Patologin tulokset ja koirien uusi uima-allas
2Kirjoitin viime viikolla postauksen Tuton nielussa olleesta patista, joka poistettiin kirurgisesti viime perjantaina Almavetissa Jyväskylässä. Tutolta leikattiin samalla molemmat nielurisat ja leikkauksen suoritti tuttu eläinlääkärimme Suvi Heinola. Voit lukea postauksen asiasta täältä. Kotiin tultuamme Tuto meni heti syömään ja sen jälkeen nukkumaan. Koira toipui leikkauksesta ällistyttävän hyvin, toki oli vaisu jo pelkästään voimmakkaiden kipulääkkeiden vuoksi muutaman päivän. Yhtään tippaa verta ei suustu valunut kotiuduttuamme ja parin päivän päästä koira oli selvästi terveemmän oloinen kuin ennen leikkausta. Yöt nukkui todella levollisesti eikä tuntunut kipuilevan lainkaan. Ruokana sai turvotettua nappulaa kuten normaalistikin. Säilytimme ruokaa kuitenkin jääkaapissa, jotta se olisi mahdollisimman kylmää ja näin ollen supistaisi verisuonia. Vatsakaan ei ärtynyt voimakkaista kipulääkkeistä vaikka sitä vähän pelkäsin. Annoin Tutolle kolme kertaa päivässä Antepsinia vatsan suojaksi ja runsaasti maitohappobakteeria ja boulardiita. Parin päivän ajan pidimme koiraa täysin levossa pikkulenkkejä lukuunottamatta eikä päästetty omaan pihaan tai terassille juoksemaan. Leikkauksesta on nyt kulunut 5 päivää eikä koirasta juurikaan huomaa sitä, että se olisi leikattu. Patti lähetettiin patologin tutkittavaksi ja tuloksia jännitti todella moni ihminen meidän oman perheen lisäksi.
Suvin kanssa laittelimme viestiä viikonloppuna koiran toipumisesta ja sain ohjeita siitä, mitä koira saa syödä ja miten se saa liikkua. Reilun viikon päästä leikkauksesta eli ensi viikonloppuna voi antaa jo ruoan lisäksi naudannahkanameja ja enää ei tarvitse rajoittaa liikuntaa. Tietenkään ei vielä treenata eikä tehdä pitkiä lenkkejä, mutta Karan (poikani saksanpaimenkoiran pentu) kanssa saa jo touhuta. Eilen Allu, Moona ja Kara tuli meille illalla grillaamaan ja testaamaan koirien uima-allasta, joka oli ostettu edellisenä päivänä. Sitten kilahti meseen Suvilta seuraava viesti: EI OO KASVAIN!!! Hyperplastinen muutos. Eli edelleen ei mitään vaarallista??Palaan huomenna tarkemmin?
Koirien allaspartyt
Ilo oli ylimmillään: Kari meni samantien laittamaan kuoharit kylmään, koirat räiskivät uima-altaassa, helpottunut puheensorina täytti terassin ja minä en meinannut millään käsittää, että tämä painajainen on nyt vihdoinkin ohi. Enkä ymmärrä sitä oikein vieläkään. Pikku hiljaa alkaa vasta tajuta, ettei tarvitse enää jännittää. Loppuilta meni syödessä ja juodessa ja mikä parasta meidän koko perhe oli koolla juuri tuolla hetkellä, kaikki rakkaat saman pöydän ääressä juuri oikeaan aikaan? En olisi voinut olla onnellisempi kuin olin tuossa hetkessä, Suvin viesti tuli täydelliseen aikaan.
Tuosta uima-altaasta sen verran, että löysin kuin löysinkin sen zoo plussalta ja vieläpä puoleen hintaan eli maksoi 60 euroa ja ilmainen toimitus. Hintaan sisältyi myös altaan päälle laitettava suojapeite. Koko on 160 cm ja matsku muovia. Allas menee tosi pieneen pilaan eikä ole puhallettava. Avasin sen pakkauksesta ja se oli suoraan käyttövalmis. Laitettiin se meidän terassille ihan sen takia että vesi pysyisi puhtaampana kuin jos allas olisi nurmikolla. Tuto oli aluksi epäluuloinen altaan suhteen ja puolen tunnin miettimisen jälkeen rohkaistui menemään altaaseen. Ja siitähän se räiskiminen sitten alkoi? Kesän paras ostos ja eilinen oli kesän paras päivä.
Suvin kanssa ollaan sovittu, että loppuvuodesta Tutolle tehdään allergiatestit, että tiedettäisiin mille koira on allerginen ja aloitettaisiin mahdollisesti siedätyshoidot. Koiran sairastelu on ajoittunut jo 6:n vuoden ajan toukokuun-syyskuun väliselle ajalla, muutoin koira on yleensä tosi terve. Eli koira sairastelee aina treeni- ja kisakaudella mikä on ollut todella harmillista. Tänäkin vuonna palveluskoirien SM-kisat jäivät väliin sairastelujen vuoksi vaikka tulokset olisivat olleet kasassa, samoin sakemannien mestaruuskisat.Onneksi kuitenkaan tälläkään kertaa ei ollut mitään vakavaa vaikka tämä juttu kyllä säikäytti kovasti samoin kuin se laihtuminen. Kiitos Suvi kun olet ollut koko ajan meidän tukena ja tiedän, että olet jatkossakin: olet kultaakin arvokkaampi ja arvostamme Sinua ja suurta sydäntäsi suuresti?
Huom! Tämä ei ole kaupallinen postaus eli maksoin altaasta sen hinnan mitä muutkin ihmiset.
