hiilaripäivä jakaa mielipiteitä

Hiilaripäivä (yhtenä päivänä syödään selvästi enemmän hiilareita kuin normaalisti) ketoosissa jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Osa ketoilijoista vannoo sen nimeen, varsinkin laihduttajat. Useimmilla se buustaa aineenvaihduntaa ja hiilaripäivän jälkeen painonlasku tuntuu kiihtyvän selvästi. Osa ketoilijoista taas ei voi ajatellakaan hiilaripäivää eli se on ehdoton nou nou. Osalla syynä on pelko pysyvästä repsahduksesta eli jos annat hiilareille pikku sormen, niin ne vievät koko käden eli yksi hiilaripäivä tarkoittaakin useampaa päivää tai sitä, että homma tyssää kokonaan siihen. Sitten on niitä ketoilijoita, jotka ovat ketoosissa terveydellisistä syistä. Jos hiilaripäivä nostaa verensokerit pilviin, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Jokaisen ketoosissa olevan lähtökohta, tilanne ja intressit ovat erilaiset, joten on täysin ymmärrettävää, että myös suhtautuminen hiilaripäivään vaihtelee.

Lue myös: Ketotietopaketti ja ketopäiväkirjat

Oletko jo testannut VHH savulohipiirakkaa jokiravuilla? Ohje täällä.

Hiilaripäivä- kuinka usein?

Hiilaripäivän järkevyyttä ja toimivuutta ajatellen määrällä ja tiheydellä ON merkitystä. On ihan eri asia pitääkö hiilaripäivän esimerkiksi kerran kuussa tai kahdessa, kun että sen pitää kerran viikossa. Hiilaripäivä katkaisee yleensä aina ketoosin ellet esimerkiksi juokse marathonia samana päivänä. Ja se miten nopeasti pääset takaisin ketoosiin riippuu sadasta eri asiasta (liikunnan harrastaminen, paastoaminen, yleiskunto, hormoonit, miten kauan ketoosi on jatkunut jne.) ja tässäkin asiassa yksilölliset erot ovat suuria. Toinen pääsee ketoosin lähes saman tien, kun taas toisella siihen pääseminen voi viedä jopa viikon. Mikäli ketoosin takaisin pääseminen on kovan työn takana, niin tällöin hiilaripäivässä tuskin on hirveästi järkeä. Ainakaan niitä ei kannata pitää usein eikös vaan? Sen sijaan, jos ketoosin pääseminen on vaivatonta ja oma olo ei ole päivä tolkulla karmea hiilaripäivän jälkeen ja jos vielä painonlaskukin kiihtyy sen ansioista, niin miksipäs ei? Parhaimmassa tapauksessa hiilaripäivä silloin tällöin auttaa terveellisen elämäntavan ylläpitämistä. Mikäli haluaa pitää silloin tällöin hiilaripäivän, niin mielestäni jokaisen on itse kokeiltava kuinka usein sellaista on järkevä pitää. Yksi tai kaksi asiaa on kuitenkin varmaa: liian tiheään niitä ei kannata pitää ettei ketoosi katkea koko ajan ja ennen kuin alkaa pitämään hiilaripäiviä, niin kehon pitää olla kunnolla rasva-adaptoinut. Tähän menee aikaa yleensä muutamasta viikosta aina muutamaan kuukauteen. Kerron viimeisessä kappaleessa kuinka usein itse pidän hiilaripäivän.

Lue myös: Ketodieetti on rasvadieetti

Kuinka paljon hiilareita hiilaripäivänä?

Mikäli päätät pitää silloin tällöin hiilaripäivän, niin kuinka paljon niitä hiilareita sitten kannattaa nauttia? Mielestäni tämäkin on yksilöllistä. Osa nauttii vaan hieman enemmän kuin normaalisti, osa pitää kunnon mättöpäivän. Mitä enemmän hiilareita nauttii hiilaripäivänä, sitä hitaammin glykogeenivarastot tyhjentyvät hiilaripäivän jälkeen. Toki glykogeenivarastot saa helposti tyhjenemään nopeasti liikunnan avulla, joten itse en hiilaripäivänä mieti hiilareiden määrää ollenkaan. Ajattelen kuitenkin niin, että mikäli hiilarien nauttiminen aiheuttaa terveysongelmia ja siitä huolimatta joskus haluaa pitää hiilaripäivän, niin  tässä tapauksessa nauttisin niitä hiilaripäivänäkin kohtuullisesti eli en vetäisi kaksin käsin. Ja tuo kohtuullisuuden käsite tarkoittaa tietty kaikille eri asiaa eli kuten huomaatte, niin tämä mun teksti on ympäripyöreää jaarittelua. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että KAIKKI ON YKSILÖLLISTÄ EIKÄ OLE OLEMASSA KETOGURUA, JOKA VOI LATOA UNIVERSAALEJA TOTUUKSIA JOKA PÄÄTEE JOKAISEEN YKSILÖÖN.

