ainakaan niitä ei kannata pitää usein eikös vaan? Sen sijaan, jos ketoosin pääseminen on vaivatonta ja oma olo ei ole päivä tolkulla karmea hiilaripäivän jälkeen ja jos vielä painonlaskukin kiihtyy sen ansioista, niin miksipäs ei? Parhaimmassa tapauksessa hiilaripäivä silloin tällöin auttaa terveellisen elämäntavan ylläpitämistä. Mikäli haluaa pitää silloin tällöin hiilaripäivän, niin mielestäni jokaisen on itse kokeiltava kuinka usein sellaista on järkevä pitää. Yksi tai kaksi asiaa on kuitenkin varmaa: liian tiheään niitä ei kannata pitää ettei ketoosi katkea koko ajan ja ennen kuin alkaa pitämään hiilaripäiviä, niin kehon pitää olla kunnolla rasva-adaptoinut. Tähän menee aikaa yleensä muutamasta viikosta aina muutamaan kuukauteen. Kerron viimeisessä kappaleessa kuinka usein itse pidän hiilaripäivän.

Lue myös: Ketodieetti on rasvadieetti

Kuinka paljon hiilareita hiilaripäivänä?

Mikäli päätät pitää silloin tällöin hiilaripäivän, niin kuinka paljon niitä hiilareita sitten kannattaa nauttia? Mielestäni tämäkin on yksilöllistä. Osa nauttii vaan hieman enemmän kuin normaalisti, osa pitää kunnon mättöpäivän. Mitä enemmän hiilareita nauttii hiilaripäivänä, sitä hitaammin glykogeenivarastot tyhjentyvät hiilaripäivän jälkeen. Toki glykogeenivarastot saa helposti tyhjenemään nopeasti liikunnan avulla, joten itse en hiilaripäivänä mieti hiilareiden määrää ollenkaan. Ajattelen kuitenkin niin, että mikäli hiilarien nauttiminen aiheuttaa terveysongelmia ja siitä huolimatta joskus haluaa pitää hiilaripäivän, niin  tässä tapauksessa nauttisin niitä hiilaripäivänäkin kohtuullisesti eli en vetäisi kaksin käsin. Ja tuo kohtuullisuuden käsite tarkoittaa tietty kaikille eri asiaa eli kuten huomaatte, niin tämä mun teksti on ympäripyöreää jaarittelua. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että KAIKKI ON YKSILÖLLISTÄ EIKÄ OLE OLEMASSA KETOGURUA, JOKA VOI LATOA UNIVERSAALEJA TOTUUKSIA JOKA PÄÄTEE JOKAISEEN YKSILÖÖN.

Lue myös: Ahdistava ketokeskustelu

pidänkö itse koskaan hiilaripäivää?

Pidän itse aina silloin tällöin hiilaripäivän, koska en halua olla ihan ehdoton ketoosinkaan suhteen. Joskus vaan tulee tilanteita, että jos meinaa syödä, niin on joustettava hiilareissa esimerkiksi kyläillessä. En halua tehdä ruokavaliostani numeroa, muutoinkin ihmiset stressaavat kun tietävät, että tulen kylään:) Ja joskus pidän hiilaripäivän, jos mun oikeasti tekee kovasti mieli jotakin hiilaripitoista. En halua taistella mielihalujani vastaan edes ketoosissa. Esimerkkinä voin todeta, että viimeisen 2 kuukauden ajan mun on tehnyt kerran mieli syödä enemmän hiilihydraatteja kuin normaalisti. Tuo kerta oli viime sunnuntaina kun olimme mieheni kanssa syömässä satamassa ja mun alkoi tehdä mieli jäätelöä. Söin 2 isoa palloa jädeä hyvällä omalla tunnolla, tosin vähän piti vilkuilla ympärille ettei kukaan näe. Kerroin jäden syömisestä instastoryssani (insta löytyy nimellä satusjoholm) jonka seurauksena mulle tuli paljon toivomuksia kirjoitaa aiheesta tänne blogiin. Ja jo seuraavana päivänä olin takaisin ketoosissa. Sunnuntaina mulle tuli huono olo sokerista, mutta maanantaina olo oli jo hyvä. Ja mikä parhainta: mulla on aina hiilaripäivän jälkeen sellainen olo, että ihanaa palata takaisin ketoruokavaliolle! Maanantaina nopeutin ketoosin pääsyä pitkällä aamulenkillä ja pätkäpaastolla. HIIT-treeni toimii myös loistavasti mikäli haluaa nopeuttaa ketoosiin pääsyä. Lue lisää HIIT-treenistä täältä.