Lisää koira-aiheisia postauksia löytyy täältä.
Blogin etusivulle pääset täältä.
Saksanpaimenkoiralla patti nielussa ja nielurisaleikkaus
Tänään oli se päivä, jolloin Tuton nielu leikataan mikäli nielurisassa oleva patti, paise tai kasvain ei ole hävinnyt 2 viikon antibioottikuurilla. Kuuri määrättiin sekä ohutsuolentulehduksen että nielumuutoksen hoitoon. Kirjoitin pari viikkoa sitten koiran rajusta laihtumisesta, postauksen voit lukea täältä. Vaikka tällä hetkellä olenkin asian suhteen aika väsynyt ja huolissani, kirjoitan nyt kuitenkin tämän postauksen koska moni ihminen odottaa tietoa siitä mitä Tutolle kuuluu. Pääsen tällä tavalla paljon helpommalla. Suonette anteeksi mikäli teksti on normaalia sekavampaa? Eilisillasta asti ollaan mieheni kanssa jännitetty hullun lailla tätä aamua ja fiilikset ovat vaihdelleet hermostuneisuudesta suruun ja huoleen eikä kyyneleiltäkään ole vältytty.
Heti abkuurin aloittamisen jälkeen Tuto piristyi ihan silmissä. Toi ulkona palloa ja tarjosi tottista ja tekemistä. Mielestäni painoakin alkoi tulla jo lisää. Ruokahalu on koko ajan ollut tosi hyvä. Poikani saksanpaimenkoiran Karan kanssakin jaksoi touhuta eikä ollut yhtään hermostuneen oloinen. Päänravistelu kuitenkin jatkui, karvaa lähti ihan karisemalla ja välillä koira rapsutti kaulaansa. Selkesti kipeän oloinen ei kuitenkaan ollut, välillä vähän vaisu. Välillä ei saanut hajua matolla olevasta makkaranpalasta, välillä taas sai. Eli jos joku oli varmaa, niin ainakin se, ettei hajuaisti toiminut normaalisti.
Aamulla Almavettiin saapuessamme menimme heti puntariin. Painoa oli tullut lisää 1,4 kg kahdessa viikossa. Mielestäni tosi vähän, mutta suunta oli ylöspäin. Suvi tutki Tuton ennen nukutuspiikin laittoa ja totesi koiran olevan edelleen laiha ja ennenkaikkea tosi kuiva. Turkin lähtö ei näyttänyt myöskään ihan normaalilta- silti karva kuitenkin kiiltää. Verikokeita on otettu ja tulokset ovat olleet ihan (haima-arvot, b12, foolihappo suuri verenkuva jne) normaalit. Sovimme Suvin kanssa, että mikäli abkuurin myötä patti on hävinnyt, niin nielurisat säästetään. Mikäli ei, molemmat risat poistetaan. Tuto nukahti ja menimme Karin kanssa läheiseen ostoskeskukseen kahville. Toivoimme tietenkin, että pian Almavetista soitetaan, ettei koiraa tarvitse leikata ja pääsemme kotiin. Soittoa ei kuulunut ja minuutit matelivat. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin mieheni todella huolestuneena, kumpikaan ei puhunut sanaakaan.
Viimein Suvi soitti ja kertoi, että patti oli ollut edelleen nielussa ja molemmat risat oli poistettu. Menimme välittömästi klinikalle, jossa Tuto oli vielä täydessä unessa. Suvin mukaan patti ei näyttänyt huolestuttavalta, mutta se nielurisa jossa se patti oli, vuoti huomattavasti enemmän verta eli jotakin siellä kudoksissa on meneillään. Patti perkele lähetettiin patologille ja tuloksia on odotettavissa viikon sisällä. Eli ainakin vielä viikko pitää jännittää tuloksia- tässähän tämä lomaa meneekin mukavasti. Lomasta viis, tärkeintä on tietenkin saada akka kuntoon.
Suvin kanssa pohdimme sitä, että todennäköisesti nielu on vaivannut koiraa jo viime heinäkuusta asti, jolloin se tulehtui ensimmäisen kerran. Huhtikuussa nielu oli kylläkin kunnossa kun yläposkihammas poistettiin. Päänravistelu ja nenänkäyttöongelmat jäljellä alkoivat samoihin aikohin eli toukokuussa. Kesäkuussa koira vielä kuitenkin pystyi jäljestämään, heinäkuun alussa enää ei vaikka kovasti raukka yritti. Ja se jos joku on varmaa, niin kivut ovat todennäköisesti olleet aikamoiset koko kesän ajan. Se todennäköisesti aiheutti ohutsuolentulehduksen ja kovan karvanlähdön. Laihtuminen on taas johtunut ohutsuolentulehduksesta vaikka koira ei olekaan oksentanut eikä ripuloinut. Kotiin tullessamme Tuto söi heti ihan hyvällä ruokahalulla ja on nyt muutaman tunnin ajan nukkunut. Viikonlopun ajan pitää olla todella tarkkana, ettei nielusta ala vuotamaan verta- tässä tapauksessa koira pitää nukuttaa uudelleen. Pidetäänhän kaikki Tuto rakkaalle peukkuja, ettei patti olisi pahanlaatuinen vaan koira saisi olla loppu kesän terveenä- jos joku on sen ansainnut, niin se on Tuto??
Loppukevennyksenä surulliseen postaukseen alla oleva video poikani Kara koirasta, jolla lähtee aina vähän lapasesta kun pääsee mummulaan riehumaan???
Lisää koira-aiheisia postauksia löytyy täältä.
Blogin etusivulle pääset täältä.
