Hae
Kutsu vapauteen
Kaupallinen yhteistyö

Palautumisohjaajakoulutus- miltä opiskelu on tuntunut?

Kaupallinen yhteistyö: https://www.palautumiskoulupro.fi https://tampereenkesayliopisto.fi

Palautumisohjaajakoulutus- takaisin koulun penkille

 

 

Palalutumisohjaajakoulutus alkoi viime vuoden syyskuussa Tampereen kesäyliopistossa. Kerron tässä postauksessa hieman koulutuksesta ja miltä on tuntunut palata takaisin opintojen pariin. Olen kirjoittanut asiasta blogiin postauksia aikaisemmin, lue ne täältä ja täältä. Tuossa postauksessa kerron tarkemmin koulutuksesta ja siitä, miksi palautuminen kiinnostaa minua niin paljon, että päätin alkaa sitä opiskelemaan. Akateemisten tutkintojeni lisäksi olen opiskellut myös joogaohjaajaksi ja olinkin jo vannonut, että minun kohdallani opinnot saavat riittää. Niitä oli mielestäni jo ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Mieleni kuitenkin muuttui, kun sain kuulla Palautumisohjaajakoulutuksesta. Ja voiko ihminen koskaan opiskella liikaa?

 

Palautumisohjaajakoulutus ei valmista mihinkään tiettyyn ammattiin. Sen sijaan Palautumisohjaajakoulutuksen käynyt opiskelija voi viedä koulutuksen annin olemassa olevaan ammattiinsa tai työyhteisöönsä tai hyödyntää muutoin oppimaansa omassa elämässään. Palautumisohjaajakoulutuksen opiskelijat ovat eri alojen ammattilaisia, jotka täydentävät omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan palautumiseen palautumisohjaajaopinnoilla. Koulutuksessa onkin hyvinvoinnin ja terveyden ammattilaisia ja osaajia kuten fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, valmentajia, ryhmäliikuntatuntien vetäjiä jne.

 

Lue myös: Opiskelu alkoi- tämä koulutus muuttaa mun elämän!

 

 

 

 

palautumisohjaajakoulutuksen teoreettinen viitekehys

 

 

Palautumisohjaajakoulutus pitää sisällään 10 lähiopintopäivää, jotka jaetaan viiteen eri osakokonaisuuteen.  Kukin osakokonaisuus on 2 päivän pituinen. Eli lähiopintopäiviä Tampereen kesäyliopistolla tulee olemaan yhteensä 10 päivää koko koulutuksen aikana. Koulutukseen liittyy oleellisesti palautumisohjelmien itsenäistä harjoittelua ja aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutustumista. Lisäksi koulutus sisältää jonkin verran kotitehtäviä, jotka liittyvät palautumisohjelmien ohjaamiseen. Koulutuksen teoreettinen viitekehys koostuu länsimaisesta keho- ja rentoutusterapiasta, sekä sosiaalisen oppimisen teoriasta. Koulutus sopii sosiaali – ja terveysalan henkilöstölle, liikunnan parissa työskenteleville, työnohjaajille, sekä palautumisen taitoja tarvitsevalle joko omaan tarpeeseen tai ryhmänohjaukseen.

 

 

Lue myös: Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys

 

Palautumisohjaajakoulutuksen opiskelutapa

 

 

Palautumisohjaajakoulutuksen keskiössä on kohtaava ja tunteva vuorovaikutus. Lähiopintopäivien aikana irrottaudutaan verkkotyöskentelystä, myös välitehtävien suoritustapa tukee tätä ajattelua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähiopintopäivien aikana läppärit ja puhelimet loistavat poissaolollaan ja koneella olemisen sijasta keskitytään kuuntelemiseen ja palautumista edistäviin käytännön harjoituksiin. Koulutuksessa läpikäyty kirjallinen materiaali toimitetaan osallistujille sähköisesti  lähiopintopäivien jälkeen. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on ohjata Palautumisohjaajaopiskelijat lempeästi palautumisen maailmaan ja saada heidät tuntemaan omassa kehossaan miltä tuntuu olla palautumisen tilassa.