Lue myös: Ketogeeninen ruokavalio voi oleellisesti parantaa tai heikentää ruokavaliotasi

hiilaripäivä: katastrofi ja pelastus

Summa summarun: hiilaripäivä voi olla katastrofi tai pelastus, joka buustaa aineenvaihduntaa ja antaa virtaa noudattaa ketoruokavaliota. Kehoittaisin jokaista ihanaa Mussukkaa kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään. Sopiiko hiilaripäivä just mulle ja jos ei sovi niin miksi? Miten usein sellaisen voi pitää, jotta olo olisi hyvä ja energinen? Kuinka paljon hiilareita kannattaa hiilaripäivänä vetää: pikki riikkisen vai kaksin käsin? Mitä mieli sanoo, missä se menee? Ja ennen kaikkea: jos hiilaripäivästä seuraa totaalinen repsahtaminen, niin mitä asioita sen taustalla on: tunnesyömistä, laastarointia vai mitä? Tästä asiasta kirjoitan VHH ruoka- ja herkkuoheita kirjassani ja kirjoitan siitä myös jatkossa tänne blogiin. Esimerkiksi sokerikoukun taustalla on aina asioita, jotka kannattaa selvittää. Mutta näistä myöhemmin lisää. Seuraavaksi sitten kirjoitan blogiin siitä mitä terveyshyötyjä olen saanut ketoosista ja mitä mä syön. Näistä aiheista on toivottu kovasti postauksia. Niitä odotellessa lue täältä aikaisemmin kirjoitettuja postauksia ketoruokavaliosta. Ja katsele täältä VHH ruoka- ja herkkuohjeita, joita on kertynyt sivustolle reippasti yli 200.

Tuu seuraamaan ketogeenistä elämääni instaan: satusjoholm

PS. Tulossa myös ketoaiheisia LIVE lähetyksiä

TILAA VHH RUOKA- JA HERKKUOHJEITA KIRJA TÄÄLTÄ: kari.sjoholm10@outlook.com Hinta 23,50 + 4,90 postimaksu

pihatöitä ja terassin laittoa

Piiiiiitkästä aikaa kirjoittelen vähän kuulumisia. Viime viikot ovat olleet tosi kiireisiä enkä ole ehtinyt kuulumisia kirjoitella. Kun on päivät töissä, illat harrastaa koirien kanssa ja liikkuu vielä itsekin, niin meinaa tunnit vuorokaudessa loppua. Ollaan tehty Karin kanssa paljon pihatöitä: haravoitu, paikkailtu nurmikkoa (jotkut ovat kaivaneet muutaman kuopan) ja nyt ollaan pari päivää laitettu terassia kesäkuntoon. Ollaan pesty terassit ja terassikalusteet sekä laitettu sohvat ja pöydät paikoilleen. Just nauroin, että olikohan järkevää, koska pian ilma täyttyy keltaisesta siitepölystä, mutta on se vaan niin ihana löhötä ulkona pehmoisella sohvalla kahvia juoden ja kirjoitellen:) Päätin, etten laita terassille enää ollenkaan kukkivia kukkia, koska ne roskastaa niin älyttömästi, että mulla menee hermot. Tänä vuonna meidän isolle terassille tulee ainoastaan heiniä (rakastan niitä yli kaiken) ja vihreitä kasveja. Ehkäpä pöydälle tulee jokin kukkiva kukka, jos en malta olla ilman niitä. No katsotaan…