Lue myös: Ahdistava ketokeskustelu

pidänkö itse koskaan hiilaripäivää?

Pidän itse aina silloin tällöin hiilaripäivän, koska en halua olla ihan ehdoton ketoosinkaan suhteen. Joskus vaan tulee tilanteita, että jos meinaa syödä, niin on joustettava hiilareissa esimerkiksi kyläillessä. En halua tehdä ruokavaliostani numeroa, muutoinkin ihmiset stressaavat kun tietävät, että tulen kylään:) Ja joskus pidän hiilaripäivän, jos mun oikeasti tekee kovasti mieli jotakin hiilaripitoista. En halua taistella mielihalujani vastaan edes ketoosissa. Esimerkkinä voin todeta, että viimeisen 2 kuukauden ajan mun on tehnyt kerran mieli syödä enemmän hiilihydraatteja kuin normaalisti. Tuo kerta oli viime sunnuntaina kun olimme mieheni kanssa syömässä satamassa ja mun alkoi tehdä mieli jäätelöä. Söin 2 isoa palloa jädeä hyvällä omalla tunnolla, tosin vähän piti vilkuilla ympärille ettei kukaan näe. Kerroin jäden syömisestä instastoryssani (insta löytyy nimellä satusjoholm) jonka seurauksena mulle tuli paljon toivomuksia kirjoitaa aiheesta tänne blogiin. Ja jo seuraavana päivänä olin takaisin ketoosissa. Sunnuntaina mulle tuli huono olo sokerista, mutta maanantaina olo oli jo hyvä. Ja mikä parhainta: mulla on aina hiilaripäivän jälkeen sellainen olo, että ihanaa palata takaisin ketoruokavaliolle! Maanantaina nopeutin ketoosin pääsyä pitkällä aamulenkillä ja pätkäpaastolla. HIIT-treeni toimii myös loistavasti mikäli haluaa nopeuttaa ketoosiin pääsyä. Lue lisää HIIT-treenistä täältä.

Lue myös: Ketogeeninen ruokavalio voi oleellisesti parantaa tai heikentää ruokavaliotasi

hiilaripäivä: katastrofi ja pelastus

Summa summarun: hiilaripäivä voi olla katastrofi tai pelastus, joka buustaa aineenvaihduntaa ja antaa virtaa noudattaa ketoruokavaliota. Kehoittaisin jokaista ihanaa Mussukkaa kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään. Sopiiko hiilaripäivä just mulle ja jos ei sovi niin miksi? Miten usein sellaisen voi pitää, jotta olo olisi hyvä ja energinen? Kuinka paljon hiilareita kannattaa hiilaripäivänä vetää: pikki riikkisen vai kaksin käsin? Mitä mieli sanoo, missä se menee? Ja ennen kaikkea: jos hiilaripäivästä seuraa totaalinen repsahtaminen, niin mitä asioita sen taustalla on: tunnesyömistä, laastarointia vai mitä? Tästä asiasta kirjoitan VHH ruoka- ja herkkuoheita kirjassani ja kirjoitan siitä myös jatkossa tänne blogiin. Esimerkiksi sokerikoukun taustalla on aina asioita, jotka kannattaa selvittää. Mutta näistä myöhemmin lisää. Seuraavaksi sitten kirjoitan blogiin siitä mitä terveyshyötyjä olen saanut ketoosista ja mitä mä syön. Näistä aiheista on toivottu kovasti postauksia. Niitä odotellessa lue täältä aikaisemmin kirjoitettuja postauksia ketoruokavaliosta. Ja katsele täältä VHH ruoka- ja herkkuohjeita, joita on kertynyt sivustolle reippasti yli 200.

Tuu seuraamaan ketogeenistä elämääni instaan: satusjoholm

PS. Tulossa myös ketoaiheisia LIVE lähetyksiä

TILAA VHH RUOKA- JA HERKKUOHJEITA KIRJA TÄÄLTÄ: kari.sjoholm10@outlook.com Hinta 23,50 + 4,90 postimaksu

äiti kärsi voimakkaasta vatsan turvotuksesta tulleessaan meille!

Vatsan turvotus on vaivannut äitiäni pitkään ja hän kärsi voimakkaasta vatsan turvotuksesta kun hän saapui meille tämän viikon maanantaina. ”Potkupallo vatsa” kuvaus on asian vähättelyä kun taas ”jumppapallo vatsa” asian voimakasta liioittelua- joka tapauksessa vatsa oli niin turvoksissa, että nopeasti katsottuna ajattelin äidin lihoneen rajusti. Edellisessä postauksessa kirjoitinkin, että hänen vatsassa on joko rasvaa tai turvotusta. Nähdessäni mikä muutos äidin vatsassa tapahtui ruokavalio muutoksen seurauksena 2 päivässä voin nyt todeta, että kyse on pääasiassa voimakkaasta turvotuksesta. Äitihän on hyvin hoikka, jopa laiha. Mutta niin kauan kun muistan hän on valittanut vatsaansa, joka on hänen mielestään liian iso.