 

 

Lue lisää palautumisesta ja hermoston tasapainottamisesta täältä

 

 

 

Palautumisohjaajakoulutus on rentoa ja käytännön läheistä

 

 

Palautumisohjaajaksi opiskelu on ollut hyvin erilaista verrattuna akateemisiin opintoihini. Se on ollut paljon rennompaa ja käytännön läheisempää vaikka koulutuksessa käydään läpi myös palautumiseen liittyvää teoriapohjaa. Palautuminen ja hermoston toiminta on aiheena minulla entuudestaan tuttu, olenhan kirjoittanut siitä paljon blogiini jo ennen opintojen aloittamista. Akateemiset opintoni liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja opiskelu joogaohjaajaksi tukevat hyvin palautumisohjaajakoulutusta. Palautumisohjelmat ja jooga täydentävät mielestäni hyvin toisiaan: molemmissa menetelmissä liikutetaan hengitystä kehon eri osissa ja avataan kehon ja mielen lukkiumia ja tukoksia. Toinen pohjautuu länsimaiseen ja toinen itämaiseen perinteeseen. Eli mielestäni Palautumisohjaajakoulutus täydentää loistavasti omaa osaamistani liikunta-alan asiantuntijana ja joogaohjaajana. Tulevaisuudessa tulen todennäköisesti pitämään koulutuksia ja valmennuksia työyhteisöille ja yksityishenkilöille palautumiseen liittyen.

Kesäyliopistossa opiskelusta positiivinen kokemus

 

 

Palautumisohjaajakoulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen kesäyliopistostojen kanssa eri paikkukunnilla ympäri Suomea. En ole aikaisemmin opiskellut kesäyliopistossa ja voinkin kertoa, että kokemukseni on ollut hyvin positiivinen: koronasta huolimatta koulutus on saatu hyvin järjestettyä vaikka aloitus siirtyikin koronan takia muutamalla kuukaudella. Tampereen kesäyliopisto sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Tampereen yliopistoa. Rautatieasemalta on noin 10 minuutin kävelymatka kesäyliopistolle ja lähistöllä on runsaasti hotelleja, joissa pitkämatkalaiset voivat majoittua. Koulutuspaikan hyvän sijainti on ollut tosi tärkeää, koska olen matkustanut junalla Jyväskylästä Tampereelle. Opiskelu kesäyliopistossa on ollut niin sujuvaa ja vaivatonta, että voisin tulevaisuudessakin harkita uusia opintoja kesäyliopistossa.

 

 

Lue lisää Palautumisohjaajakoulutukseta täältä.

 

Lue lisää Tampereen kesäyliopiston monipuolisesta koulutustarjonnasta täältä.

 

Tuu instaan: satusjoholm ja 2blackgsd

Kaupallinen yhteistyö

Autonominen hermosto ei tasapainotu hetkessä- hengityksen merkitys

Kaupallinen yhteistyö: https://www.palautumiskoulupro.fi/

autonomisesta hermostosta

 

 

Autonominen hermosto jakautuu sympaattisen ja parasympaattiseen osaan. Hermostot toimivat sympatovagaalisessa vuorovaikutuksessa eli ne eivät kilpaile keskenään. Elimiin tulee siis sekä sympaattisia ja parasympaattisia impulsseja siten, että sympaattiset impulssit kiihdyttävät ja parasympaattiset rauhoittavat (Harri Peltomaa, 2017). Sympaattinen hermosto aktivoituu toiminnassa ja varsinkin stressitilassa.  Sympaattisen hermoston toimintaan liittyy kiinteästi HPA-akseli, joka aktivoituessaan erittää kortisolia eli stressihormonia. HPA-akseli aktivoituu myös fyyisessä rasituksessa. Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa ja se mahdollistaa energiavarastojen täyttymisen ja palautumisen.  Parasympaattisen hermoston toimintaan liittyy läheisesti 10. aivohermo eli vagus/kiertäjähermo, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Vagushermo yhdistää toisiinsa aivot, keuhkot, sydämen ja vatsan ja aktivoi sydämen, keuhkojen, pallean, munuaisten ja suoliston toimintaa aina peräsuoleen saakka.

 

 

Lue palautumiseen ja uneen liittyviä postauksia kootusti täältä.

 

 

pitkäaikainen stressi voi johtaa sympaattisen hermoston liialliseen aktivaatioon eli sympakotoniaan

 

 

Pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen kuormitus voi johtaa autonomisen hermoston sympaattisen osan liialliseen aktivoitumiseen eli sympakotoniaan. Sympakotonia voi johtaa pahimmillaan uupumiseen eli burn outiin ellei asiaan puututa tarpeeksi ajoissa. Lue lisää sympakotoniasta ja sen aiheuttamista oireista täältä.  Elimistö palautuu lyhytaikaisesta stressistä luonnollisesti tasapainon tilaan ihan itsekseen. Sen sijaan pitkittyneestä stressitilasta toipuminen vaatii aikaa. Palautumisohjaajakoulutuksessa olen oppinut, että autonomisen hermoston tasapainottuminen tai rauhoittuminen vie aikaa vähintään kaksi kuukautta tai jopa pidempään (Jukka Kataja, Rentoutuminen ja voimavarat, 2009). Mikäli stressitila on jatkunut todella pitkään, niin toipuminen voi viedä vieläkin pidemmän ajan, jopa useita kuukausia. Sympakotoniasta toipuminen edellyttää muutakin kuin sen tiedostamista, että palautuminen on riittämätöntä. Tarvitaan tekoja eli sitä, että palautumiseen aletaan kiinnittää huomiota eli elämäntapamuutosta. Olemme tottuneet elämäntapamuutoksiin painonhallinnan osalta, mutta harvemmin siitä puhutaan tässä yhteydessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen rentoutumisharjoitus vie yhden askeleen lähemmäksi palautumisen tilaa ja tuo hetken helpotuksen stressaantuneelle keholle ja mielelle.