kenelläkään ei ole mun lähelle tulemista

Viime viikonloppu meni kokonaan haku- ja tottiskoulutuksessa Oven kanssa. Hyvä että ehdin äitienpäivä päivälliselle. Ovesta on kasvanut tosi iso ja vahva uros, joka on välillä itsekin ihmeissään omista voimistaan. Sillä on alkanut aggressio vietti aukeamaan viime aikoina ja joudun olemaan sen kanssa tarkkana, koska se vahtii mua tosi kovasti. Kenelläkään ei ole mun lähelle tulemista jos Ovelta asiaa kysytään. Tutokin voi tosi hyvin: se nauttii lämpimistä keleistä ja siitä, että pääsee taas jäljelle ja uimaan. Ne on Oven kanssa ihan erilaisia: Ove inhoaa hellettä ja möllöttää sisällä Karin kanssa, kun taas Tuto haluaa olla ihan koko ajan ulkona mun kanssa. Tänään mennään taas isolla porukalla metsälenkille Allun, Nopan, Moonan ja heidän koirien kanssa. Otetaan kahvia termariin mukaan ja nautitaan aurinkoisesta kelistä.

ketoosia ja asthangajoogaa

Kuten tiedättekin, olen ollut nyt 2,5 viikkoa ketoosissa. Olo on pääsääntöisesti jo tosi hyvä (huonojakin päiviä on ollut) ja olen nukkunut tosi hyvin. En usko, että olen ihan vielä rasva-adaptoitunut, mutta varmaan sekin pian tapahtuu. Toiselle ja kolmannella kerralla se tapahtuu nopeammin kuin ensimmäisellä. Olen jaksanut treenatakin melko hyvin ja tällä kertaa asiaa on varmaan auttanut alkuvaiheessa elektrolyyttien käyttö, josta juuri äsken julkaisin postauksen. Aikaisemmin en ole niitä käyttänyt ollenkaan. Olen myös perehtynyt siihen, että miksi joillakin ihmisillä uni muuttuu katkonaiseksi ketoosissa. MInulla näin kävi viimeksi, mutta nyt olen saanut siihenkin asiaan helpotusta. Kirjoitan aiheesta ihan pian postauksen. Ketoruokavalion lisäksi olen aloittanut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen uudestaan asthangajoogan, jonka aloitin vuonna 2002. Harrastin sitä päivittäin yli 10 vuotta ja sen jälkeen siirryin vähän vapaampaan vinyasajoogaan. Voi että kun asthanga on taas ollut ihanaa- haastavuudestaan huolimatta tai ehkä juuri siksi. Lisäksi olen viime viikkoina perehtynyt kasvojoogaan, johon olen hurahtanut ihan täysin. Käypä katsomassa mun instasta kasvojooga LIVE, joka pidettiin kasvojooga opettaja Päivi Salmisen kanssa pari viikkoa sitten.

olen tottunut golfleskenä oloon

Tässä vähän kuulumisia nopeasti:) Tänään Kari savustaa lohta- aah, se on niin hyvää! Syödään sitä kasvisten kera. Illalla on tottistreenit, jossa paneudun tänään Pitkän Pojan irroitus ongelmaan:) Tutokin pääsee mukaan fiilistelemään vanhoja aikoja. Niin ja vielä se piti kertoa, että Herra Sjöholmilla on alkanut taas golfkausi ja hän osallistuu  ensimmäistä kertaa SM-kisoihin mun painostuksesta. Eli olen taas golfleski, mutta olen siihen tottunut ja se sopii mulle oikein hyvin. Mulla on itsellä niin paljon tekemistä, että on helppo antaa toiselle vapaus harrastaa niin paljon kuin sielu sietää. Ihanaa aurinkoista päivää kaikille<3 Niin ja mulle voisi vinkata sellaisista kesäkukista, jotka ei roskaa niin järkyttävästi– jospa sittenkin meidän terassille tulisi kukkivia kukkia:) Kiitos jos jaksat vaivautua.

viimeisimmät postaukset

• Ketoosiin- elektrolyyteillä vai ilman?
• Kurkuma vähensi matala-asteista tulehdusta
• Kolmannen kerran ketoosissa
• Paras VHH pizza ikinä!
• Nestettä poistava vihersmoothie

Tuu instaan: satusjoholm ja 2blackgsd