Lue myös: Lämmin ketopuuro

Kuva Pasi Hakala/Studio Varjo

vatsan turvotus on vaivannut äitiä niin kauaa kuin muistan

Muistan nuoruudesta sen kun olimme äidin kanssa saunassa ja hän aina valitti vatsan turpoamisesta ja ihmetteli minun littanaa vatsaani. Tuolloin ajattelimme, että hänen vatsansa turpoaa sen takia, koska vatsalihakset ovat niin heikot:) Minä taas kadehdin äidin hoikkia missin sääriä- olisin maksanut mitä vain saadessani samanlaiset. En ymmärtänyt koskaan hänen (ja muidenkaan vatsan turvotuksesta kärsivien) ongelman tukaluutta, koska en itse ole juurikaan kärsinyt kyseisestä ongelmasta. Toki vatsani joskus turpoaa, mutta se on todella harvinaista. Monilla ihmisillä vatsan turvotukseen liittyy myös tukala olo ja kaasunmuodostus, joskus myös kivut. Äidilläni on ollut myös lihas- ja nivelkipuja viime vuosikymmenien aikana. Koska äidin olo on ollut muutoinkin tosi nuutunut Nellin kuoleman jälkeen, niin hän päätti aloittaa ruokavalio muutoksen, lue lisää täältä. Hän alkoi syömään samaa ketoruokaa kun mitä minä syön pari päivää ja muutos oli ällistyttävä! En olisi iki päivinä uskonut ellen olisi itse nähnyt!

Katso blogin yli 200 VHH ruoka- ja herkkureseptiä täältä.

parissa päivässä vatsan turvotus hävisi

KAHDESSA PÄIVÄSSÄ äidin vatsan turvotus laski niin paljon, että mulla loppuu sanat kuvaamaan sitä muutosta! Tekisi mieli laittaa sata huutomerkkiä. Olimme molemmat i-h-a-n ihmeissämme ja tulimme siihen tulokseen, että hän on todennäköisesti ollut jo vuosikymmeniä yliherkkä viljoille, ja nyt kun ketolla hän luopui niiden käytöstä, niin turvotus helpotti! Sinänsä en ihmettele sitä, että viljojen pois jättäminen (luulen, että viljattomuus oli sen suurin asia, ketoruokavalion hyödyt tulevat todennäköisesti vähän myöhemmin) helpotti turvotusta (kuulemma monille käy niin), vaan sitä, että se tapahtui niin lyhyessä ajassa. Taas tekisi mieli laittaa sata huutomerkkiä, mutta yritän hillitä itseäni. Tiedän toki, ettei suolisto kuntoudu kahdessa päivässä vaan se ottaa aikaa eli todennäköisesti hänen vatsansa on vieläkin turvoksissa ja turvotus tulee vielä entisestään laskemaan ajan kanssa jos hän vaan pysyy ketolla tai VHH ruokavaliolla tai vähintään viljattomalla. Jatkossa saamme myös nähdä saako hän apua nivel- ja lihaskipuihin em. ruokavaliosta.

Lue postauksia ketoruokavaliosta ja painonhallinnasta täältä.

Äidin vatsan turvotuksen noin radikaali helpottaminen oli tosi merkittävä asia itselleni. Ymmärsin viimeistään nyt ruokavalion järkyttävän suuren merkityksen terveydellemme. Toki olen sen aina tiennyt, mutta näin suurta muutosta näin lyhyessä ajassa en todellakaan ole koskaan ennen nähnyt. Olen vaikuttunut, todella! Toki itsellänikin on kokemusta viljattoman ja ketoruokavalion vaikutuksista veriarvoihin (kolesteroli, herkkä crp jne.) ja migreeniin, olen kirjoittanut postauksen aiheesta täällä eli ei tämä uutta ole minullekaan. Aamulenkillä mietin tätä äidin vatsan turvotuksen helpottamista ja sitä, että tuleekohan musta tämän kokemuksen myötä fanaatikko? Alanko huutaa ja meuhkaamaan aggressiivisesti koko maailmalle, että kokeilkaa nyt ihmeessä ruokavalio muutosta jos kärsitte terveysongelmista! Olen aina ollut hyvin hillitty mielipiteissäni, mutta kun itse omin silmin näkee noin suuren muutoksen noin lyhyessä ajassa, niin omatkin silmät avautuvat ihan eri tasolla. Arvatkaa harmittaako kun ei otettu kuvia ennen ja jälkeen? RUOKAVALIOLLA ON VÄLIÄ. PISTE.

TILAA VHH RUOKA- JA HERKKUOHJEITA KIRJA TÄÄLTÄ: kari.sjoholm10@outlook.com Hinta 23,50 + 4,90 postimaksu

Tuu instaan: satusjoholm ja 2 blackgsd