 

 

Lue myös: Opiskelu alkoi- tämä koulutus muuttaa mun elämän

 

 

Hengityksellä voidaan vaikuttaa autonomiseen hermostoon

 

 

Yksi tehokkaimpia tapoja autonomisen hermoston tasapainottamiseen on hengitys. Rauhallinen hengitysrytmi ja hengitysharjoitukset lisäävät hermoston parasympaattista tilaa. Yksi suurimmista oivalluksista Palautumisohjaajakoulutuksen aikana on ollut se, että hengitysharjoituksiakin  voi tehdä suorittamalla! Olen meditoinut, joogannut ja tehnyt hengitysharjoituksia päivittäin jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan aina hengitys ei olekaan ollut rentoa ja rentouttanut kehoa, vaan se on ollut puskemista ja suorittamista, mikä on saattanutkin aiheuttaa jumeja kehoon ja lisätä elimistön sympaattista aktivaatiota. Jälleen kerran tulin siihen tulokseen, että suorittaja on suorittaja vaikka olisikin joogaopettaja ja meditoisikin päivittäin! Mutta aion opetella itseni ulos tästä suorittamisen noidankehästä ja sain jo viime viikonlopun aikana runsaasti välineitä luonnollisen ja rauhoittavan hengityksen opettelemiseen. Olen kuin alkoholisti, jonka huume on suorittaminen! Tiedostin myös, että hengityksen rentouden opetteleminen vaatii aikaa eikä sekään tapahdu hetkessä SUORITTAMALLA! Hengitystä ei voi puskea rennoksi vaan uuden taidon opetteleminen on kuin opettelisi ajamaan polkupyörää: hitaasti harjoittelemalla ja välillä kaatuen, mutta kuitenkin koko ajan eteenpäin mennen.

 

 

Lue myös: Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset 

 

 

 

epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi jumittaa kehoa- kehon asennot vaikuttavat hengitykseen

 

 

Stressi vaikuttaa hengitysrytmiin eli nopeuttaa hengitysrytmiä ja kehon asento vaikuttaa hengityksen soljuvuuteen. Jokaisella meistä on oma luonnollinen hengitysrytmi, joka on usein kadoksissa. Sisään-ja uloshengityslihaksien lisäksi hengitykseen osallistuu myös apuhengityslihakset, joita ovat niskan, kaulan ja rintakehän yläosan lihakset. Epätasapainossa oleva hengitystekniikka voi aiheuttaa lihasjumeja niskoihin ja rintakehään, kun taas tasapainoinen hengitys rentouttaa kehoa ja tasoittaa hengitysrytmiä. Koulutuksessa kävimme opiskelimme pinnallisen ja palleahengityksen eroa: miltä ne tuntuvat ja näyttävät.

 

 

Mikäli hengityslihakset ovat kovin jumissa, niin rauhallinen hengitys voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Ulla Ollikkala kertoi, että myös alan ammatti-ihmisiltä löytyy hengityksen epätasapainoa, joka ilmenee apuhengityslihasten jännityksenä ja kireytenä. Tämä saattaa johtua mm. siitä, että lihakset ovat hieman liiankin hyvässä kunnossa eikä niitä ole osattu rentouttaa. Lisäksi jos ihminen käyttää paljon lihastyötä hyvän ryhdin kannattelemiseen, voi tasapainoinen hengitys olla mahdotonta. Tämä antoi paljon ajattelemisen aihetta itselleni. Palautumisohjaajakoulutukessa teimme paljon harjoituksia, joissa keskityimme hengityksen tasapainottamiseen ja siihen, että tunsimme kuinka hengitys kulki pitkin selkärankaa ylös ja alas aina lantionpohjaan saakka. Se oli ihan mieletöntä ja olen tehnyt noita harjoituksia päivittäin koulutuspäivien jälkeen. Ensi viikolla alan pitämään taas pienen tauon jälkeen hermostoa tasapainottavia syvävenyttelyharjoituksia instassa- tuu mukaan:)

 

Terveellistä elämää ja hermostoa rauhoittavia LIVE-harjoituksia instassa: satusjoholm ja 2blackgsd

 

 

PalautumiskouluPRO:n etusivulle pääset täältä.

 

 

lue lisää palautumisesta ja unesta